Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on Suomessa valtion- tai kunnallisverosta tehtävä verovähennys, jonka yksityishenkilö voi saada kotona teetetyistä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Kotitalousvähennys ei ole ansiotuloja pienentävä verovähennys, vaan vähennys joka täysmääräisenä pienentää maksettavien verojen määrää.

Yleistä

Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen päädyttiin verovähennysmallin käyttöönottoon. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan, ja suorasta tuesta luovuttiin.

Vuonna 2016 kotitalousvähennys on 2 400 euroa henkilöä kohden. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 4 800 euroa vuodessa. Omavastuuosuus pysyy samana, mutta työn osuudesta on mahdollista vähentää enää 45 prosenttia.

Myöntämisperusteet

Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennykseen oikeuttavaa työtä ovat muun muassa verovelvollisen käytössä olevaan asuntoon sekä vapaa-ajan asuntoon tehtävät kunnossapito- ja perusparannustyöt. Vähennystä ei voi hyödyntää uudisrakentamisessa. Myös kodintekniikan, kuten digiboksin, tv-antennin, tietokoneen tai sen oheislaitteen tai ohjelmiston asentamistyön voi vähentää.

Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Vähennystä ei myönnetä yhteisölle tai yritykselle. Vähennystä ei siten myönnetä esimerkiksi asunto-osakeyhtiölle. Sen sijaan osakas tai hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämässään asunnossa tehdyistä korjaustöistä, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan vastuulla.

Vähennykseen oikeuttavat kustannukset

Vähentää saa 45 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle yhteisölle esimerkiksi urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 45 prosenttia. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei myöskään saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työhön käytetyn koneen osuudesta.

Vähennyksessä on sadan euron omavastuu, eli vähennettävää alkaa jäädä vasta, kun vähennyskelpoista työlaskua on kertynyt yli 222,22 euroa verovuoden aikana (45 prosenttia 222.22 eurosta on 100 euroa). Vähennykseen oikeuttava työ pitää tehdä omassa tai vanhempien asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Esimerkiksi tietokoneen asennus kotiin on vähennyskelpoista työtä, mutta tietokoneen asennus käyttövalmiiksi liikkeessä ei ole vähennyskelpoista.

Määrä ja tuen kohdistuminen

Valtio tuki kotitalouspalveluja vuonna 2004 111 miljoonalla eurolla ja vuonna 2006 160 miljoonalla eurolla.

Valtionvarainministeriö tutki vähennyksen käyttöä erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2004:

• Eniten vähennystä olivat käyttäneet elinkeinonharjoittajat, joilla vähennykset olivat myös keskimäärin suurempia kuin muissa ryhmissä. Myös maatalousyrittäjät ja palkansaajataloudet käyttivät vähennystä paljon suhteessa osuuteensa väestöstä. Kaikista kotitalouksista kuusi prosenttia haki vähennyksen tutkimusvuonna 2004.
• Vähennystä käyttäneet taloudet olivat henkilöluvultaan keskimääräistä suurempia. Suurin vähennys kohdistui 3–5 henkilön talouksiin. 2–3 hengen palkansaaja- ja eläkeläistaloudet käyttävät vähennystä yhtä yleisesti. Palkansaajien vähennykset olivat kuitenkin keskimäärin suurempia.
• Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien veroaste pieneni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Verovaikutus oli suurin eläkeläisiin ja toisaalta yhden hengen talouksiin. Pienillä tuloilla vähennys antoi veroetua keskimäärin 3–5 prosenttiyksikköä, suurituloisilla suhteellinen veroetu pieneni; yli 90 000 euron vuosituloilla kotitalouden verotu painui alle yhden prosenttiyksikön.
• Vähennystä käyttäneet taloudet olivat keskimääräistä parempituloisia. Kolmasosa vähennystä käyttäneistä kotitalouksista ansaitsi 30 000–60 000 euroa vuodessa, neljäsosalla tulot valtionverotuksessa jäivät alle 30 000 euron. Yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevia kotitalouksia oli 41,5 prosenttia vähennyksen saaneista.

Kritiikki

Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen. Vanhasen hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.

Aiheesta muualla

• Vero.fi – Kotitalousvähennyksen hakeminen verkossa ja lisätietoa kotitalousvähennyksestä, Verohallinto