Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Täydennys Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien [[plankton]]issa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa. |
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien [[plankton]]issa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Biologia}} |
{{tynkä/Biologia}} |
||
Versio 3. tammikuuta 2017 kello 22.20
| Rataseläimet | |
|---|---|
 Habrotrocha rosa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Alakunta: | Eumetazoa |
| Pääjakso: |
Rataseläimet Rotifera Cuvier, 1817 |
| Luokat | |
| Katso myös | |
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.[1]
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä.
Esiintyminen
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien planktonissa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa.
Lähteet
- ↑ Olsen, Lars-Henrik: Vesikirppu ja sudenkorento : Makean veden eläimiä, s. 178. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 978-951-0-21395-7.