Ero sivun ”Taka-Baikalian aluepiiri” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1 732 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
laatikko, järjestys
(kartan vaihto)
(laatikko, järjestys)
{{VenäjänHallinnollinen alue
|nimi = Taka-Baikalian aluepiiri
| virallinen nimi = Забайкальский край
|alkuperäinen_nimi = Забайкальский край
| virallinen nimi translitteroituna = Zabaikalski krai
|muu_nimi =
| lippu = [[Kuva:Flag_of_Zabaykalsky_Krai.svg|120px]]<!--Kuvan leveys 120px-->
| kuva = Река Калар.jpg
| vaakuna = [[Kuva:Chita Oblast coat of arms.jpg|120px]]<!--Kuvan leveys 120px-->
| kuvateksti = Kalarjoki Taka-Baikaliassa
| nimi-genetiivissä = Taka-Baikalian aluepiirin
| kuvakoko =
| sijainti = [[Kuva:Zabaykalsky in Russia.svg|250px|Taka-Baikalian aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla]]
|kuva_lippu = Flag_of_Zabaykalsky_Krai.svg
| pääkaupunki = [[Tšita]]
|kuva_vaakuna = Coat_of_arms_of_Zabaykalsky_Krai.svg
| pääkaupungin koordinaatit = 52°03′N 113°28′E
|sijaintikuva = Zabaykalsky_in_Russia.svg
| suurimman kaupungin väkiluku vuodelta = 2009
|sijainti_kuvateksti = Aluepiirin sijainti Venäjällä
| suurin kaupunki = Tšita
|koordinaatit = {{Coord|52|03|N|113|28|E}}
| suurimman kaupungin väkiluku = 307 634
|motto =
| kuvernööri = Ravil Geniatulin
|valtio = [[Venäjä]]
| pinta-ala = 431 500
|aluetyyppi1 = Federaatiopiiri
| vesipinta-ala = 0,26 %
|alue1 = [[Siperian federaatiopiiri|Siperia]]
| väestönlaskennan vuosi = 2009
|aluetyyppi2 =
| väkiluku = 1 117 000
|alue2 =
| väestötiheys = 2,6
|aluetyyppi3 =
| aikavyöhyke = +9
|alue3 =
| rekisterikilven numerot = 75, 80
|aluejakotyyppi1 = Piiritasoisia kaupunkeja
| perustamisvuosi = 2008 (Tšitan alue 1937)
|aluejako1 = 4
| www-osoite = http://www.e-zab.ru/
|aluejakotyyppi2 = Piirejä
| www-nimi = http://www.e-zab.ru/
|aluejako2 = 31
| huomautus =
|perustettu = 2008
}}'''Taka-Baikalian aluepiiri''' ({{k-ru|Забайка́льский край|Zabaikalski krai}}) on [[Venäjä]]n [[Venäjän aluejako|federaation subjekti]] kaakkoisessa [[Siperia]]ssa. Alue rajoittuu koillisessa [[Sahan tasavalta]]an, idässä [[Amurin alue]]eseen ja [[Kiina]]n [[Sisä-Mongolia]]an, etelässä [[Mongolia]]an, lännessä [[Burjatia]]an ja luoteessa [[Irkutskin alue]]eseen. Taka-Baikalian aluepiirin pääkaupunki on [[Tšita]].
|perustettu_nimeke2 =
|perustettu2 =
|perustettu_nimeke3 =
|perustettu3 =
|lakkautettu =
|hallinnon_tyyppi =
|hallinnollinen keskus = [[Tšita]]
|suurin_kaupunki =
|johtajan nimike = kuvernööri
|johtaja = Ravil Geniatulin
|johtajan nimike2 =
|johtaja2 =
|johtajan nimike3 =
|johtaja3 =
|edustus =
|edustuspaikka1 =
|paikat1 =
|edustuspaikka2 =
|paikat2 =
|pinta-ala_huom =
|pinta-ala = 431 500
|pinta-alan_sija =
|maapinta-ala =
|sisävesiala =
|pinta-ala_veden_osuus% =
|meriala =
|väkiluku_huom =
|väkiluku = 1 117 000
|väkiluvun_sija =
|väestönlaskennan vuosi = 2009
|väestötiheys = 2,6
|kielet =
|kansat =
|uskonto =
|bkt =
|bkt_vuosi =
|bkt_asukasta_kohti =
|hdi =
|hdi_vuosi =
|hdi_asukasta_kohti =
|tunnuksen_tyyppi =
|tunnus =
|tunnuksen_tyyppi2 =
|tunnus2 =
|tunnuksen_tyyppi3 =
|tunnus3 =
|tunnuksen_tyyppi4 =
|tunnus4 =
|tunnuksen_tyyppi5 =
|tunnus5 =
|tunnuksen_tyyppi6 =
|tunnus6 =
|postitunnus =
|rekisterikilpi =
|iso = RU-ZAB
|nuts =
|www-osoite = http://www.e-zab.ru/
|www-nimi = Taka-Baikalian aluepiirin internetsivut
|huomautus =
}}
'''Taka-Baikalian aluepiiri''' ({{k-ru|Забайка́льский край|Zabaikalski krai}}) on [[Venäjä]]n [[Venäjän aluejako|federaation subjekti]] kaakkoisessa [[Siperia]]ssa. Alue rajoittuu koillisessa [[Sahan tasavalta]]an, idässä [[Amurin alue]]eseen ja [[Kiina]]n [[Sisä-Mongolia]]an, etelässä [[Mongolia]]an, lännessä [[Burjatia]]an ja luoteessa [[Irkutskin alue]]eseen. Taka-Baikalian aluepiirin pääkaupunki on [[Tšita]].
 
Aluepiiri muodostettiin 1. maaliskuuta 2008 yhdistämällä entinen [[Tšitan alue]] ja sen sisällä sijainnut [[Agan Burjatia]]n autonominen piirikunta, joka sinänsä oli myös osa Tšitan aluetta.
 
Yli puolet pinta-alasta on metsää.
 
== Historia ==
[[Taka-Baikalia]]n kanta-asukkaita ovat burjaatit ja evenkit. Venäläiset saapuivat seudulle 1640-luvulla. Vuonna 1653 [[kasakat]] rakensivat Irgenin ja Nertšinskin linnakkeet. Vuonna 1655 perustettiin Nertšinskin [[voivodikunta]]. Vähitellen rakennettu linnakejärjestelmä liitti alueen Venäjään. Venäläiset uudisasukkaat toivat mukanaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen uskonnon]], maanviljelyn ja tuliaseet. Argunin ja Amurin rannoilla venäläiset kohtasivat kiinalaiset. Heidän välillään käydyt yhteenotot päättyivät vuonna 1689 solmittuun [[Nertšinskin sopimus|Nertšinskin sopimukseen]], jossa määriteltiin ensimmäisen kerran maiden välinen raja.<ref name="EZ" />
 
1700–1800-luvulla Taka-Baikalian kautta kulkivat Venäjän ja Kiinan väliset tärkeimmät kauppareitit. Huomattava merkitys oli [[soopeli]]n ja muiden turkiseläinten metsästyksellä. 1700-luvun alussa seudulle syntyi kaivosteollisuutta. Venäjän keisariperheen omistama Nertšinskin vuoriteollisuuspiirikunta tuotti kultaa ja hopeaa. Taka-Baikaliasta kehittyi Venäjän tärkein pakkotyö- ja karkotusalue, jonka vankiloihin lähetettiin vallankumouksellisesta toiminnasta tuomittuja [[dekabristit|dekabristeja]], [[narodnikit|narodnikkeja]], [[sosialistivallankumoukselliset|sosialistivallankumouksellisia]] ym.<ref name="EZ" />
 
Huomattava merkitys oli vuonna 1851 perustetuilla Taka-Baikalian kasakkajoukoilla. Samana vuonna muodostettiin [[Taka-Baikalian alue]], jonka keskuksena toimi Tšita. 1800-luvun lopussa rakennettu Siperian rautatie lisäsi asutusta ja nopeutti teollisuuden kehitystä. Samaan aikaan Taka-Baikaliasta muodostui yksi Venäjän tärkeimmistä karjatalousalueista. Talouden kehitys edisti seudun kulttuurielämää.<ref name="EZ" />
 
1900-luvun alussa Taka-Baikalia joutui mukaan Venäjän vallankumous- ja sotatapahtumiin. Vallankumoukselliset työläiset ja sotilaat pitivät hallussaan Tšitaa vuosien 1905–1906 vaihteessa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana alueelle oli sijoitettu noin 80&nbsp;000 sotavankia. Neuvostovalta julistettiin Tšitassa helmikuussa 1918. Samaan aikaan alueella toimi kasakkapäällikkö [[Grigori Semjonov]]in johtamia vastavallankumouksellisia joukkoja. Elokuussa 1918 [[japani]]laisten tukeman Siperian väliaikaisen hallituksen joukot valtasivat Tšitan. Maaliskuussa 1919 punaiset aloittivat [[partisaani]]taistelun valkoisia joukkoja vastaan. Helmikuussa 1920 amiraali [[Koltšak]]in joukot vetäytyivät Taka-Baikaliaan. Huhtikuussa 1920 [[Verhneudinsk]]issa perustettiin [[Kaukoidän tasavalta]], jonka joukot valtasivat Tšitan saman vuoden helmikuussa. Valkoiset vetäytyivät [[Mantšuria]]an. Vuonna 1921 Kaukoidän tasavallan armeija kävi taisteluita [[Roman von Ungern-Sternberg]]in joukkoja vastaan.<ref name="EZ" />
 
Kaukoidän tasavalta liitettiin [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:hen]] marraskuussa 1922. Samalla muodostettiin [[Kaukoidän aluepiiri]]in kuulunut [[Taka-Baikalian lääni]]. Vuosina 1930–1937 alue kuului [[Itä-Siperian aluepiiri]]in. Syyskuussa 1937 muodostettiin Tšitan alue, johon kuuluneet aikaisemman Zejan alueen piirit liitettiin vuonna 1948 Amurin alueeseen. Alueen pohjoisosassa oli vuoteen 1938 saakka [[Vitimin–Oljokman kansallinen piirikunta]].<ref name="EZ" />
 
Maailmansotien välisenä aikana Taka-Baikalian kehitystä määritti varautuminen Japanin muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin kaivos- ja metsäteollisuuden sekä rautatieliikenteen kehittämiseen. Vuonna 1945 Tšitan lähellä sijaitsevasta Molokovkan kylpylästä johdettiin Japanin vastaisia sotatoimia. Sodan jälkeen Tšitan alueelle oli sijoitettu 77&nbsp;000 japanilaista sotavankia.<ref name="EZ" />
 
Kaivosteollisuuden kehitys jatkui [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Alueella tuotettiin kultaa, molybdeenia, volframia, tinaa, hopeaa, lyijyä, sinkkiä, uraania, fluoriittia ym. Vuonna 1969 perustettiin uusi Krasnokamenskin kaupunki uraaniesiintymän yhteyteen. Maatalous erikoistui paikallisen lammasrodun kasvatukseen. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Kiinan-suhteiden heikettyä 1960-luvulla maiden välistä rajaa vahvistettiin. Vuonna 1975 alettiin rakentaa [[Baikalin–Amurin rautatie]]tä, joka valmistui vuonna 1984.<ref name="EZ" />
 
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Tšitan alueen toimeenpanevan komitean korvasi uusi aluehallinto. Hallinnon ensimmäiseksi päämieheksi nimitettiin [[Boris Ivanov]]. Helmikuussa 1996 alueen johtajaksi tuli [[Ravil Geniatulin]], joka myöhemmin valittiin virkaan kolmesti yleisillä vaaleilla. Vuonna 1994 alueen kansanedustajien neuvoston korvasi uusi lakiasäätävä elin [[duuma|alueduuma]]. Joukkojen määrää ja aseistusta vähennettiin ja Kiinan kanssa tehtiin uusi rajankäynti. Suuri osa kaivosyrityksistä lopetti toimintansa 1990-luvun aikana.<ref name="EZ" />
 
Tšitan alue yhdistettiin 1. maaliskuuta 2008 sen sisällä sijaitsevan Agan Burjatian autonomisen piirikunnan kanssa ja niistä muodostettiin uusi liittovaltiosubjekti Taka-Baikalian aluepiiri. Yhdistyminen oli hyväksytty kansanäänestyksessä maaliskuussa 2007.
 
==Väestö==
* [[Petrovsk-Zabaikalski]]
* [[Tšita]]
 
==Liikenne==
Aluepiirin eteläosan kautta kulkee [[Siperian rautatie]]. [[Karymskoje]]ssa siitä haarautuu Kiinan [[Manzhouli]]in johtava rata. Jälkimmäisestä haarautuu Borzjassa yhteys Mongolian [[Tšoibalsan]]iin. Pohjoisosan kautta kulkee [[Baikalin–Amurin rautatie]]. Tärkeimmät maantiet ovat [[Irkutsk]]in ja Tšitan välinen M55-valtatie sekä [[Habarovsk]]iin johtava M58. Tšitasta on maantieyhteys [[Zabaikalsk]]in kautta Kiinaan ja Borzjasta Mongoliaan. Lentoliikenne yhdistää Tšitan [[Moskova]]an ja Venäjän muihin kaupunkeihin sekä [[Peking]]iin. Paikallisia lentokenttiä on muun muassa Krasnokamenskissa ja [[Tšara]]ssa. Laivaliikennettä on lähinnä Šilka-joella.<ref name="EZ" />
 
== Talous ==
Taka-Baikalian tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivos-, metsä- ja puunjalostusteollisuus sekä koneenrakennus ja rautametallurgia. Kaivosteollisuus tuottaa [[kulta]]a, [[molybdeeni]]ä, [[tina]]a, [[lyijy]]ä, [[sinkki]]ä ja [[kivihiili|kivihiiltä]]. Maatalous on keskittynyt nautakarjan ja porojen hoitoon. Lisäksi harjoitetaan turkiseläinten metsästystä.
 
== HistoriaLiikenne ==
Aluepiirin eteläosan kautta kulkee [[Siperian rautatie]]. [[Karymskoje]]ssa siitä haarautuu Kiinan [[Manzhouli]]in johtava rata. Jälkimmäisestä haarautuu Borzjassa yhteys Mongolian [[Tšoibalsan]]iin. Pohjoisosan kautta kulkee [[Baikalin–Amurin rautatie]]. Tärkeimmät maantiet ovat [[Irkutsk]]in ja Tšitan välinen M55-valtatie sekä [[Habarovsk]]iin johtava M58. Tšitasta on maantieyhteys [[Zabaikalsk]]in kautta Kiinaan ja Borzjasta Mongoliaan. Lentoliikenne yhdistää Tšitan [[Moskova]]an ja Venäjän muihin kaupunkeihin sekä [[Peking]]iin. Paikallisia lentokenttiä on muun muassa Krasnokamenskissa ja [[Tšara]]ssa. Laivaliikennettä on lähinnä Šilka-joella.<ref name="EZ" />
[[Taka-Baikalia]]n kanta-asukkaita ovat burjaatit ja evenkit. Venäläiset saapuivat seudulle 1640-luvulla. Vuonna 1653 [[kasakat]] rakensivat Irgenin ja Nertšinskin linnakkeet. Vuonna 1655 perustettiin Nertšinskin [[voivodikunta]]. Vähitellen rakennettu linnakejärjestelmä liitti alueen Venäjään. Venäläiset uudisasukkaat toivat mukanaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen uskonnon]], maanviljelyn ja tuliaseet. Argunin ja Amurin rannoilla venäläiset kohtasivat kiinalaiset. Heidän välillään käydyt yhteenotot päättyivät vuonna 1689 solmittuun [[Nertšinskin sopimus|Nertšinskin sopimukseen]], jossa määriteltiin ensimmäisen kerran maiden välinen raja.<ref name="EZ" />
 
1700–1800-luvulla Taka-Baikalian kautta kulkivat Venäjän ja Kiinan väliset tärkeimmät kauppareitit. Huomattava merkitys oli [[soopeli]]n ja muiden turkiseläinten metsästyksellä. 1700-luvun alussa seudulle syntyi kaivosteollisuutta. Venäjän keisariperheen omistama Nertšinskin vuoriteollisuuspiirikunta tuotti kultaa ja hopeaa. Taka-Baikaliasta kehittyi Venäjän tärkein pakkotyö- ja karkotusalue, jonka vankiloihin lähetettiin vallankumouksellisesta toiminnasta tuomittuja [[dekabristit|dekabristeja]], [[narodnikit|narodnikkeja]], [[sosialistivallankumoukselliset|sosialistivallankumouksellisia]] ym.<ref name="EZ" />
 
Huomattava merkitys oli vuonna 1851 perustetuilla Taka-Baikalian kasakkajoukoilla. Samana vuonna muodostettiin [[Taka-Baikalian alue]], jonka keskuksena toimi Tšita. 1800-luvun lopussa rakennettu Siperian rautatie lisäsi asutusta ja nopeutti teollisuuden kehitystä. Samaan aikaan Taka-Baikaliasta muodostui yksi Venäjän tärkeimmistä karjatalousalueista. Talouden kehitys edisti seudun kulttuurielämää.<ref name="EZ" />
 
1900-luvun alussa Taka-Baikalia joutui mukaan Venäjän vallankumous- ja sotatapahtumiin. Vallankumoukselliset työläiset ja sotilaat pitivät hallussaan Tšitaa vuosien 1905–1906 vaihteessa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana alueelle oli sijoitettu noin 80&nbsp;000 sotavankia. Neuvostovalta julistettiin Tšitassa helmikuussa 1918. Samaan aikaan alueella toimi kasakkapäällikkö [[Grigori Semjonov]]in johtamia vastavallankumouksellisia joukkoja. Elokuussa 1918 [[japani]]laisten tukeman Siperian väliaikaisen hallituksen joukot valtasivat Tšitan. Maaliskuussa 1919 punaiset aloittivat [[partisaani]]taistelun valkoisia joukkoja vastaan. Helmikuussa 1920 amiraali [[Koltšak]]in joukot vetäytyivät Taka-Baikaliaan. Huhtikuussa 1920 [[Verhneudinsk]]issa perustettiin [[Kaukoidän tasavalta]], jonka joukot valtasivat Tšitan saman vuoden helmikuussa. Valkoiset vetäytyivät [[Mantšuria]]an. Vuonna 1921 Kaukoidän tasavallan armeija kävi taisteluita [[Roman von Ungern-Sternberg]]in joukkoja vastaan.<ref name="EZ" />
 
Kaukoidän tasavalta liitettiin [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT:hen]] marraskuussa 1922. Samalla muodostettiin [[Kaukoidän aluepiiri]]in kuulunut [[Taka-Baikalian lääni]]. Vuosina 1930–1937 alue kuului [[Itä-Siperian aluepiiri]]in. Syyskuussa 1937 muodostettiin Tšitan alue, johon kuuluneet aikaisemman Zejan alueen piirit liitettiin vuonna 1948 Amurin alueeseen. Alueen pohjoisosassa oli vuoteen 1938 saakka [[Vitimin–Oljokman kansallinen piirikunta]].<ref name="EZ" />
 
Maailmansotien välisenä aikana Taka-Baikalian kehitystä määritti varautuminen Japanin muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin kaivos- ja metsäteollisuuden sekä rautatieliikenteen kehittämiseen. Vuonna 1945 Tšitan lähellä sijaitsevasta Molokovkan kylpylästä johdettiin Japanin vastaisia sotatoimia. Sodan jälkeen Tšitan alueelle oli sijoitettu 77&nbsp;000 japanilaista sotavankia.<ref name="EZ" />
 
Kaivosteollisuuden kehitys jatkui [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Alueella tuotettiin kultaa, molybdeenia, volframia, tinaa, hopeaa, lyijyä, sinkkiä, uraania, fluoriittia ym. Vuonna 1969 perustettiin uusi Krasnokamenskin kaupunki uraaniesiintymän yhteyteen. Maatalous erikoistui paikallisen lammasrodun kasvatukseen. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Kiinan-suhteiden heikettyä 1960-luvulla maiden välistä rajaa vahvistettiin. Vuonna 1975 alettiin rakentaa [[Baikalin–Amurin rautatie]]tä, joka valmistui vuonna 1984.<ref name="EZ" />
 
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Tšitan alueen toimeenpanevan komitean korvasi uusi aluehallinto. Hallinnon ensimmäiseksi päämieheksi nimitettiin [[Boris Ivanov]]. Helmikuussa 1996 alueen johtajaksi tuli [[Ravil Geniatulin]], joka myöhemmin valittiin virkaan kolmesti yleisillä vaaleilla. Vuonna 1994 alueen kansanedustajien neuvoston korvasi uusi lakiasäätävä elin [[duuma|alueduuma]]. Joukkojen määrää ja aseistusta vähennettiin ja Kiinan kanssa tehtiin uusi rajankäynti. Suuri osa kaivosyrityksistä lopetti toimintansa 1990-luvun aikana.<ref name="EZ" />
 
Tšitan alue yhdistettiin 1. maaliskuuta 2008 sen sisällä sijaitsevan Agan Burjatian autonomisen piirikunnan kanssa ja niistä muodostettiin uusi liittovaltiosubjekti Taka-Baikalian aluepiiri. Yhdistyminen oli hyväksytty kansanäänestyksessä maaliskuussa 2007.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Zabaykalsky Krai}}
* [http://www.e-zab.ru Taka-Baikalian aluepiirin virallinen sivusto] {{ru}}
* [http://ez.chita.ru/encycl/ Taka-Baikalian tietosanakirja] {{ru}}
20 949

muokkausta

Navigointivalikko