Ero sivun ”Cloaca Maxima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Chobot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: Migrating 1 interwiki links, now provided by on Wikidata on Q746102; kosmeettisia muutoksia
Lähteetön, kh
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|on antiikin Rooman viemärijärjestelmästä. Rock-yhtye CMX:llä on myös [[Cloaca Maxima (albumi)|samanniminen albumi]].}}
{{Tämä artikkeli|on antiikin Rooman viemärijärjestelmästä. Rock-yhtye CMX:llä on myös [[Cloaca Maxima (albumi)|samanniminen albumi]].}}
{{Lähteetön}}

[[Kuva:Map_of_downtown_Rome_during_the_Roman_Empire_large.png|thumb|300px|Muinaisen Rooman
[[Kuva:Map_of_downtown_Rome_during_the_Roman_Empire_large.png|thumb|300px|Muinaisen Rooman
keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.]]
keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.]]
Rivi 8: Rivi 8:
Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain [[orjuus|pakotettua työvoimaa]]. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita [[etruskit|etruskeja]].
Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain [[orjuus|pakotettua työvoimaa]]. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita [[etruskit|etruskeja]].


[[Livius]] kuvasi rakennustyön olleen vain tunneleiden kaivamista maan alle, mutta hän kirjoitti huomattavasti tapahtuman jälkeen. Muista lähteistä ja Cloaca Maximan kulkureitistä voidaan päätellä sen olleen alun perin avoin oja, joka muodostettiin läheisiltä kukkuloilta tulleista puroista. Nämä purot ohjattiin kulkemaan [[Forum Romanum|Forumin]] läpi ja sitten [[Tiber]]iin. Vähitellen tämä avoin oja joutui rakennusten alle, sillä ajan myötä tila Roomassa muuttui arvokkaammaksi ja rakennukset rakennettiin sen päälle. On mahdollista, että molemmat teoriat ovat totta ja on varmaa että jotkin alhaisimmat viemärin osat on rakennettu suoraan maan alle muun viemäristön ollessa jo peittynyt.
[[Livius]] kuvasi rakennustyön olleen vain tunneleiden kaivamista maan alle, mutta hän kirjoitti huomattavasti tapahtuman jälkeen. Muista lähteistä ja Cloaca Maximan kulkureitistä voidaan päätellä sen olleen alun perin avoin oja, joka muodostettiin läheisiltä kukkuloilta tulleista puroista. Nämä purot ohjattiin kulkemaan [[Forum Romanum|Forumin]] läpi ja sitten [[Tiber]]iin. Vähitellen tämä avoin oja joutui rakennusten alle, sillä ajan myötä tila Roomassa muuttui arvokkaammaksi ja rakennukset rakennettiin sen päälle. On mahdollista, että molemmat teoriat ovat totta ja on varmaa, että jotkin alhaisimmat viemärin osat on rakennettu suoraan maan alle muun viemäristön ollessa jo peittynyt.
[[Tiedosto:040227 tevere16CloacaMaxima.jpg|thumb|Yksi Cloaca Maximan suuaukoista.]]
[[Tiedosto:040227 tevere16CloacaMaxima.jpg|thumb|Yksi Cloaca Maximan suuaukoista.]]
Pääviemäristä lähtee monia sivuhaaroja mutta kaikki näyttävät olevan "virallisia" viemäreitä, jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityiset rakennukset, jopa rikkaiden rakennukset, luottivat eräänlaisiin jätekuoppiin viemäreinään.
Pääviemäristä lähtee monia sivuhaaroja mutta kaikki näyttävät olevan "virallisia" viemäreitä, jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityiset rakennukset, jopa rikkaiden rakennukset, luottivat eräänlaisiin jätekuoppiin viemäreinään.


Cloaca Maximaa huollettiin hyvin koko [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] olemassaolon ajan, ja on todisteita että se oli käytössä vielä pitkään Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen. [[Marcus Vipsanius Agrippa]]n tiedetään tarkistaneen sen perinpohjaisesti vuonna [[33 eaa.]], ja arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa että viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Viime aikoina jäljelle jääneet reitit on yhdistetty [[Rooma]]n nykyiseen viemärijärjestelmään.
Cloaca Maximaa huollettiin hyvin koko [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] olemassaolon ajan, ja on todisteita, että se oli käytössä vielä pitkään Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen. [[Marcus Vipsanius Agrippa]]n tiedetään tarkistaneen sen perinpohjaisesti vuonna [[33 eaa.]], ja arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa, että viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Viime aikoina jäljelle jääneet reitit on yhdistetty [[Rooma]]n nykyiseen viemärijärjestelmään.


Roomalaisten tiedetään myös – joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista – heittäneen useita ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa olivat muun muassa keisari [[Elagabalus]] ja [[Pyhä Sebastian]]. Jälkimmäinen on [[Lodovico Carracci]]n maalauksen aiheena.
Roomalaisten tiedetään myös – joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista – heittäneen useita ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa olivat muun muassa keisari [[Elagabalus]] ja [[Pyhä Sebastian]]. Jälkimmäinen on [[Lodovico Carracci]]n maalauksen aiheena.

Versio 8. joulukuuta 2016 kello 17.56

Tämä artikkeli on antiikin Rooman viemärijärjestelmästä. Rock-yhtye CMX:llä on myös samanniminen albumi.
Muinaisen Rooman keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.

Cloaca Maxima (lat. Suurin viemäri) on maailman vanhimpia viemärijärjestelmiä. Tarinoiden mukaan se rakennettiin alun perin vuoden 600 eaa. paikkeilla kuivaamaan Rooman alueen suot ja kuljettamaan maailman väkilukuisimman kaupungin likavedet läheiseen Tiber-jokeen. Perimätiedon mukaan sen saattoi rakennuttaa kuningas Lucius Tarquinius Priscus.

Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain pakotettua työvoimaa. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita etruskeja.

Livius kuvasi rakennustyön olleen vain tunneleiden kaivamista maan alle, mutta hän kirjoitti huomattavasti tapahtuman jälkeen. Muista lähteistä ja Cloaca Maximan kulkureitistä voidaan päätellä sen olleen alun perin avoin oja, joka muodostettiin läheisiltä kukkuloilta tulleista puroista. Nämä purot ohjattiin kulkemaan Forumin läpi ja sitten Tiberiin. Vähitellen tämä avoin oja joutui rakennusten alle, sillä ajan myötä tila Roomassa muuttui arvokkaammaksi ja rakennukset rakennettiin sen päälle. On mahdollista, että molemmat teoriat ovat totta ja on varmaa, että jotkin alhaisimmat viemärin osat on rakennettu suoraan maan alle muun viemäristön ollessa jo peittynyt.

Yksi Cloaca Maximan suuaukoista.

Pääviemäristä lähtee monia sivuhaaroja mutta kaikki näyttävät olevan "virallisia" viemäreitä, jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityiset rakennukset, jopa rikkaiden rakennukset, luottivat eräänlaisiin jätekuoppiin viemäreinään.

Cloaca Maximaa huollettiin hyvin koko Rooman valtakunnan olemassaolon ajan, ja on todisteita, että se oli käytössä vielä pitkään Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen. Marcus Vipsanius Agrippan tiedetään tarkistaneen sen perinpohjaisesti vuonna 33 eaa., ja arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa, että viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Viime aikoina jäljelle jääneet reitit on yhdistetty Rooman nykyiseen viemärijärjestelmään.

Roomalaisten tiedetään myös – joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista – heittäneen useita ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa olivat muun muassa keisari Elagabalus ja Pyhä Sebastian. Jälkimmäinen on Lodovico Carraccin maalauksen aiheena.

Cloaca Maximan suut Tiberiin ovat yhä näkyvillä lähellä Ponto Rotton ja Ponto Palatinon siltoja. Basilica Julian lähellä ovat näkyvissä myös portaat alas viemäriin. Osa Cloaca Maximasta on myös näkyvissä maan päältä lähellä Pyhän Giorgion kirkkoa Velabrossa.

Aiheesta muualla