Ero sivun ”Formaali ajattelu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Jean Piaget]] ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin. |
[[Jean Piaget]] ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin. |
||
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki ( |
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984), Kallio (1998) ja Seppälä (2013). |
||
Formaalin ajattelun jäleisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta tätä ei pidetä yleisesti hyväksyttynä kehitysvaiheena. Tällaiseen"postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyväksi relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Sanotaan{{lähde}}, että viisaus koostuu näiden kahden yhdistelmästä.<ref>{{cite web|last=Vervaeke|first=John|title=The Cognitive Science of Wisdom|url=https://www.youtube.com/watch?v=ti4Kj8TcEgk|publisher=Mind Matters Conference|accessdate=13 April 2013}}</ref> |
Formaalin ajattelun jäleisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta tätä ei pidetä yleisesti hyväksyttynä kehitysvaiheena. Tällaiseen"postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyväksi relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Sanotaan{{lähde}}, että viisaus koostuu näiden kahden yhdistelmästä.<ref>{{cite web|last=Vervaeke|first=John|title=The Cognitive Science of Wisdom|url=https://www.youtube.com/watch?v=ti4Kj8TcEgk|publisher=Mind Matters Conference|accessdate=13 April 2013}}</ref> |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* |
*{{Kirjaviite|Tekijä=Bärbel Inhelder & Jean Piaget |Nimeke=The Growth of Logical Thinking From Childhood to Adolescence an Essay on the Construction of Formal Operational Structures|Vuosi=1958|Julkaisija=Routledge & Kegan Paul.}} |
||
{{Kirjaviite|Tekijä=Jarkko Hautamäki |Nimeke=Peruskoululaisten loogisen ajattelun mittaamisesta ja esiintymisestä|Vuosi=1984|Julkaisupaikka=Joensuu, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta}} |
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jarkko Hautamäki |Nimeke=Peruskoululaisten loogisen ajattelun mittaamisesta ja esiintymisestä|Vuosi=1984|Julkaisupaikka=Joensuu, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta}} |
||
* {{Kirjaviite|Tekijä=Eeva Kallio, |Nimeke=Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta|Vuosi=2016|Selite=1. ja 2. painos 2016|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomen kasvatustieteellinen seura, julkaisuja 71|Tunniste=ISBN 978-952-5401-73-8}} |
* {{Kirjaviite|Tekijä=Eeva Kallio, |Nimeke=Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta|Vuosi=2016|Selite=1. ja 2. painos 2016|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomen kasvatustieteellinen seura, julkaisuja 71|Tunniste=ISBN 978-952-5401-73-8}} |
||
{{Kirjaviite|Tekijä=Hannele Seppälä, |Nimeke=Students' scientific thinking in higher education : Logical thinking and conceptions of scientific thinking in universities and universities of applied sciences|Vuosi=2013|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Helsingin yliopisto}} |
* {{Kirjaviite|Tekijä=Hannele Seppälä, |Nimeke=Students' scientific thinking in higher education : Logical thinking and conceptions of scientific thinking in universities and universities of applied sciences|Vuosi=2013|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Helsingin yliopisto}} |
||
Versio 4. joulukuuta 2016 kello 18.48
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: ei lähteitä; puutteellinen määritelmä; epäselvää kuvailua; fiilispohjaisia heittoja "viisauden" koostumisesta; ym |
Formaali eli muodollinen ajattelu tarkoittaa kykyä ajatella loogisesti ja abstraktisesti (Inhelder & Piaget, 1958). Jean Piaget ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kaudelle noin 11-12 vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja ja vaihtaa ne uusiin luodessaan käsitejärjestelmiä. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984), Kallio (1998) ja Seppälä (2013).
Formaalin ajattelun jäleisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta tätä ei pidetä yleisesti hyväksyttynä kehitysvaiheena. Tällaiseen"postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyväksi relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Sanotaanlähde?, että viisaus koostuu näiden kahden yhdistelmästä.[1]
Lähteet
- ↑ The Cognitive Science of Wisdom Mind Matters Conference. Viitattu 13 April 2013.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Bärbel Inhelder & Jean Piaget: The Growth of Logical Thinking From Childhood to Adolescence an Essay on the Construction of Formal Operational Structures. Routledge & Kegan Paul., 1958.
- Jarkko Hautamäki: Peruskoululaisten loogisen ajattelun mittaamisesta ja esiintymisestä. Joensuu, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: {{{Julkaisija}}}, 1984.
- Eeva Kallio,: Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta. 1. ja 2. painos 2016. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, julkaisuja 71, 2016. ISBN 978-952-5401-73-8.
- Hannele Seppälä,: Students' scientific thinking in higher education : Logical thinking and conceptions of scientific thinking in universities and universities of applied sciences. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013.