Ero sivun ”Harakointi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
13 639 muokkausta
Muutin tekstin sukupuolineutraaliksi sen sisältämien transfobisten oletusten vuoksi (naisen sukuelimet = häpy, naisen voi tunnistaa sukuelimistään jne). Muutoin en informaatiosisältöön koskenut.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:La Fontaine - Tales and Novels in verse - v2 p130.jpg|thumb|''Anasyrma'' eli hävyn paljastaminen karkottaa demonin. Kuvituskuva vuodelta 1896 [[Jean de La Fontaine]]n tarinaan.]]
[[Kuva:La Fontaine - Tales and Novels in verse - v2 p130.jpg|thumb|''Anasyrma'' eli hävyn paljastaminen karkottaa demonin. Kuvituskuva vuodelta 1896 [[Jean de La Fontaine]]n tarinaan.]]
'''Harakointi''' tai '''harakoiminen''' on [[suomalainen kansanusko|suomalaisessa kansanuskossa]] naisen sukupuolielimen paljastaminen kohteelle yliluonnollisena [[taikuus (yliluonnollinen)|taikana]] esineen, [[karja]]n tai henkilön suojelemiseksi tai kiroamiseksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Stark-Arola, Laura | Otsikko =Lempi, fire and female väki. An exploration into dynamistic relationships in Finnish-Karelian magic and folk belief | Julkaisu =Elektroloristi | Ajankohta =1997 | Vuosikerta =4 | Numero =1 | Sivut = | Julkaisupaikka =Joensuu | Julkaisija =Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura | Selite= | Tunniste=ISSN 1237-8593 | www =http://www.joensuu.fi/~loristi/1_97/sta197.html | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="vant"/> Taikavoimasta, johon menettely perustuu, on käytetty nimitystä ''naisen [[väki (mytologia)|väki]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://morrenmaailma.blogspot.fi/2008/09/satu-apo-naisen-vaki-1995.html | Nimeke = Satu Apo: Naisen väki (1995) | Tekijä =Matilainen, Hanna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Morren maailma | Ajankohta =28. syyskuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Hanna Matilainen | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = }}</ref><ref name="pulkkinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Pulkkinen, Risto | Nimeke =Suomalainen kansanusko | Vuosi =2014 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Gaudeamus | Tunniste =ISBN 978-952-495-340-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = }}</ref> Harakoinnista on edelleen kulttuurisia jälkiä useissa [[juhannustaika|juhannustaioissa]], joita tehdessä ollaan alasti. Harakoinniksi taikaa ovat kutsuneet [[suomalaiset]], mutta jokseenkin vastaavia taikoja uskottiin myös muualla Euroopassa [[noita|noitien]] tekevän. Muissa kielissä samasta menettelystä on käytetty nimitystä '''anasyrma'''<ref name="pulkkinen"/>. Suomenkielinen sana ''harakointi'' johtuu sanasta haara.
'''Harakointi''' tai '''harakoiminen''' on [[suomalainen kansanusko|suomalaisessa kansanuskossa]] hävyn paljastaminen kohteelle yliluonnollisena [[taikuus (yliluonnollinen)|taikana]] esineen, [[karja]]n tai henkilön suojelemiseksi tai kiroamiseksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Stark-Arola, Laura | Otsikko =Lempi, fire and female väki. An exploration into dynamistic relationships in Finnish-Karelian magic and folk belief | Julkaisu =Elektroloristi | Ajankohta =1997 | Vuosikerta =4 | Numero =1 | Sivut = | Julkaisupaikka =Joensuu | Julkaisija =Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura | Selite= | Tunniste=ISSN 1237-8593 | www =http://www.joensuu.fi/~loristi/1_97/sta197.html | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="vant"/> Taikavoimasta, johon menettely perustuu, on käytetty nimitystä ''naisen [[väki (mytologia)|väki]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://morrenmaailma.blogspot.fi/2008/09/satu-apo-naisen-vaki-1995.html | Nimeke = Satu Apo: Naisen väki (1995) | Tekijä =Matilainen, Hanna | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Morren maailma | Ajankohta =28. syyskuuta 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Hanna Matilainen | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = }}</ref><ref name="pulkkinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Pulkkinen, Risto | Nimeke =Suomalainen kansanusko | Vuosi =2014 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Gaudeamus | Tunniste =ISBN 978-952-495-340-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = }}</ref> Harakoinnista on edelleen kulttuurisia jälkiä useissa [[juhannustaika|juhannustaioissa]], joita tehdessä ollaan alasti. Harakoinniksi taikaa ovat kutsuneet [[suomalaiset]], mutta jokseenkin vastaavia taikoja uskottiin myös muualla Euroopassa [[noita|noitien]] tekevän. Muissa kielissä samasta menettelystä on käytetty nimitystä '''anasyrma'''<ref name="pulkkinen"/>. Suomenkielinen sana ''harakointi'' johtuu sanasta haara.


== Harakoinnin tapahtuminen ==
== Harakoinnin tapahtuminen ==
Harakoiva nainen paljastaa kohteelle [[häpy]]nsä, mikä joko kiroaa tai suojelee kohteen tarkoituksen mukaan. Karja saatettiin harakoida kevätlaitumelle laskettaessa näyttämällä häpyä ohikulkeville eläimille.<ref name="vant">{{Lehtiviite | Tekijä = Anttonen veikko | Otsikko =Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus | Julkaisu =Elektroloristi | Ajankohta =1997 | Vuosikerta =4 | Numero =1 | Sivut = | Julkaisupaikka =Joensuu | Julkaisija =Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura | Selite= | Tunniste=ISSN 1237-8593 | www =http://www.joensuu.fi/~loristi/1_97/vant197.html | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Viljelys saatettiin harakoida kylvön tai istutuksen yhteydessä esimerkiksi tekemällä työ alapää paljaana. Myös [[metsästys|metsälle]] tai [[sota|sotiin]] lähteviä miehiä, [[ase]]ita, [[työkalu]]ja ja maailmalle lähteviä tai yksin jätettyjä [[lapsi]]a on harakoitu.
Harakoiva paljastaa kohteelle [[häpy]]nsä, mikä joko kiroaa tai suojelee kohteen tarkoituksen mukaan. Karja saatettiin harakoida kevätlaitumelle laskettaessa näyttämällä häpyä ohikulkeville eläimille.<ref name="vant">{{Lehtiviite | Tekijä = Anttonen veikko | Otsikko =Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus | Julkaisu =Elektroloristi | Ajankohta =1997 | Vuosikerta =4 | Numero =1 | Sivut = | Julkaisupaikka =Joensuu | Julkaisija =Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura | Selite= | Tunniste=ISSN 1237-8593 | www =http://www.joensuu.fi/~loristi/1_97/vant197.html | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Viljelys saatettiin harakoida kylvön tai istutuksen yhteydessä esimerkiksi tekemällä työ alapää paljaana. Myös [[metsästys|metsälle]] tai [[sota|sotiin]] lähteviä miehiä, [[ase]]ita, [[työkalu]]ja ja maailmalle lähteviä tai yksin jätettyjä [[lapsi]]a on harakoitu.


Nainen on myös joutunut varomaan taikavoimansa, [[väki (mytologia)#Ihmisen väki|naisen väen]] kanssa, sillä jotkin miesten esineet, kuten kalanverkot ja hevosvaljaat, on joissain perinteissä saatettu katsoa pilaantuneiksi, jos nainen on harpannut niiden yli.
Häpyyn on myös liittynyt toinen taikavoima, jota kutsuttiin [[väki (mytologia)#Ihmisen väki|naisen väeksi]]. Jotkin esineet, jotka käsitettiin miehille kuuluviksi, kuten kalanverkot ja hevosvaljaat, on joissain perinteissä saatettu katsoa pilaantuneiksi, jos niille on niden yli harppaamalla paljastettu häpy.


Harakointi kertoo siitä, että naisen sukuelimet on katsottu arvokkaiksi ja taikavoimaltaan väkeviksi. Esimerkiksi papin ja saamelaisen kansanperinteen kerääjän [[Jakob Fellman|Jacob Fellmanin]] kirjaamassa tarinassa naisnoita Piggan emättimestä lähtee yhdeksän sutta vastustajien kimppuun.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Sallamaa, Kari|Otsikko=Anders Fjellner ja naisen väki|Julkaisu=Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain|Ajankohta=2015|Vuosi=|Numero=3/2015|Sivut=122--124|Julkaisija=}}</ref> Uskomukset ovat perustuneet naisen sukuelimiin liittyneisiin voimakkaisiin [[tabu]]ihin, [[myytti|myytteihin]] ja [[pelko]]ihin, mutta toisaalta myös lisääntymiskykyyn. Naisen kyky [[synnytys|synnyttää lapsia]] on katsottu yliluonnolliseksi. Vagina oli väylä tämän- ja tuonpuoleisen välillä.<ref name=":0" /> Suomalais-karjalaisella alueella on loitsuja "vitun vihoja" vastaan, ja elimen synty liittyy petojen kitaan.<ref name=":0" />
Harakointi kertoo siitä, että häpy ja muut sukuelimet on katsottu arvokkaiksi ja taikavoimaltaan väkeviksi. Esimerkiksi papin ja saamelaisen kansanperinteen kerääjän [[Jakob Fellman|Jacob Fellmanin]] kirjaamassa tarinassa noita Piggan emättimestä lähtee yhdeksän sutta vastustajien kimppuun.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Sallamaa, Kari|Otsikko=Anders Fjellner ja naisen väki|Julkaisu=Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain|Ajankohta=2015|Vuosi=|Numero=3/2015|Sivut=122--124|Julkaisija=}}</ref> Uskomukset ovat perustuneet häpyyn, vulvaan ja vaginaan liittyneisiin voimakkaisiin [[tabu]]ihin, [[myytti|myytteihin]] ja [[pelko]]ihin, mutta toisaalta myös lisääntymiseen ja uuden elämän luomiseen. Kyky [[synnytys|synnyttää lapsia]] on katsottu yliluonnolliseksi. Vagina oli väylä tämän- ja tuonpuoleisen välillä.<ref name=":0" /> Suomalais-karjalaisella alueella on loitsuja "vitun vihoja" vastaan, ja elimen synty liittyy petojen kitaan.<ref name=":0" />


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 11. joulukuuta 2016 kello 17.42

Anasyrma eli hävyn paljastaminen karkottaa demonin. Kuvituskuva vuodelta 1896 Jean de La Fontainen tarinaan.

Harakointi tai harakoiminen on suomalaisessa kansanuskossa hävyn paljastaminen kohteelle yliluonnollisena taikana esineen, karjan tai henkilön suojelemiseksi tai kiroamiseksi.[1][2] Taikavoimasta, johon menettely perustuu, on käytetty nimitystä naisen väki.[3][4] Harakoinnista on edelleen kulttuurisia jälkiä useissa juhannustaioissa, joita tehdessä ollaan alasti. Harakoinniksi taikaa ovat kutsuneet suomalaiset, mutta jokseenkin vastaavia taikoja uskottiin myös muualla Euroopassa noitien tekevän. Muissa kielissä samasta menettelystä on käytetty nimitystä anasyrma[4]. Suomenkielinen sana harakointi johtuu sanasta haara.

Harakoinnin tapahtuminen

Harakoiva paljastaa kohteelle häpynsä, mikä joko kiroaa tai suojelee kohteen tarkoituksen mukaan. Karja saatettiin harakoida kevätlaitumelle laskettaessa näyttämällä häpyä ohikulkeville eläimille.[2] Viljelys saatettiin harakoida kylvön tai istutuksen yhteydessä esimerkiksi tekemällä työ alapää paljaana. Myös metsälle tai sotiin lähteviä miehiä, aseita, työkaluja ja maailmalle lähteviä tai yksin jätettyjä lapsia on harakoitu.

Häpyyn on myös liittynyt toinen taikavoima, jota kutsuttiin naisen väeksi. Jotkin esineet, jotka käsitettiin miehille kuuluviksi, kuten kalanverkot ja hevosvaljaat, on joissain perinteissä saatettu katsoa pilaantuneiksi, jos niille on niden yli harppaamalla paljastettu häpy.

Harakointi kertoo siitä, että häpy ja muut sukuelimet on katsottu arvokkaiksi ja taikavoimaltaan väkeviksi. Esimerkiksi papin ja saamelaisen kansanperinteen kerääjän Jacob Fellmanin kirjaamassa tarinassa noita Piggan emättimestä lähtee yhdeksän sutta vastustajien kimppuun.[5] Uskomukset ovat perustuneet häpyyn, vulvaan ja vaginaan liittyneisiin voimakkaisiin tabuihin, myytteihin ja pelkoihin, mutta toisaalta myös lisääntymiseen ja uuden elämän luomiseen. Kyky synnyttää lapsia on katsottu yliluonnolliseksi. Vagina oli väylä tämän- ja tuonpuoleisen välillä.[5] Suomalais-karjalaisella alueella on loitsuja "vitun vihoja" vastaan, ja elimen synty liittyy petojen kitaan.[5]

Lähteet

  1. ↑ Stark-Arola, Laura: Lempi, fire and female väki. An exploration into dynamistic relationships in Finnish-Karelian magic and folk belief. Elektroloristi, 1997, 4. vsk, nro 1. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. ISSN 1237-8593. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.11.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Anttonen veikko: Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus. Elektroloristi, 1997, 4. vsk, nro 1. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. ISSN 1237-8593. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.11.2014.
  3. ↑ Matilainen, Hanna: Satu Apo: Naisen väki (1995) Morren maailma. 28. syyskuuta 2008. Hanna Matilainen. Viitattu 29.11.2014.
  4. ↑ a b Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko. Helsinki: Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-340-5.
  5. ↑ a b c Sallamaa, Kari: Anders Fjellner ja naisen väki. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 2015, nro 3/2015, s. 122--124.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harakointi&oldid=16115915”