Ero sivun ”Johann Bernoulli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
wl |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Kirjallisuutta== |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Selite=luku 20. Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
*[http://scienceworld.wolfram.com/biography/BernoulliJohann.html Bernoulli, Johann (1667-1748)], ScienceWorld.com |
*[http://scienceworld.wolfram.com/biography/BernoulliJohann.html Bernoulli, Johann (1667-1748)], ScienceWorld.com |
||
{{AAKKOSTUS:Bernoulli, Johann}} |
{{AAKKOSTUS:Bernoulli, Johann}} |
||
Versio 1. joulukuuta 2016 kello 11.29
| Johann Bernoulli | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. heinäkuuta 1667 Basel, Sveitsi |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1748 Basel, Sveitsi |
| Kansalaisuus | Sveitsiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Baselin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Jakob Bernoulli |
| Instituutti |
Baselin yliopisto Groningenin yliopisto |
| Oppilaat | Leonhard Euler |
| Tutkimusalue | Matematiikka |
| Tunnetut työt | Differentiaalilaskennan kehittäminen |
 Nimikirjoitus |
|
Johann Bernoulli (myös Jean ja John, 27. heinäkuuta 1667 – 1. tammikuuta 1748) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.[1] Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun katenoidikäyrälle.
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Beneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui Guillaume de l’Hôpitaliin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi Leibnizin kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu L’Hôpitalin sääntö on itse asiassa Bernoullin kehittämä - asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.[2]
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa Groningenin yliopistossa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä Jacob Bernoullin kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli Pariisin, Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".[2]
Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon Leonhard Eulerin opettaja Baselin yliopistossa.[3]
Lähteet
- ↑ Johann Bernoulli Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ a b J.J. O'Connor & E.F. Robertson: Johann Bernoulli MacTutor. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ J.J. O'Connor & E.F. Robertson: Leonhard Euler MacTutor. Viitattu 7.12.2014.
Kirjallisuutta
- Boyer, Carl: Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II. luku 20. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.
Aiheesta muualla
- Bernoulli, Johann (1667-1748), ScienceWorld.com