Ero sivun ”Ioni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 84.248.3.33 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Otrfan tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
{{Tynkä/Kemia}} |
{{Tynkä/Kemia}} |
||
=== SEEPRAN SIERAIMET === |
|||
seepran sieraimet ovat limaisia ja yhtä räkäisiä kuin siirappi. |
|||
[[Luokka:Molekyylifysiikka]] |
[[Luokka:Molekyylifysiikka]] |
||
[[Luokka:Ionit]] |
[[Luokka:Ionit]] |
||
Versio 14. joulukuuta 2016 kello 18.14
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.[1] Jos sähköisesti neutraalin atomin elektroniverho luovuttaa tai ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin, muuttuu atomi positiiviseksi tai negatiiviseksi ioniksi. Jokainen siirtynyt elektroni muuttaa atomin varausta yhden alkeisvarauksen verran. Ionin sähkövaraus on siis jokin alkeisvarauksen kerrannainen. Alkuaineista metallit muodostavat enimmäkseen positiivisia ja epämetallit negatiivisia ioneja. Positiivisia ioneja kutsutaan kationeiksi ja negatiivisia ioneja anioneiksi.
Ionin muodostumista sanotaan ionisaatioksi tai ionisoitumiseksi. Esimerkiksi hopea-atomi ionisoituu: Ag → Ag+ + e−. Reaktioon tarvittavaa energiaa kutsutaan ionisoitumisenergiaksi.
Sana ioni tulee kreikan kielen sanasta ion, joka tarkoittaa vaeltajaa.
Ionisaatiota tapahtuu esimerkiksi korkeassa lämpötilassa. Tällöin aine muuttuu plasmaksi.
Yksiatomisen ionin (esimerkiksi kalsiumionin, Ca2+) hapetusluku on yhtä suuri kuin ionin varaus. Ionirakenteisessa molekyylissä atomien hapetuslukujen summa on yhtä suuri kuin ionin varaus.
Ionien välittämää sähkövirtaa kutsutaan ionivirraksi.
Kun atomi vastaanottaa elektronin, siitä tulee negatiivinen. Kun atomi taas luovuttaa elektronin, siitä tulee positiivinen.
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
SEEPRAN SIERAIMET
seepran sieraimet ovat limaisia ja yhtä räkäisiä kuin siirappi.