Ero sivun ”Satakuntalainen Osakunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Korjasin kirjoitusvirheitä.
p Poistin henkilöiden nimiä, koska arvioin, ettei heidän mainitseminen ole välttämätöntä.
Rivi 38: Rivi 38:
Osakunnan sai seuraavan lippunsa syksyllä 1931 kunniainspitär Maila Talvion toimesta. Talvio naulasi lipun 4.10.1931 Laaksolassa ja lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön 10.10.1931 Seurasaaren Antintalossa. Uusi lippu oli samanlainen kuin ensimmäinen lippu.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Horila, Tapio|Nimeke=Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus.|Vuosi=1954|Sivu=39|Julkaisija=Satakuntalainen Osakunta}}</ref> Lippu luovutettiin Kansallismuseoon vuonna 1958.<ref name=":0" />
Osakunnan sai seuraavan lippunsa syksyllä 1931 kunniainspitär Maila Talvion toimesta. Talvio naulasi lipun 4.10.1931 Laaksolassa ja lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön 10.10.1931 Seurasaaren Antintalossa. Uusi lippu oli samanlainen kuin ensimmäinen lippu.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Horila, Tapio|Nimeke=Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus.|Vuosi=1954|Sivu=39|Julkaisija=Satakuntalainen Osakunta}}</ref> Lippu luovutettiin Kansallismuseoon vuonna 1958.<ref name=":0" />


Osakunta sai kolmannen lippunsa 1958. Vuonna 1957 valittuun lipputoimikuntaan kuuluivat Ulla Hermonen, Raili Mäki-Imppula ja Anja Nuutinen sekä neuvoa-antavina jäseninä inspitär Vuokko Niini, kuraattori Antti Kotiranta, isäntä Erkki Kesäläinen ja Pekka Palmu. Koska heraldikkojen mukaan osakunnan lippu ei ollut onnistunut, osakunnan isäntä Erkki Kekäläinen piirsi osakunnalle lipun käyttäen mallinaan vuonna 1686 vahvistettua Porin Rykmentin komppanian lippua ja taiteilija Toivo Vikstedtin piirtämää vaakunakarhua. Kankaat lippuun hankittiin Pariisista ja lippu valmistettiin Suomen Käsityön Ystävissä. Lipun viimeisteli civis Eeva Norri. Lipputangon valmisti Eero Tolvanen. Lippu naulattiin Mikkola museossa Satakuntatalolla 24.3.1958. Ensimmäisen naulan löi inspehtori Risto Niini, toisen inspitär Vuokko Niini ja sen jälkeen kunniajäsenet Jalmari Jaakkola ja Pekka Katara sekä entinen inspitär Tyyni Tuulio. Omat naulansa sai naulata myös Satakunnan kilta, Satakunta-seura, Helsingin Raomlaiste Seora, Satalinnan Säätiö, Satakuntatalon Kannatusyhdistys, Gästrike-Helsinge Nation, lipunhankkimiseen osallistuneet ja osakunnan päävirkailijat.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alhonen, Antero|Nimeke=Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000.|Vuosi=2001|Sivut=22–24|Julkaisija=Satakuntalainen Osakunta}}</ref>
Osakunta sai kolmannen lippunsa 1958. Koska heraldikkojen mukaan osakunnan lippu ei ollut onnistunut, osakunnan isäntä Erkki Kekäläinen piirsi osakunnalle lipun käyttäen mallinaan vuonna 1686 vahvistettua Porin Rykmentin komppanian lippua ja taiteilija Toivo Vikstedtin piirtämää vaakunakarhua. Kankaat lippuun hankittiin Pariisista ja lippu valmistettiin Suomen Käsityön Ystävissä. Lippu naulattiin Mikkola museossa Satakuntatalolla 24.3.1958. Ensimmäisen naulan löi inspehtori Risto Niini, toisen inspitär Vuokko Niini ja sen jälkeen kunniajäsenet Jalmari Jaakkola ja Pekka Katara sekä entinen inspitär Tyyni Tuulio. Omat naulansa sai naulata myös Satakunnan kilta, Satakunta-seura, Helsingin Raomlaiste Seora, Satalinnan Säätiö, Satakuntatalon Kannatusyhdistys, Gästrike-Helsinge Nation, lipunhankkimiseen osallistuneet ja osakunnan päävirkailijat.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alhonen, Antero|Nimeke=Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000.|Vuosi=2001|Sivut=22–24|Julkaisija=Satakuntalainen Osakunta}}</ref>


Neljännen lippunsa osakunta sai 1989. Lipun hankinnan valmisteluun osallistui osakunnan hallituksen valitsema toimikunta: Merja Hermonen, Kaisa Huhtala, Hannu Myllykallio ja Pekka Vihervirta. Lipun luonnoksen valmisti Paula Riihudan ja lippu valmistettiin taideompelimo Paula Kilpeläisellä. Lipun hankinnan rahoittamiseen osallistuivat Porin Prikaatin – Porin Rykmentin Kilta ja Rauman Lions Club. Lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön Satakuntalaisen Ehtoon päiväjuhlassa 4.11.1989. Naulaamisen kunnian saivat muun muassa inspehtori Pentti Alhonen ja inspitär Säde Mantere-Alhonen, myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Helsingin yliopiston rehtori Päiviö Tommila ja myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Satalinnan Säätiön toiminnanjohtaja Kauko Malmi. Vihkimisen suoritti osakunnan kuraattori Merja Hermonen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alhonen, Antero|Nimeke=Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000.|Vuosi=2001|Sivut=219, 230–231, 235|Julkaisija=Satakuntalainen Osakunta}}</ref>
Neljännen lippunsa osakunta sai 1989. Lippu valmistettiin taideompelimo Paula Kilpeläisellä. Lipun hankinnan rahoittamiseen osallistuivat Porin Prikaatin – Porin Rykmentin Kilta ja Rauman Lions Club. Lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön Satakuntalaisen Ehtoon päiväjuhlassa 4.11.1989. Naulaamisen kunnian saivat muun muassa inspehtori Pentti Alhonen ja inspitär Säde Mantere-Alhonen, myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Helsingin yliopiston rehtori Päiviö Tommila ja myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Satalinnan Säätiön toiminnanjohtaja Kauko Malmi. Vihkimisen suoritti osakunnan kuraattori Merja Hermonen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Alhonen, Antero|Nimeke=Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000.|Vuosi=2001|Sivut=219, 230–231, 235|Julkaisija=Satakuntalainen Osakunta}}</ref>


=== Osakuntanauha ===
=== Osakuntanauha ===

Versio 24. joulukuuta 2016 kello 00.37

Satakuntalainen Osakunta
vaakuna kanta-alue
   
Perustettu 1654
Inspehtori Hannele Niemi
Kuraattori {{{kuraattori}}}
Jäsenten lukumäärä n. 190lähde?
Osoite Lapinrinne 1 A 8
00180 Helsinki
Kotisivut satakuntalainenosakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Satakuntalainen Osakunta on yksi Helsingin yliopiston osakunnista. Osakunta pitää tehtävänään edistää jäsentensä sosiaalisia oloja, harrastuneisuutta yhteiskuntaa kohtaan ja työhön Satakunnan ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Osakunnan toiminnan keskus on Helsingin Kampissa sijaitsevassa Satakuntatalossa, jossa sijaitsevat myös osakunnan toimintaa tukevan Satalinnan Säätiön toimitilat ja opiskelija-asuntola. Osakunnan inspehtorina toimii kasvatustieteen professori Hannele Niemi.

Osakunta julkaisee Karhunkierros-nimistä lehteä.

Osakunnan kanta-alue

Satakuntalaisen Osakunnan kanta-alueeseen kuuluu Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan nykymaakunnan ohella myös kuntia itäosasta eli Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.

Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä kanta-aluetta Hämäläis-Osakunnan kanssa Punkalaitumen kuuluessa yksinomaan Satakuntalaiseen Osakuntaan sekä Loimaa ja Oripää Varsinais-Suomesta Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.

Historiaa

Osakunta on perustettu Turun Akatemian kansakuntana 1654. Yliopiston muutettua Helsinkiin, osakunnan jäsenmäärä kääntyi laskuun, ja osakunta pyysi vuonna 1846 yhdessä Borealisen ja Turkulaisen Osakunnan kanssa yliopiston konsistoria liittämään nämä kolme osakuntaa yhdeksi. Pyyntöön suostuttiin ja uuden osakunnan nimeksi tuli Länsisuomalainen Osakunta.[1]

Ensimmäinen hanke Länsisuomalaisen Osakunnan jakamiseksi alkoi vuonna 1984. Osakunnan jäsenistön jakauduttua kielipoliittisiin ryhmiin pääasiassa osakunnan ruotsinmieliset vaativat osakunnan jakamista. Seuraavan kerran asiasta äänestettiin vuonna 1901, jolloin jakamista kannattanut ehdotus voitti puheenjohtajana toimineen kuraattorin äänellä. Ehdotusta ei kuitenkaan pantu täytäntöön välittömästi. Vuonna 1903 asiasta äänestettiin kolmannen kerran ja jakamista kannattanut ehdotus voitti. Tämän ehdotuksen yliopiston v.t. sijaiskansleri pani täytäntöön 14.3.1903 antamalla päätöksellään, jonka mukaan Länsisuomalaisen Osakunta jakautui 1.1.1904 Satakuntalaiseen Osakuntaan ja Turkulaiseen Osakuntaan. Turkulainen Osakunta puolestaan jaettiin helmikuussa 1905 Turkulaiseen Osakuntaan ja Varsinaissuomalaiseen Osakuntaan.[2]

Tunnukset

Lippu

Osakunnan nykyisen lipun mallina on vuonna 1686 vahvistettu Porin rykmentin komppanian lippu.[3] Osakunnan käytössä on tällä hetkellä neljäs lippu.

Vuoden 1904 toimintansa aloittaneen Satakuntalaisen Osakunnan ensimmäinen lippu vihittiin käyttöön 28.4.1904 ylioppilastalon musiikkisalissa. Lipun hankinnan alullepanijoina toimivat cives Suonia Lindstedt ja Ilona Starck, ja varat lipun hankintaan hoiti yhdeksän osakunnan naisjäsentä. Kankaat lippua varten haettiin Tukholmasta. Lipun valmistuksesta vastasivat Käsityön Ystävät ja lipun naulasivat v.t. kuraattori Lauri Lindstedt ja myöhemmin kuraattoriksi valittu Artturi Ihamuotila Maila Talvion läsnä ollessa. Osakunnan lipun mallina toimi Ruotsin kuninkaallisessa varuskamarissa säilytetty 1800-luvun alkuun palautuva Porin rykmentin lippu. [4] Lippu luovutettiin Satakunnan museoon vuonna 1958.[5]

Osakunnan sai seuraavan lippunsa syksyllä 1931 kunniainspitär Maila Talvion toimesta. Talvio naulasi lipun 4.10.1931 Laaksolassa ja lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön 10.10.1931 Seurasaaren Antintalossa. Uusi lippu oli samanlainen kuin ensimmäinen lippu.[6] Lippu luovutettiin Kansallismuseoon vuonna 1958.[5]

Osakunta sai kolmannen lippunsa 1958. Koska heraldikkojen mukaan osakunnan lippu ei ollut onnistunut, osakunnan isäntä Erkki Kekäläinen piirsi osakunnalle lipun käyttäen mallinaan vuonna 1686 vahvistettua Porin Rykmentin komppanian lippua ja taiteilija Toivo Vikstedtin piirtämää vaakunakarhua. Kankaat lippuun hankittiin Pariisista ja lippu valmistettiin Suomen Käsityön Ystävissä. Lippu naulattiin Mikkola museossa Satakuntatalolla 24.3.1958. Ensimmäisen naulan löi inspehtori Risto Niini, toisen inspitär Vuokko Niini ja sen jälkeen kunniajäsenet Jalmari Jaakkola ja Pekka Katara sekä entinen inspitär Tyyni Tuulio. Omat naulansa sai naulata myös Satakunnan kilta, Satakunta-seura, Helsingin Raomlaiste Seora, Satalinnan Säätiö, Satakuntatalon Kannatusyhdistys, Gästrike-Helsinge Nation, lipunhankkimiseen osallistuneet ja osakunnan päävirkailijat.[7]

Neljännen lippunsa osakunta sai 1989. Lippu valmistettiin taideompelimo Paula Kilpeläisellä. Lipun hankinnan rahoittamiseen osallistuivat Porin Prikaatin – Porin Rykmentin Kilta ja Rauman Lions Club. Lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön Satakuntalaisen Ehtoon päiväjuhlassa 4.11.1989. Naulaamisen kunnian saivat muun muassa inspehtori Pentti Alhonen ja inspitär Säde Mantere-Alhonen, myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Helsingin yliopiston rehtori Päiviö Tommila ja myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Satalinnan Säätiön toiminnanjohtaja Kauko Malmi. Vihkimisen suoritti osakunnan kuraattori Merja Hermonen.[8]

Osakuntanauha

Osakunnan jäsenyyden tunnuksena käytetään sinikeltaista osakuntanauhaa. Nauhan sininen ja keltainen osa ovat yhtä leveät.[9] Osakunta voi myöntää oikeuden kantaa värejään, eli osakuntanauhaa, myös muille kuin jäsenilleen.

Ystävyysjärjestöt

Ystävyyssopimukset

Satakuntalaisella Osakunnalla on ystävyysjärjestöjä sekä Uppsalan että Tarton yliopistossa. Uppsalan yliopistossa ystävyysjärjestö on Gästrike-Hälsinge nation, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 1.5.1946. Tarton yliopistossa Satakuntalaisella Osakunnalla on kaksi ystävyysjärjestöä: Üliõpilaste Selts Raimla, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 24.3.1962, ja EYS Veljesto, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 27.10.1990. Ystävyyssopimus ÜS Raimlan kanssa allekirjoitettiin sen ollessa pakolaisylioppilasjärjestö Ruotsissa. Yhteistyö ÜS Veljeston kanssa alkoi 1920-luvulla, mutta ystävyyssopimuksen allekirjoittaminen siirtyi erinäisistä syistä aina vuoteen 1990 saakka.[10]

Sisarosakunnat

Satakuntalainen Osakunta pitää sisarosakuntinaan Länsisuomalaisen Osakunnan perillisiä Turkulaista Osakuntaa eli Åbo nationia ja Varsinaissuomalaista osakuntaa. Osakunnilla on myös yhteistoimintaa Turun- ja Porin lääni -nimisen kerhon nimissä.

Muita erityisiä suhteista

Satakuntalainen Osakunta ylläpitää läheisiä suhteita lisäksi Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläiseen Osakunta ry:een.

Henkilöitä

Inspehtoriparit ja inspehtorit

Kunniajäsenet

Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:

Matrikkeli

Satakuntalaisen Osakunnan matrikkelin ensimmäinen nide sisältää vuodet 1640–1808 ja toinen nide 1809–1846. Länsisuomalaisen Osakunnan matrikkeli sisältää vuodet 1846–1852. Vuosilta 1852–1868 osakunnan matrikkelia ei liene olemassa, koska osakuntatoiminta oli virallisesti kiellettyä. Edellä mainittuja matrikkeleita säilytetään Kansalliskirjastossa ja niiden tietoihin voi tutustua Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeleita käsittelevillä sivuilla.

Länsisuomalaisen Osakunnan jakamisen jälkeen Satakuntalainen Osakunta jatkoi matrikkelin pitämistä jäsenistään. Vuoden 1904 jälkeen osakunnan matrikkelia on jatkettu neljällä niteellä.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 1. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
  2. ↑ Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 2–11. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
  3. ↑ Satakuntalaisen Osakunnan säännöt (vahvistettu 3.11.2011) 69 §.
  4. ↑ Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 44–46. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
  5. ↑ a b Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 24. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
  6. ↑ Horila, Tapio: Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus., s. 39. Satakuntalainen Osakunta, 1954.
  7. ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 22–24. Satakuntalainen Osakunta, 2001.
  8. ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 219, 230–231, 235. Satakuntalainen Osakunta, 2001.
  9. ↑ Satakuntalaisen Osakunnan säännöt (vahvistettu 3.11.2011) 70 §.
  10. ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 44–45, 252. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
  11. ↑ Horila, Tapio: Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus., s. Liite I. Satakuntalainen Osakunta, 1954.
  12. ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 384. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
  13. ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 81, 108, 392. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.

Aiheesta muualla

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai ei-kaupalliseen organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Satakuntalainen_Osakunta&oldid=16137983”