Ero sivun ”Satakuntalainen Osakunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
=== Lippu === |
=== Lippu === |
||
Osakunnan lipun mallina on vuonna 1686 vahvistettu Porin rykmentin komppanian lippu. Vuoden 1904 toimintansa aloittaneen Satakuntalaisen Osakunnan ensimmäinen lippu vihittiin käyttöön 28.4.1904 ylioppilastalon musiikkisalissa. Lipun hankinnan alullepanijoina toimivat cives Suonia Lindstedt ja Ilona Starck, ja varat lipun hankintaan hoiti yhdeksän osakunnan naisjäsentä. Lipun valmistuksesta vastasivat Käsityönystävät ja lipun naulasivat v.t. kuraattori Lauri Lindstedt ja myöhemmin kuraattoriksi valittu Artturi Ihamuotila Maila Talvion läsnä ollessa. |
|||
Osakunnan lipun mallina on vuonna 1686 vahvistettu Porin rykmentin komppanian lippu. |
|||
== Ystävyysjärjestöt == |
== Ystävyysjärjestöt == |
Versio 23. joulukuuta 2016 kello 21.09
Satakuntalainen Osakunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
| |||||
| |||||
Perustettu | 1654 | ||||
Inspehtori | Hannele Niemi | ||||
Kuraattori | {{{kuraattori}}} | ||||
Jäsenten lukumäärä | n. 190lähde? | ||||
Osoite | Lapinrinne 1 A 8 00180 Helsinki | ||||
Kotisivut | satakuntalainenosakunta.fi | ||||
Helsingin yliopiston osakunnat | |||||
Nylands |
Eteläsuomalainen |
Savolainen |
Karjalainen |
Hämäläis |
Keskisuomalainen |
Kymenlaakson |
Åbo |
Varsinaissuomalainen |
Satakuntalainen |
Wiipurilainen |
Östra Finlands |
Etelä-Pohjalainen |
Vasa |
Pohjois-Pohjalainen |
Satakuntalainen Osakunta on yksi Helsingin yliopiston osakunnista. Osakunta pitää tehtävänään edistää jäsentensä sosiaalisia oloja, harrastuneisuutta yhteiskuntaa kohtaan ja työhön Satakunnan ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Osakunnan toiminnan keskus on Helsingin Kampissa sijaitsevassa Satakuntatalossa, jossa sijaitsevat myös osakunnan toimintaa tukevan Satalinnan Säätiön toimitilat ja opiskelija-asuntola. Osakunnan inspehtorina toimii kasvatustieteen professori Hannele Niemi.
Osakunta julkaisee Karhunkierros-nimistä lehteä.
Osakunnan kanta-alue
Satakuntalaisen Osakunnan kanta-alueeseen kuuluu Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan nykymaakunnan ohella myös kuntia itäosasta eli Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.
Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä kanta-aluetta Hämäläis-Osakunnan kanssa Punkalaitumen kuuluessa yksinomaan Satakuntalaiseen Osakuntaan sekä Loimaa ja Oripää Varsinais-Suomesta Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.
Historiaa
Osakunta on perustettu Turun Akatemian kansakuntana 1654. Yliopiston muutettua Helsinkiin, osakunnan jäsenmäärä kääntyi laskuun, ja osakunta pyysi vuonna 1846 yhdessä Borealisen ja Turkulaisen Osakunnan kanssa yliopiston konsistoria liittämään nämä kolme osakuntaa yhdeksi. Pyyntöön suostuttiin ja uuden osakunnan nimeksi tuli Länsisuomalainen Osakunta.[1]
Ensimmäinen hanke Länsisuomalaisen Osakunnan jakamiseksi alkoi vuonna 1984. Osakunnan jäsenistön jakauduttua kielipoliittisiin ryhmiin pääasiassa osakunnan ruotsinmieliset vaativat osakunnan jakamista. Seuraavan kerran asiasta äänestettiin vuonna 1901, jolloin jakamista kannattanut ehdotus voitti puheenjohtajana toimineen kuraattorin äänellä. Ehdotusta ei kuitenkaan pantu täytäntöön välittömästi. Vuonna 1903 asiasta äänestettiin kolmannen kerran ja jakamista kannattanut ehdotus voitti. Tämän ehdotuksen yliopiston v.t. sijaiskansleri pani täytäntöön 14.3.1903 antamalla päätöksellään, jonka mukaan Länsisuomalaisen Osakunta jakautui 1.1.1904 Satakuntalaiseen Osakuntaan ja Turkulaiseen Osakuntaan. Turkulainen Osakunta puolestaan jaettiin helmikuussa 1905 Turkulaiseen Osakuntaan ja Varsinaissuomalaiseen Osakuntaan.[2]
Tunnukset
Lippu
Osakunnan lipun mallina on vuonna 1686 vahvistettu Porin rykmentin komppanian lippu. Vuoden 1904 toimintansa aloittaneen Satakuntalaisen Osakunnan ensimmäinen lippu vihittiin käyttöön 28.4.1904 ylioppilastalon musiikkisalissa. Lipun hankinnan alullepanijoina toimivat cives Suonia Lindstedt ja Ilona Starck, ja varat lipun hankintaan hoiti yhdeksän osakunnan naisjäsentä. Lipun valmistuksesta vastasivat Käsityönystävät ja lipun naulasivat v.t. kuraattori Lauri Lindstedt ja myöhemmin kuraattoriksi valittu Artturi Ihamuotila Maila Talvion läsnä ollessa.
Ystävyysjärjestöt
Ystävyyssopimukset
Satakuntalaisella Osakunnalla on ystävyysjärjestöjä sekä Uppsalan että Tarton yliopistossa. Uppsalan yliopistossa ystävyysjärjestö on Gästrike-Hälsinge nation, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 1.5.1946. Tarton yliopistossa ystävyysjärjestö on Üliõpilaste Selts Raimla, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 24.3.1962.
Sisarosakunnat
Satakuntalainen Osakunta pitää Länsisuomalaisen Osakunnan perillisiä Turkulaista Osakuntaa eli Åbo nationia ja Varsinaissuomalaista osakuntaa sisarosakuntinaan. Osakunnilla on myös yhteistoimintaa Turun- ja Porin lääni -nimisen kerhon nimissä.
Muita erityisiä suhteista
Satakuntalainen Osakunnalla on ollut erityisen läheiset suhteet myös toisen tarttolaisen järjestön, EYS Veljeston, kanssa. Yhteistyö Veljeston kanssa on viime vuosikymmeninä ollut kuitenkin vähäistä.
Satakuntalainen Osakunta ylläpitää läheisiä suhteita lisäksi Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläiseen Osakunta ry:een.
Henkilöitä
Inspehtoriparit ja inspehtorit [3][4]
- J. J. Mikkola ja Maila Talvio 1904–1931
- O. J. Tuulio ja Tyyni Tuulio 1931–1934
- Edwin Linkomies ja Vera Linkomies 1934–1944
- Pekka Katara ja Liisi Katara 1944–1949
- Edwin Linkomies ja Vera Linkomies 1949–1956
- Risto Niini 1956–1963
- Inkeri Anttila 1963–1966
- Veikko Okko 1966–1971
- Heikki Jokela 1971–1981
- Timo Tiusanen 1982–1985
- Tapio Lampinen (vt.) 1985–1986
- Pentti Alhonen 1986–2000
- Kyllikki Tiensuu (vt.) 2001–2008
- Hannele Niemi 2008–
Kunniajäsenet[5]
Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:
- Maila Talvio (1920)
- E. N. Setälä (1931)
- J. J. Mikkola (1931)
- Emil Cedercreutz (1934)
- Jalmari Jaakkola (1939)
- Risto Ryti (1941)
- Väinö Horelli (1944)
- Frans Emil Sillanpää (1946)
- Pentti Eskola (1947)
- Pekka Katara (1952)
- Edwin Linkomies (1957)
- Eino Salmelainen (1963)
- Risto Niini (1965)
- Tyyni Tuulio (1966)
- Heikki Jokela (1982)
- Pertti Virtaranta (1982)
- Risto Orko (1987)
- Kauko Malmi (1990)
- Pentti Alhonen (2001)
- Päiviö Tommila (2011)
- Kari Raivio (2014)
Matrikkeli
Satakuntalaisen Osakunnan matrikkelin ensimmäinen nide sisältää vuodet 1640–1808 ja toinen nide 1809–1846. Länsisuomalaisen Osakunnan matrikkeli sisältää vuodet 1846–1852. Vuosilta 1852–1868 osakunnan matrikkelia ei liene olemassa, koska osakuntatoiminta oli virallisesti kiellettyä. Edellä mainittuja matrikkeleita säilytetään Kansalliskirjastossa ja niiden tietoihin voi tutustua Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeleita käsittelevillä sivuilla.
Länsisuomalaisen Osakunnan jakamisen jälkeen Satakuntalainen Osakunta jatkoi matrikkelin pitämistä jäsenistään. Vuoden 1904 jälkeen osakunnan matrikkelia on jatkettu neljällä niteellä.
Katso myös
Viitteet
- ↑ Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 1. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
- ↑ Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 2–11. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
- ↑ Horila, Tapio: Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus., s. Liite I. Satakuntalainen Osakunta, 1954.
- ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 384. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
- ↑ Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 81, 108, 392. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.