Ero sivun ”Patentti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MJE2016 (keskustelu | muokkaukset)
52 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Bkfb (keskustelu | muokkaukset)
22 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Patent.jpg|thumb|200px|Patentti.]]
[[Kuva:Patent.jpg|thumb|200px|Patentti.]]
'''Patentti''' on viranomaisen [[immateriaalioikeus|immateriaalioikeuteen]] kuuluvalla patenttioikeudella antama määräaikainen yksinoikeus jostakin keksinnöstä hyötymiseen. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä ovat muiden muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. Patentin määräaikainen yksinoikeus, eli patenttiaika on 20 vuotta, jos patentinhaltija suorittaa vuosittaiset patenttimaksut. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1967/19670550|nimeke=Patenttilaki (550/1967) 40 §|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Patentti antaa käytännössä [[monopoli]]n tiettyyn keksintöön, ja patentinhaltija voi sen turvin valmistaa itse keksintöään, myydä patentin tai [[lisenssi|lisensoida]] patenttia patenttiajan sisällä.
'''Patentti''' on viranomaisen [[immateriaalioikeus|immateriaalioikeuteen]] kuuluvalla patenttioikeudella antama määräaikainen yksinoikeus jostakin keksinnöstä hyötymiseen. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä ovat muiden muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. Patentin määräaikainen yksinoikeus, eli patenttiaika on 20 vuotta, jos patentinhaltija suorittaa vuosittaiset patenttimaksut. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1967/19670550|nimeke=Patenttilaki (550/1967) 40 §|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Patentti antaa käytännössä [[monopoli]]n tiettyyn keksintöön, ja patentinhaltija voi sen turvin valmistaa itse keksintöään, myydä patentin tai [[lisenssi|lisensoida]] patenttia muille patenttiajan sisällä.


Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Patentti haetaan viranomaiselle lähetettävällä patenttihakemuksella. Kansainvälinen patenttisopimus (Patent Cooperation Treaty, PCT) on solmittu helpottamaan hakijan asemaa. Sillä voi aloittaa patentinhaun yhdellä hakemuksella yhdessä virastossa, mutta saada hakemuksen kuitenkin vireille yli 140 maassa. [[Euroopan patenttivirasto|Euroopan patenttivirastosta]] voi hakea eurooppapatentin 42 maahan (kaikkiin EU-maihin ja moneen sen ulkopuoliseen maahan). [[Euraasia]]n patenttivirasto myöntää patentin yhdeksään IVY-maahan. [[Afrikka|Afrikassa]] on kaksi alueellista patenttijärjestelmää, ARIPO ja OAPI. Suomalaisen patentin myöntää [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Viranomaisella on oikeus hylätä patenttihakemus, jos keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen tai sellainen on jo patentoitu. Ensimmäisessä tapauksessa voidaan kuitenkin yrittää hakea keksinnölle [[hyödyllisyysmalli]]a (ns. pikkupatentti).
Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Patentti haetaan viranomaiselle lähetettävällä patenttihakemuksella. Kansainvälinen patenttisopimus (Patent Cooperation Treaty, PCT) on solmittu helpottamaan hakijan asemaa. Sillä voi aloittaa patentinhaun yhdellä hakemuksella yhdessä virastossa, mutta saada hakemuksen kuitenkin vireille yli 140 maassa. [[Euroopan patenttivirasto|Euroopan patenttivirastosta]] voi hakea [[Eurooppapatentti|eurooppapatentin]] 42 maahan (kaikkiin EU-maihin ja moneen sen ulkopuoliseen maahan). Aikaisintaan vuoden 2017 lopulla eurooppapatentin vaihtoehdoksi tulee [[yhtenäispatentti]]. [[Euraasia]]n patenttivirasto myöntää patentin yhdeksään IVY-maahan. [[Afrikka|Afrikassa]] on kaksi alueellista patenttijärjestelmää, ARIPO ja OAPI. Suomalaisen patentin myöntää [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Viranomaisella on oikeus hylätä patenttihakemus, jos keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen tai sellainen on jo patentoitu. Ensimmäisessä tapauksessa voidaan kuitenkin yrittää hakea keksinnölle [[hyödyllisyysmalli]]a (ns. pikkupatentti).


Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste: vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Siten patenttijärjestelmä, jossa keksinnöt julkistetaan patenttioikeutta vastaan, saattaa keksinnöt yksityiskohtaisesti ja yleisesti saataville, vaikka niitä muut eivät saisi hyödyntää vuosikausiin, ja patenttiajan umpeuduttua keksinnöt ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä patenttihakemuksen antamalla tarkkuudella. Patentit antavat kannusteen [[tuotekehitys|tuotekehitykseen]], ja yhteiskunnan ajatellaan hyötyvän patenttien tuotekehitystä lisäävästä vaikutuksesta. Samankaltaisia oikeudellisia suojamuotoja ovat [[hyödyllisyysmalli]], [[mallioikeus|mallisuoja]] ja [[tavaramerkki]]. Joskus keksinnöt pidetään [[liikesalaisuus|liikesalaisuuksina]].
Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste: vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Siten patenttijärjestelmä, jossa keksinnöt julkistetaan patenttioikeutta vastaan, saattaa keksinnöt yksityiskohtaisesti ja yleisesti saataville, vaikka niitä muut eivät saisi hyödyntää vuosikausiin, ja patenttiajan umpeuduttua keksinnöt ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä patenttihakemuksen antamalla tarkkuudella. Patentit antavat kannusteen [[tuotekehitys|tuotekehitykseen]], ja yhteiskunnan ajatellaan hyötyvän patenttien tuotekehitystä lisäävästä vaikutuksesta. Samankaltaisia oikeudellisia suojamuotoja ovat [[hyödyllisyysmalli]], [[mallioikeus|mallisuoja]] ja [[tavaramerkki]]. Joskus keksinnöt pidetään [[liikesalaisuus|liikesalaisuuksina]].

IGM:n taloustieteilijäpaneelissa Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmä jakoi mielipiteet melko tasan puolesta ja vastaan. Arvostelijoistakin osa huomautti, että parempi ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei ohjelmistopatentteja.<ref name=igm/>


== Historiaa ==
== Historiaa ==
Rivi 21: Rivi 23:
* tietojen esittämistä
* tietojen esittämistä


Patenttihakemus tulee julkiseksi jo hakemusvaiheessa 18 kuukauden salassapitoajan jälkeen. Suomeen tehtyjen suorien kansallisten patenttihakemusten perustiedot (hakija, hakemusnro, hakemuksen tekemispäivä, patenttiasiamiehen tiedot) ovat julkisia hakemuksen tekemispäivästä ja ne löytyvät muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta.<ref>[http://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp PatInfo-tietokanta] 15. heinäkuuta 2011. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 15. heinäkuuta 2011.</ref> Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia. Kun patentti on myönnetty, myöntämispäivästä alkaa yhdeksän kuukauden aika, jolloin kenellä tahansa on Suomen lain mukaan mahdollisuus tehdä väite Patentti- ja rekisterihallitukselle ja vaatia patentin kumoamista. Väitteessä on perusteltava, miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää. Patentti saa lainvoiman, ellei väitteitä esitetä tai hyväksytä.
Patenttihakemus tulee julkiseksi jo hakemusvaiheessa 18 kuukauden salassapitoajan jälkeen, ellei hakija peruuta hakemusta ennen sitä. Suomeen tehtyjen suorien kansallisten patenttihakemusten perustiedot (hakija, hakemusnro, hakemuksen tekemispäivä, patenttiasiamiehen tiedot) ovat julkisia hakemuksen tekemispäivästä ja ne löytyvät muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta.<ref>[http://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp PatInfo-tietokanta] 15. heinäkuuta 2011. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 15. heinäkuuta 2011.</ref> Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia. Kun patentti on myönnetty, myöntämispäivästä alkaa yhdeksän kuukauden aika, jolloin kenellä tahansa on Suomen lain mukaan mahdollisuus tehdä väite Patentti- ja rekisterihallitukselle ja vaatia patentin kumoamista. Väitteessä on perusteltava, miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää. Patentti saa lainvoiman, ellei väitteitä esitetä tai hyväksytä. Väite on paljon mitätöimisoikeudenkäyntiä halvempi keino.


Patentin voi pitää voimassa enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.
Patentin voi pitää voimassa yleensä enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Lääketieteellis-biologisissa keksinnöissä saatetaan antaa enintään 5,5 vuoden jatkoaika hyvittämään osa siitä ajasta, joka on kulunut turvallisuuskokeisiin ym. tekemispäivän ja markkinointiluvan saamisen välissä.


Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.
Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksuista ja mahdollisesti käytettävän asiamiehen kustannuksista. Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 450 euroa ja patentin julkaisumaksu 450 euroa.

Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 350-450 euroa ja patentin julkaisumaksu 350-450 euroa (patenttisuoja Suomen osalta, oli kyse sitten suomalaisesta patentista tai eurooppapatentista).<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pathakmaks.html</ref> Kansainvälinen PCT-hakemus maksaa 944 - 1219 euroa<ref>https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pctmaks.html</ref> maakohtaisten maksujen lisäksi Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksujen lisäksi maksuista ja mahdollisesti hakemuksen muotoiluun ja virastoasiointiin käytettävän patenttiasiamiehen kustannuksista.


Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.
Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.
Rivi 32: Rivi 36:


Sähköisiä tietokantoja on runsaasti, sekä maksullisia että maksuttomia.
Sähköisiä tietokantoja on runsaasti, sekä maksullisia että maksuttomia.

==Patentin hakeminen käytännössä==
Moni tekee ensin kansallisen hakemuksen Suomeen tai yhteen muuhun maahan, koska PCT-hakemuksen kustannus on moninkertainen. Tyypillisesti PRH:n tutkimustulokset uutuudesta ja keksinnöllisyydestä tulevat reilun puolen vuoden päästä mutta eräiden muiden virastojen kohdalla voi kestää vuosia. Mahdollinen PCT-hakemus tai suorat jatkohakemukset muihin maihin tulee tehdä ennen kuin 12 kuukautta on kulunut ensimmäisen hakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivästä. PCT-hakemuksen ajoissa tehnyt voi tehdä jatkohakemuksia myöhemminkin; useimpien maiden kohdalla raja on tällöin 30 kuukautta etuoikeushakemuksen tekemispäivästä. Näin hakijalle jää aikaa perehtyä tutkimustuloksiin sekä käytännön kokemuksiin tuotteen hyödyllisyydestä ennen kuin hän päättää kalliimmista jatkotoimista.

Maksujenkin vuoksi patenttia kannattaa yleensä hakea vain niistä maista, joissa sillä on liiketoiminnan kannalta merkitystä ja joissa pystyy tarvittaessa suojelemaan oikeuksiaan oikeudessa tai myymään tai lisensoimaan oikeutensa sellaiselle, joka pystyy. Nousevien vuosimaksujen vuoksi vain arvokkaimpia patentteja pidetään voimassa täydet 20 vuotta.

Toisinaan uutuustutkimuksen tulos on kielteinen: patenttivaatimuksen kaikki piirteet löytyvät jostain aiemmin tunnetusta keksinnöstä tai ero on ammattimiehelle ilmeinen ratkaisu. Hakija voi tällöin silti huomata keksinnöstään merkittävän erottavan piirteen mainittuun aiempaan keksintöön nähden. Jos tätä piirrettä ei ole kunnolla kuvattu patenttivaatimuksessa mutta hakemuksen selitysosassa se on hyvin kuvattu, voi olla mahdollista lisätä selityksestä tai piirustuksista tällaisia piirteitä patenttivaatimuksiin ja jatkaa patentin käsittelyä, kunnes hyväksyttävät vaatimukset on saatu muotoiltua. Helpointa on kuitenkin, jos jo alkuperäisessä hakemuksessa on laajempia ja suppeampia vaatimuksia, joista ainakin yksi sellaisenaan kelpaa lopulliseksi itsenäiseksi patenttivaatimukseksi.

Patenttihakemuksen tekemispäivä on päivä, jona se saapuu patenttivirastoon. Ennen sitä keksintöä ei pidä esitellä messuilla, tieteellisessä konferenssissa tai missään muuallakaan kuin lähinnä vaitiolovelvollisuuden piirissä oleville ihmisille, jottei siitä muodostu osaa "aiemmin tunnetusta tekniikan tasosta", johon nähden patenttivaatimuksen pitäisi olla keksinnöllinen.


== Patenttisuojan laajuus ==
== Patenttisuojan laajuus ==
Patentti on voimassa vain siinä maassa, jossa se on myönnetty.
Patentti on voimassa vain siinä maassa, jossa se on myönnetty.


Lain mukaan (patenttilaki 39 §) ''patenttivaatimukset'' määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttihakemuksessa on patenttivaatimusten lisäksi selitysosa. Patenttivaatimuskin kirjoitetaan useimmiten sellaiseen muotoon, että ensin esitetään ''lajimääritelmä'' ja sen jälkeen ''tunnusmerkkiosa'', joka usein aloitetaan sanoilla ''tunnettu siitä että''.
Lain mukaan (patenttilaki 39 §) ''patenttivaatimukset'' määräävät patenttisuojan laajuuden. Patentti koskee siis kohteita, joilla on kaikki patenttivaatimuksessa määritellyt piirteet. Jos kuitenkin patenttia yritetään kiertää vaihtamalla jokin piirre selvästi yhdenveroiseen ("ekvivalenttiin") piirteeseen, esimerkiksi korvataan keksinnön naulat ruuveilla, oikeusistuin saattaa todeta näin muutetunkin keksinnön patentin haltijan kielto-oikeuden piiriin kuuluvaksi.


Patenttihakemuksessa on patenttivaatimusten lisäksi selitysosa. Patenttivaatimuskin kirjoitetaan useimmiten sellaiseen muotoon, että ensin esitetään tunnettuun tekniikan tasoon kuuluvat piirteet ja sen jälkeen ''tunnusmerkkiosa'', joka usein aloitetaan sanoilla ''tunnettu siitä että'' ja jossa luetellaan vanhaan tekniikan tasoon nähden uudet piirteet.
Patentin tulkinnassa riitatilanteessa turvaudutaan kuitenkin joskus ''ekvivalenssin'' käsitteeseen. Luentoesimerkkinä mainitaan usein patenttivaatimuksessa ehkä mainittujen niittien korvaaminen ruuveilla.


== Tietokoneohjelmien patentointi ==
== Tietokoneohjelmien patentointi ==
Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä [[Suomi|Suomessa]] että muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] jo parikymmentä vuotta{{Lähde}}, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö ”raudalla” vai ”softalla”. Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja.
Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä [[Suomi|Suomessa]] että muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] jo parikymmentä vuotta{{Lähde}}, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö ”raudalla” vai ”softalla”. Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja. Yhdysvalloissa ohjelmisto- ja liikentoimintapatenttien saaminen oli välillä suhteellisen helppoa, mutta korkeimman oikeuden päätökset 2000- ja 2010-luvulla ovat kaventaneet eroa tiukempaan Eurooppaan.


[[Euroopan komissio|EU-komissio]] on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Patenttien yleinen kesto 20 vuotta olisi myös kohtuuttoman pitkä tietokoneohjelmissa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan edustajat ovat vaatineet yhteisöpatenttia. Yhteisöpatentti ei näyttäisi etenevän EY:ssä.
[[Euroopan komissio|EU-komissio]] on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Patenttien yleinen kesto 20 vuotta olisi myös kohtuuttoman pitkä tietokoneohjelmissa.


Toistaiseksi monet vaikeat kysymykset ovat avoimia, kuten kansainvälinen eli rajat ylittävä patenttioikeudenkäynti, kansainvälisen (EY:n sisäisen) patenttituomion täytäntöönpano ja se kysymys, miten monilla kielillä patenttiasiakirjat olisi julkaistava.
Toistaiseksi monet vaikeat kysymykset ovat avoimia, kuten kansainvälinen eli rajat ylittävä patenttioikeudenkäynti, kansainvälisen (EY:n sisäisen) patenttituomion täytäntöönpano ja se kysymys, miten monilla kielillä patenttiasiakirjat olisi julkaistava.
Rivi 65: Rivi 78:


Ilmaisia patenttitietokantoja ovat mm. Euroopan patenttiviraston (EPO) ylläpitämä Espacenet sekä PRH:n PatInfo<ref>http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut/patinfo.html</ref>{{vanhentunut linkki}}.
Ilmaisia patenttitietokantoja ovat mm. Euroopan patenttiviraston (EPO) ylläpitämä Espacenet sekä PRH:n PatInfo<ref>http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut/patinfo.html</ref>{{vanhentunut linkki}}.

==Patenttijärjestelmän hyödyt ja haitat==
IGM:n paneelissa 25-34 % taloustieteilijöistä piti Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmää kuluttajille hyödyllisenä ja 25-31 % haitallisena. Jyrkästi puolesta oli 5-8 % ja jyrkästi vastaan 9-14 %. Nobelisti Olivar Hart oli epävarma: Patentit voivat lisätä innovointia mutta näyttää siltä, että (2014) ohjelmistopatentteja saa triviaaleillekin keksinnöille, mikä voi lannistaa innovoimasta ja vahingoittaa kuluttajia. Eräät vastaajat sanovat, että hyvä ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei mitään mutta nykyjärjestelmää on vaikeampi arvioida tai että asiaa pitäisi tutkia kvantitatiivisesti.<ref name=igm>[http://www.igmchicago.org/surveys/patents Patents], IGM Forum, June 24th, 2014.</ref>

IGM:n paneelissa 2-4 % taloustieteilijöistä katsoi patenttipeikkojen lisäävän innovaatioita ja 47-68 % oli eri mieltä. Nobelistit Oliver Hart ja Bengt Holmström olivat epävarmoja. Hart huomautti, että jos patentteja myönnetään sopivasti, patenttipeikoista on hyötyä, jos epäsopivasti, heistä on haittaa.<ref name=igm/>

Patentissa hakijan tulee paljastaa keksintönsä, minkä pitäisi levittää innovaatioita. The Economist -lehden mukaan näin ei aina käy, koska patenttijuristit ovat hyviä hämärtämään paljastuksia. Järjestelmä myös lukitsee vanhojen yritysten etuja, esimerkiksi puolijohdealalle tuleva uusi yritys joutuu ostamaan vanhoilta lisenssejä 200 miljoonalla eurolla.<ref name=econ2015/>

Ekonomistit Galasso ja Schankerman osoittivat tutkimuksessaan, että kun CAFC-patenttituomioistuin mitätöi patentin, se kiihdytti innovointia patentin ympäriltä. Tämä keskiarvo syntyi lähinnä tapauksista, joissa suuri yritys menetti patentin ja se sai pienet yritykset tekemään jatkokehittelyä. Jos pieni yritys menetti toiminnalleen keskeisen patentin, se vähensi huomattavasti myöhempää patentointiaan, mutta ei-keskeisillä patenteilla tai suurilla yrityksillä tätä vaikutusta ei ollut. Tutkijat päättelivät, että kapeampi patenttisuoja (marginaalisten patenttien kieltäminen) luultavasti lisäisi innovointia, mutta korostivat, etteivät tarkoita koko patenttijärjestelmän poistamista.<ref>[http://voxeu.org/article/patent-rights-and-innovation-small-and-large-firms Patent rights and innovation by small and large firms], Alberto Galasso, Mark Schankerman, VOX, 7 January 2016.</ref>

===Yhdysvaltojen ohjelmisto- ja liiketoimintamenetelmäpatentit===
CAFC-patenttioikeuden päätökset vuosina 1994 (in re Alappat),<ref>[http://digital-law-online.info/cases/31PQ2D1545.htm ''In re Alappat''], 33 F.3d 1526 (Fed. Cir. 1994).</ref> 1998 (State Street)<ref name=hall/> ja 1999 (AT&T vs. Excel)<ref name=Fedcircuit>AT&T Corp. v. Excel Communications, Inc., [http://www.ll.georgetown.edu/federal/judicial/fed/opinions/98opinions/98-1338.html 172 F.3d 1352], (Fed. Cir., 1999)'',</ref> johtivat siihen, että Yhdysvalloissa alettiin tehtailla patentteja liiketoimintamenetelmistä ja ohjelmistoista matalalla kynnyksellä.<ref name=hall>[http://www.nber.org/papers/w14868 Business and Financial Method Patents, Innovation, and Policy], Bronwyn H. Hall, NBER Working Paper No. 14868, April 2009.</ref> Sekä oikeus- että taloustieteilijät arvostelivat päätöksiä.<ref name=hall/> Korkeimman oikeuden päätökset 2006, 2008 (in re Bilski), 2014 (Alice Corp.) ym. ovat kuitenkin kaventaneet tätä mahdollisuutta huomattavasti.<ref name=hall/><ref>''See'' Robert Sachs, [http://www.bilskiblog.com/blog/2015/06/alicestorm-a-deeper-dive-into-court-trends-and-new-data-on-alice-inside-the-uspto.html ''Bilskiblog''], "#AliceStorm In June: A Deeper Dive into Court Trends, and New Data On Alice inside the USPTO" (July 2, 2015) ("For example, the 73.1% invalidity rate [after ''Alice''] in the federal courts breaks down into 70.2% (66 of 96) in the district courts and a stunning 92.9% in the Federal Circuit (13 for 14).").</ref><ref>''See also'' McGlynn, at 151 ("The impact of ''Alappat'' will be to greatly increase the opportunity to patent software inventions. Previously, claims that recited mathematical algorithms and which had the sole function of converting data, were found to be nonstatutory subject matter. Under ''Alappat'', this same subject matter may be statutory if claimed in means-plus-function format with accompanying structure contained in the specification. ''In re Alappat'' directs patent attorneys to a reliable means to avoid the mathematical algorithm exclusion to statutory subject matter and in so doing creates a tremendous potential for patenting of previously non-patentable computer software inventions.").</ref>

=== Patenttijärjestelmän kehittäminen ===
Vuonna 2015 [[The Economist]] esitti, että patenttijärjestelmä toimii huonosti ja se pitäisi uudistaa. Keksinnön kynnystä pitäisi korottaa, patentin voimassaoloaikaa pitäisi lyhentää ja patentin haastamista tai mitätöintiä pitäisi helpottaa.<ref name=econ2015>[http://www.economist.com/news/leaders/21660522-ideas-fuel-economy-todays-patent-systems-are-rotten-way-rewarding-them-time-fix Time to fix patents], [[The Economist]], Aug 8th, 2015.</ref>

==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Aineeton pääoma]]
*[[Aineeton pääoma]]
Rivi 84: Rivi 113:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Patents}}
{{Commonscat|Patents}}
===Keksijälle/hakijalle===
*[http://www.prh.fi/fi/patentit.html Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivut]
*[https://www.prh.fi/fi/patentit.html Patentit] Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla
⚫
*[http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template=fi/fi/advanced.hts Espacenetin patenttitietokannan hakusivu]
*[http://www.prh.fi/stc/attachments/Patenttiopas_2003.pdf Opas patentin hakijalle]
**[https://www.prh.fi/stc/attachments/patentinliitteet/PRH_Patenttiopas_05052016.pdf Patenttiopas] (Opas patentin hakijalle) (pdf)
*[http://www.prh.fi/stc/attachments/patentinliitteet/Patenttikasikirja_2010_lokakuu.pdf PRH:n patenttikäsikirja 2010]
**[https://www.prh.fi/stc/attachments/patentinliitteet/Patenttikasikirja_2015.pdf PRH:n patenttikäsikirja 2015]
⚫
*[http://inventors.about.com/library/bl/bl12.htm Hauskoja ja enimmäkseen tarkkoja tietoja merkittävistä keksinnöistä ja patenteista]
⚫
*[http://www.google.com/patents/ Googlen erillinen patenttihaku, jossa on muitakin kuin amerikkalaisia patenttijulkaisuja]
*[http://www.keksintosaatio.fi Keksintösäätiö]
*[http://www.keksintosaatio.fi Keksintösäätiö]
* [http://www.facebook.com/?ref=logo#!/group.php?gid=109193015781900&ref=nf Facebookin KEKSINTÖ-ryhmässä ideoidaan yhdessä]
* [http://www.facebook.com/?ref=logo#!/group.php?gid=109193015781900&ref=nf Facebookin KEKSINTÖ-ryhmässä ideoidaan yhdessä]
* [http://www.facebook.com/?ref=logo#!/group.php?gid=109193015781900&ref=nf Facebookin KEKSINTÖ-ryhmässä ideoidaan yhdessä]
* [http://www.facebook.com/?ref=logo#!/group.php?gid=109193015781900&ref=nf Facebookin KEKSINTÖ-ryhmässä ideoidaan yhdessä]
===Tietoa===
⚫
*[http://fi.espacenet.com/search97cgi/s97_cgi.exe?Action=FormGen&Template=fi/fi/advanced.hts Espacenetin patenttitietokannan hakusivu]
⚫
*[http://www.google.com/patents/ Googlen erillinen patenttihaku, jossa on muitakin kuin amerikkalaisia patenttijulkaisuja]
⚫
*[http://inventors.about.com/library/bl/bl12.htm Hauskoja ja enimmäkseen tarkkoja tietoja merkittävistä keksinnöistä ja patenteista]
* [http://findikaattori.fi/fi/17 Findikaattori - Suomessa haetut patentit hakijan kotimaan mukaan 1972-2011]
* [http://findikaattori.fi/fi/17 Findikaattori - Suomessa haetut patentit hakijan kotimaan mukaan 1972-2011]


Versio 2. tammikuuta 2017 kello 13.39

Patentti.

Patentti on viranomaisen immateriaalioikeuteen kuuluvalla patenttioikeudella antama määräaikainen yksinoikeus jostakin keksinnöstä hyötymiseen. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä ovat muiden muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. Patentin määräaikainen yksinoikeus, eli patenttiaika on 20 vuotta, jos patentinhaltija suorittaa vuosittaiset patenttimaksut. [1] Patentti antaa käytännössä monopolin tiettyyn keksintöön, ja patentinhaltija voi sen turvin valmistaa itse keksintöään, myydä patentin tai lisensoida patenttia muille patenttiajan sisällä.

Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Patentti haetaan viranomaiselle lähetettävällä patenttihakemuksella. Kansainvälinen patenttisopimus (Patent Cooperation Treaty, PCT) on solmittu helpottamaan hakijan asemaa. Sillä voi aloittaa patentinhaun yhdellä hakemuksella yhdessä virastossa, mutta saada hakemuksen kuitenkin vireille yli 140 maassa. Euroopan patenttivirastosta voi hakea eurooppapatentin 42 maahan (kaikkiin EU-maihin ja moneen sen ulkopuoliseen maahan). Aikaisintaan vuoden 2017 lopulla eurooppapatentin vaihtoehdoksi tulee yhtenäispatentti. Euraasian patenttivirasto myöntää patentin yhdeksään IVY-maahan. Afrikassa on kaksi alueellista patenttijärjestelmää, ARIPO ja OAPI. Suomalaisen patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Viranomaisella on oikeus hylätä patenttihakemus, jos keksintö ei ole riittävän keksinnöllinen tai sellainen on jo patentoitu. Ensimmäisessä tapauksessa voidaan kuitenkin yrittää hakea keksinnölle hyödyllisyysmallia (ns. pikkupatentti).

Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste: vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Siten patenttijärjestelmä, jossa keksinnöt julkistetaan patenttioikeutta vastaan, saattaa keksinnöt yksityiskohtaisesti ja yleisesti saataville, vaikka niitä muut eivät saisi hyödyntää vuosikausiin, ja patenttiajan umpeuduttua keksinnöt ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä patenttihakemuksen antamalla tarkkuudella. Patentit antavat kannusteen tuotekehitykseen, ja yhteiskunnan ajatellaan hyötyvän patenttien tuotekehitystä lisäävästä vaikutuksesta. Samankaltaisia oikeudellisia suojamuotoja ovat hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Joskus keksinnöt pidetään liikesalaisuuksina.

IGM:n taloustieteilijäpaneelissa Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmä jakoi mielipiteet melko tasan puolesta ja vastaan. Arvostelijoistakin osa huomautti, että parempi ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei ohjelmistopatentteja.[2]

Historiaa

Patenttia muistuttava ”privilegimenettely” oli hallitsijan oikeus antaa monopoliasema tietyn hyödykkeen valmistamiseen. Vanhimpia varsinaisia patenttilakeja oli Venetsian patenttilaki vuodelta 1474lähde?, mutta jo yli sata vuotta aikaisemmin sekä Italiassa että Böömissä oli ryhdytty antamaan patentteja etenkin kaivostoiminnassa tarvittaviin laitteisiin ja järjestelyihin. Tämä takasi innovaation luojalle määräajaksi yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Nykyisen patenttikäytännön vanhin suora edeltäjä on Isossa-Britanniassa vuonna 1624 annettu lakilähde?, Statute of Monopolies joka rajoitti hallitsijan oikeutta antaa monopoleja. Lakiuudistuksen mukaan monopolin sai antaa vain uusien tuotteiden tai valmistusmenetelmien todellisille keksijöille. Tästä kehittyivät modernit patenttilait, joissa tunnustetaan keksijä ja keksijän oikeus saada suoja keksinnölleen. Yhdysvalloissa moderni patenttilaki saatiin vuonna 1790, Ranskassa vuonna 1791 ja Suomessa vuonna 1898. Ensimmäisen modernin patentin sai Samuel Hopkins potaskan valmistusmenetelmästälähde?. Yksi kuuluisimmista ja rahallisesti tuottavimmista patenteista lienee ollut Alfred Nobelin johtamalle yhtiölle myönnetty patentti dynamiittiin.

Patenttilainsäädäntö vaikutti erittäin merkittävästi teollisuuden kehittymiseen etenkin 1800-luvulla, jolloin uudet synteettiset väriaineet ja myöhemmin uudet lääkkeet olivat usein patenttien suojaamia. Samoin etenkin Yhdysvalloissa rautatietekniikka kehittyi patenttien ja niihin myönnettyjen lisenssien turvin. Kehityksen kääntöpuolikin tuli varhain tutuksi. Juuri Yhdysvalloissa ja Saksassa syntyi patentteihin tukeutuvia kartelleja, joita viranomaiset eräissä tapauksissa joutuivat purkamaan. Tämä ilmiö oli keskeinen Yhdysvaltain radio- ja elokuvatoiminnassa.

Vaikka Suomessa oikeus patenttiin kirjattiin lakiin vuonna 1898, ensimmäinen numeroitu patentti myönnettiin jo 29. kesäkuuta 1842 silloisen Manufaktuurijohtokunnan esityksestä. Sen sai mekaanikko L. G. Ståhle raudansulatusmasuunin lisälaitteeseen. Ståhlelle annettiin tuolloin lupa ja yksinoikeus viiden vuoden ajan ainoana Suomessa valmistaa kyseessä olevaa laitetta eli puhallinkonetta. Suomen suuriruhtinaskunnassa patentteja myönnettiin myös tilanteissa, joissa nykyisin puhuttaisiin erikoisoikeudesta eli konsessiosta, esimerkiksi patentti höyrylaivaliikenteen harjoittamiseen Saimaalla.lähde?

Patentointi Suomessa

Keksintöön voidaan myöntää patentti, jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. Patenttilain 1 § mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään:

  • löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää
  • taiteellista luomusta
  • suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten tai tietokoneohjelmaa
  • tietojen esittämistä

Patenttihakemus tulee julkiseksi jo hakemusvaiheessa 18 kuukauden salassapitoajan jälkeen, ellei hakija peruuta hakemusta ennen sitä. Suomeen tehtyjen suorien kansallisten patenttihakemusten perustiedot (hakija, hakemusnro, hakemuksen tekemispäivä, patenttiasiamiehen tiedot) ovat julkisia hakemuksen tekemispäivästä ja ne löytyvät muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta.[3] Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia. Kun patentti on myönnetty, myöntämispäivästä alkaa yhdeksän kuukauden aika, jolloin kenellä tahansa on Suomen lain mukaan mahdollisuus tehdä väite Patentti- ja rekisterihallitukselle ja vaatia patentin kumoamista. Väitteessä on perusteltava, miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää. Patentti saa lainvoiman, ellei väitteitä esitetä tai hyväksytä. Väite on paljon mitätöimisoikeudenkäyntiä halvempi keino.

Patentin voi pitää voimassa yleensä enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Lääketieteellis-biologisissa keksinnöissä saatetaan antaa enintään 5,5 vuoden jatkoaika hyvittämään osa siitä ajasta, joka on kulunut turvallisuuskokeisiin ym. tekemispäivän ja markkinointiluvan saamisen välissä.

Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.

Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 350-450 euroa ja patentin julkaisumaksu 350-450 euroa (patenttisuoja Suomen osalta, oli kyse sitten suomalaisesta patentista tai eurooppapatentista).[4] Kansainvälinen PCT-hakemus maksaa 944 - 1219 euroa[5] maakohtaisten maksujen lisäksi Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksujen lisäksi maksuista ja mahdollisesti hakemuksen muotoiluun ja virastoasiointiin käytettävän patenttiasiamiehen kustannuksista.

Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.

Suomessa patentteja myöntää Patentti- ja rekisterihallitus. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli kaikkiaan voimassa 47791 patenttia, joista 9455 oli PRH:n myöntämiä kansallisia patentteja ja 38336 eurooppapatentteja. Vuonna 2013 Suomessa tehtiin 1 737 kansallista patenttihakemusta PRH:een ja näistä hakemuksista 1597:ssa (92%) hakija oli suomalainen.[6] Samana vuonna voimaan saatettiin 711 PRH:n myöntämää patenttia ja 5164 EPO:n eurooppapatenttia. Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996, minkä jälkeen PRH:n myöntämien patenttien määrä on vähentynyt ja eurooppapatenttien määrä lisääntynyt.

Sähköisiä tietokantoja on runsaasti, sekä maksullisia että maksuttomia.

Patentin hakeminen käytännössä

Moni tekee ensin kansallisen hakemuksen Suomeen tai yhteen muuhun maahan, koska PCT-hakemuksen kustannus on moninkertainen. Tyypillisesti PRH:n tutkimustulokset uutuudesta ja keksinnöllisyydestä tulevat reilun puolen vuoden päästä mutta eräiden muiden virastojen kohdalla voi kestää vuosia. Mahdollinen PCT-hakemus tai suorat jatkohakemukset muihin maihin tulee tehdä ennen kuin 12 kuukautta on kulunut ensimmäisen hakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivästä. PCT-hakemuksen ajoissa tehnyt voi tehdä jatkohakemuksia myöhemminkin; useimpien maiden kohdalla raja on tällöin 30 kuukautta etuoikeushakemuksen tekemispäivästä. Näin hakijalle jää aikaa perehtyä tutkimustuloksiin sekä käytännön kokemuksiin tuotteen hyödyllisyydestä ennen kuin hän päättää kalliimmista jatkotoimista.

Maksujenkin vuoksi patenttia kannattaa yleensä hakea vain niistä maista, joissa sillä on liiketoiminnan kannalta merkitystä ja joissa pystyy tarvittaessa suojelemaan oikeuksiaan oikeudessa tai myymään tai lisensoimaan oikeutensa sellaiselle, joka pystyy. Nousevien vuosimaksujen vuoksi vain arvokkaimpia patentteja pidetään voimassa täydet 20 vuotta.

Toisinaan uutuustutkimuksen tulos on kielteinen: patenttivaatimuksen kaikki piirteet löytyvät jostain aiemmin tunnetusta keksinnöstä tai ero on ammattimiehelle ilmeinen ratkaisu. Hakija voi tällöin silti huomata keksinnöstään merkittävän erottavan piirteen mainittuun aiempaan keksintöön nähden. Jos tätä piirrettä ei ole kunnolla kuvattu patenttivaatimuksessa mutta hakemuksen selitysosassa se on hyvin kuvattu, voi olla mahdollista lisätä selityksestä tai piirustuksista tällaisia piirteitä patenttivaatimuksiin ja jatkaa patentin käsittelyä, kunnes hyväksyttävät vaatimukset on saatu muotoiltua. Helpointa on kuitenkin, jos jo alkuperäisessä hakemuksessa on laajempia ja suppeampia vaatimuksia, joista ainakin yksi sellaisenaan kelpaa lopulliseksi itsenäiseksi patenttivaatimukseksi.

Patenttihakemuksen tekemispäivä on päivä, jona se saapuu patenttivirastoon. Ennen sitä keksintöä ei pidä esitellä messuilla, tieteellisessä konferenssissa tai missään muuallakaan kuin lähinnä vaitiolovelvollisuuden piirissä oleville ihmisille, jottei siitä muodostu osaa "aiemmin tunnetusta tekniikan tasosta", johon nähden patenttivaatimuksen pitäisi olla keksinnöllinen.

Patenttisuojan laajuus

Patentti on voimassa vain siinä maassa, jossa se on myönnetty.

Lain mukaan (patenttilaki 39 §) patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patentti koskee siis kohteita, joilla on kaikki patenttivaatimuksessa määritellyt piirteet. Jos kuitenkin patenttia yritetään kiertää vaihtamalla jokin piirre selvästi yhdenveroiseen ("ekvivalenttiin") piirteeseen, esimerkiksi korvataan keksinnön naulat ruuveilla, oikeusistuin saattaa todeta näin muutetunkin keksinnön patentin haltijan kielto-oikeuden piiriin kuuluvaksi.

Patenttihakemuksessa on patenttivaatimusten lisäksi selitysosa. Patenttivaatimuskin kirjoitetaan useimmiten sellaiseen muotoon, että ensin esitetään tunnettuun tekniikan tasoon kuuluvat piirteet ja sen jälkeen tunnusmerkkiosa, joka usein aloitetaan sanoilla tunnettu siitä että ja jossa luetellaan vanhaan tekniikan tasoon nähden uudet piirteet.

Tietokoneohjelmien patentointi

Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä Suomessa että muualla Euroopassa jo parikymmentä vuottalähde?, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö ”raudalla” vai ”softalla”. Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja. Yhdysvalloissa ohjelmisto- ja liikentoimintapatenttien saaminen oli välillä suhteellisen helppoa, mutta korkeimman oikeuden päätökset 2000- ja 2010-luvulla ovat kaventaneet eroa tiukempaan Eurooppaan.

EU-komissio on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Patenttien yleinen kesto 20 vuotta olisi myös kohtuuttoman pitkä tietokoneohjelmissa.

Toistaiseksi monet vaikeat kysymykset ovat avoimia, kuten kansainvälinen eli rajat ylittävä patenttioikeudenkäynti, kansainvälisen (EY:n sisäisen) patenttituomion täytäntöönpano ja se kysymys, miten monilla kielillä patenttiasiakirjat olisi julkaistava.

Europarlamentti hylkäsi direktiiviehdotuksen lopullisesti 6. heinäkuuta 2005.

Patentti-informaatio

Patenttijärjestelmän tärkeä tehtävä on edistää teknisen tiedon leviämistä. Keksinnön patentoitavuuden kriteerinä onkin riittävän selvä selitys keksinnöstä patenttihakemuksessa. Suomen patenttilain 8§ mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patenttijulkaisu on sekä juridinen asiakirja, että tekninen julkaisu, jossa esitetään patentin hakuajankohtana vallinnut tekniikan taso, siinä esiintyvä ongelma ja ongelman ratkaisu konkreettisine suoritusesimerkkeineen[7][vanhentunut linkki].

Patentit ovat julkista tietoa ja nykyisin patenttijulkaisuja löytyy patenttitietokannoista jo yli 80 miljoonaa[8][vanhentunut linkki]. WIPO:n mukaan vuonna 2013 jätettiin maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa patenttihakemusta[9][vanhentunut linkki]. Nämä patenttihakemukset tulevat julkisiksi 18 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Patenttijulkaisut muodostavat maailman laajimman teknisen tiedon lähteen.

Patentti-informaatio on usealla tekniikan alalla tärkeä tietolähde innovaatiotoiminnassa. WIPO:n mukaan patentti-informaation hyödyntämällä voi esimerkiksi[10][vanhentunut linkki]:

  • Välttää päällekkäistä t&k-toimintaa.
  • Selvittää omien keksintöjen patentoitavuus.
  • Välttää muiden patenttien loukkaaminen.
  • Arvioida omien tai muiden patenttien arvoa.
  • Hyödyntää patenteissa ja patenttihakemuksissa kuvattua teknologiaa.
  • Seurata kilpailijoiden innovaatiotoimintaa.
  • Tunnistaa lisensointimahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita tai yrityskauppakohteita.
  • Tunnistaa trendejä tekniikan aloilla.

Ilmaisia patenttitietokantoja ovat mm. Euroopan patenttiviraston (EPO) ylläpitämä Espacenet sekä PRH:n PatInfo[11][vanhentunut linkki].

Patenttijärjestelmän hyödyt ja haitat

IGM:n paneelissa 25-34 % taloustieteilijöistä piti Yhdysvaltojen ohjelmistopatenttijärjestelmää kuluttajille hyödyllisenä ja 25-31 % haitallisena. Jyrkästi puolesta oli 5-8 % ja jyrkästi vastaan 9-14 %. Nobelisti Olivar Hart oli epävarma: Patentit voivat lisätä innovointia mutta näyttää siltä, että (2014) ohjelmistopatentteja saa triviaaleillekin keksinnöille, mikä voi lannistaa innovoimasta ja vahingoittaa kuluttajia. Eräät vastaajat sanovat, että hyvä ohjelmistopatenttijärjestelmä olisi parempi kuin ei mitään mutta nykyjärjestelmää on vaikeampi arvioida tai että asiaa pitäisi tutkia kvantitatiivisesti.[2]

IGM:n paneelissa 2-4 % taloustieteilijöistä katsoi patenttipeikkojen lisäävän innovaatioita ja 47-68 % oli eri mieltä. Nobelistit Oliver Hart ja Bengt Holmström olivat epävarmoja. Hart huomautti, että jos patentteja myönnetään sopivasti, patenttipeikoista on hyötyä, jos epäsopivasti, heistä on haittaa.[2]

Patentissa hakijan tulee paljastaa keksintönsä, minkä pitäisi levittää innovaatioita. The Economist -lehden mukaan näin ei aina käy, koska patenttijuristit ovat hyviä hämärtämään paljastuksia. Järjestelmä myös lukitsee vanhojen yritysten etuja, esimerkiksi puolijohdealalle tuleva uusi yritys joutuu ostamaan vanhoilta lisenssejä 200 miljoonalla eurolla.[12]

Ekonomistit Galasso ja Schankerman osoittivat tutkimuksessaan, että kun CAFC-patenttituomioistuin mitätöi patentin, se kiihdytti innovointia patentin ympäriltä. Tämä keskiarvo syntyi lähinnä tapauksista, joissa suuri yritys menetti patentin ja se sai pienet yritykset tekemään jatkokehittelyä. Jos pieni yritys menetti toiminnalleen keskeisen patentin, se vähensi huomattavasti myöhempää patentointiaan, mutta ei-keskeisillä patenteilla tai suurilla yrityksillä tätä vaikutusta ei ollut. Tutkijat päättelivät, että kapeampi patenttisuoja (marginaalisten patenttien kieltäminen) luultavasti lisäisi innovointia, mutta korostivat, etteivät tarkoita koko patenttijärjestelmän poistamista.[13]

Yhdysvaltojen ohjelmisto- ja liiketoimintamenetelmäpatentit

CAFC-patenttioikeuden päätökset vuosina 1994 (in re Alappat),[14] 1998 (State Street)[15] ja 1999 (AT&T vs. Excel)[16] johtivat siihen, että Yhdysvalloissa alettiin tehtailla patentteja liiketoimintamenetelmistä ja ohjelmistoista matalalla kynnyksellä.[15] Sekä oikeus- että taloustieteilijät arvostelivat päätöksiä.[15] Korkeimman oikeuden päätökset 2006, 2008 (in re Bilski), 2014 (Alice Corp.) ym. ovat kuitenkin kaventaneet tätä mahdollisuutta huomattavasti.[15][17][18]

Patenttijärjestelmän kehittäminen

Vuonna 2015 The Economist esitti, että patenttijärjestelmä toimii huonosti ja se pitäisi uudistaa. Keksinnön kynnystä pitäisi korottaa, patentin voimassaoloaikaa pitäisi lyhentää ja patentin haastamista tai mitätöintiä pitäisi helpottaa.[12]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Patenttilaki (550/1967) 40 § finlex.fi.
  2. ↑ a b c Patents, IGM Forum, June 24th, 2014.
  3. ↑ PatInfo-tietokanta 15. heinäkuuta 2011. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 15. heinäkuuta 2011.
  4. ↑ https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pathakmaks.html
  5. ↑ https://www.prh.fi/fi/patentit/hinnastot/pctmaks.html
  6. ↑ Suomessa tehdyt patenttihakemukset 2. tammikuuta 2007. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 29. huhtikuuta 2007.
  7. ↑ http://www.prh.fi/fi/patentit/tukea_tuotekehitykseen/tekniikan_tietolahteena.html
  8. ↑ http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut.html
  9. ↑ World Intellectual Property Indicators 2013 Edition
  10. ↑ WIPO Guide to using patent information http://www.wipo.int/export/sites/www/freepublications/en/patents/434/wipo_pub_l434_03.pdf
  11. ↑ http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut/patinfo.html
  12. ↑ a b Time to fix patents, The Economist, Aug 8th, 2015.
  13. ↑ Patent rights and innovation by small and large firms, Alberto Galasso, Mark Schankerman, VOX, 7 January 2016.
  14. ↑ In re Alappat, 33 F.3d 1526 (Fed. Cir. 1994).
  15. ↑ a b c d Business and Financial Method Patents, Innovation, and Policy, Bronwyn H. Hall, NBER Working Paper No. 14868, April 2009.
  16. ↑ AT&T Corp. v. Excel Communications, Inc., 172 F.3d 1352, (Fed. Cir., 1999),
  17. ↑ See Robert Sachs, Bilskiblog, "#AliceStorm In June: A Deeper Dive into Court Trends, and New Data On Alice inside the USPTO" (July 2, 2015) ("For example, the 73.1% invalidity rate [after Alice] in the federal courts breaks down into 70.2% (66 of 96) in the district courts and a stunning 92.9% in the Federal Circuit (13 for 14).").
  18. ↑ See also McGlynn, at 151 ("The impact of Alappat will be to greatly increase the opportunity to patent software inventions. Previously, claims that recited mathematical algorithms and which had the sole function of converting data, were found to be nonstatutory subject matter. Under Alappat, this same subject matter may be statutory if claimed in means-plus-function format with accompanying structure contained in the specification. In re Alappat directs patent attorneys to a reliable means to avoid the mathematical algorithm exclusion to statutory subject matter and in so doing creates a tremendous potential for patenting of previously non-patentable computer software inventions.").

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patentti.

Keksijälle/hakijalle

Tietoa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patentti&oldid=16156461”