Ero sivun ”Formaali ajattelu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{OIKEA OTSIKKO: FORMAALI AJATTELU!!korjattava|ei lähteitä; puutteellinen määritelmä; epäselvää kuvailua; fiilispohjaisia heittoja "viisauden" koostumisesta; ym}} |
{{|OIKEA OTSIKKO: FORMAALI AJATTELU!!korjattava|ei lähteitä; puutteellinen määritelmä; epäselvää kuvailua; fiilispohjaisia heittoja "viisauden" koostumisesta; ym}} |
||
'''Formaali''' eli muodollinen '''ajattelu''' tarkoittaa kykyä ajatella loogisesti ja abstraktisesti (Inhelder & Piaget, 1958). |
'''Formaali''' eli muodollinen '''ajattelu''' tarkoittaa kykyä ajatella loogisesti ja abstraktisesti (Inhelder & Piaget, 1958). |
||
[[Jean Piaget]] ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.Formaali ajattelu on Piaget'n kehitysteorian korkeon vaihe. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Skeemat eli toimintarakenteet muodostavat ajattelun kokonaisrakenteen, formaalin struktuurin. Skeemoja on useammanlaisia, mm. perustava skeema on muuttujien eristäminen ja kontrollointi. Korkeatasoisessa formaalissa ajattelussa kyetään esimerkiksi luomaan kokeellinen asetelma jonkun tekijän vaikutuksen ymmärtämiseksi. Piaget ja Inheöder (1958) käyttivät luonnontieteellisiä tehtäviä, kuten heiluria, formaalin ajattelun mittaamiseen. |
[[Jean Piaget]] ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.Formaali ajattelu on Piaget'n kehitysteorian korkeon vaihe. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Skeemat eli toimintarakenteet muodostavat ajattelun kokonaisrakenteen, formaalin struktuurin. Skeemoja on useammanlaisia, mm. perustava skeema on muuttujien eristäminen ja kontrollointi. Korkeatasoisessa formaalissa ajattelussa kyetään esimerkiksi luomaan kokeellinen asetelma jonkun tekijän vaikutuksen ymmärtämiseksi. Piaget ja Inheöder (1958) käyttivät luonnontieteellisiä tehtäviä, kuten heiluria, formaalin ajattelun mittaamiseen. |
||
Versio 4. joulukuuta 2016 kello 19.05
{{|OIKEA OTSIKKO: FORMAALI AJATTELU!!korjattava|ei lähteitä; puutteellinen määritelmä; epäselvää kuvailua; fiilispohjaisia heittoja "viisauden" koostumisesta; ym}} Formaali eli muodollinen ajattelu tarkoittaa kykyä ajatella loogisesti ja abstraktisesti (Inhelder & Piaget, 1958). Jean Piaget ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.Formaali ajattelu on Piaget'n kehitysteorian korkeon vaihe. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Skeemat eli toimintarakenteet muodostavat ajattelun kokonaisrakenteen, formaalin struktuurin. Skeemoja on useammanlaisia, mm. perustava skeema on muuttujien eristäminen ja kontrollointi. Korkeatasoisessa formaalissa ajattelussa kyetään esimerkiksi luomaan kokeellinen asetelma jonkun tekijän vaikutuksen ymmärtämiseksi. Piaget ja Inheöder (1958) käyttivät luonnontieteellisiä tehtäviä, kuten heiluria, formaalin ajattelun mittaamiseen.
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984) ja Seppälä (2013) (vrt. Kallio, 2011). Näissä tutkimuksissa on todettu, että formaali ajattelu ei ole Suomessa kaikilla esiintyvä kehitysvaihe nuorilla eikä edes korkeakouluopiskelijoilla. Korkeimmillaan noin 2/3 korkeakouluopiskelijoista hallitsee tämän ajattelumuodon (Seppälä, 2013). Tulokset vahvistavat kansainvälisiä havaintoja siitä, että Piaget oli ylioptimistinen siinä, että hän oletti formaalin ajattelun olen universaali kaikkien nuorten ja aikuisten hallitsema taito.
Formaalin ajattelun jäleisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta tätä ei pidetä yleisesti hyväksyttynä kehitysvaiheena. Tällaiseen"postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyväksi relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Tutkimuksessa on väitetty (Kallio, emt.) että ristiriitoja ratkaiseva ajattelu on osa viisautta [1], tosin viisauteen ilmiönä sisältyy myös laajemmin personallisuuteen, tunteisiin ja eettiseen arviointiin liittyviä piirteitä.
Lähteet
- ↑ The Cognitive Science of Wisdom Mind Matters Conference. Viitattu 13 April 2013.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Bärbel Inhelder & Jean Piaget: The Growth of Logical Thinking From Childhood to Adolescence an Essay on the Construction of Formal Operational Structures. Routledge & Kegan Paul., 1958.
- Jarkko Hautamäki: Peruskoululaisten loogisen ajattelun mittaamisesta ja esiintymisestä. Joensuu Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: {{{Julkaisija}}}, 1984.
- Eeva Kallio,: Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta. 1. ja 2. painos 2016. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, julkaisuja 71, 2016. ISBN 978-952-5401-73-8.
- Hannele Seppälä,: Students' scientific thinking in higher education: Logical thinking and conceptions of scientific thinking in universities and universities of applied sciences. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013.