Ero sivun ”Kööpenhamina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 139 muokkausta
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 139 muokkausta
p kh
Rivi 40: Rivi 40:
}}
}}


'''Kööpenhamina''' ({{k-da|København}}) on [[Tanska]]n pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee [[Själlanti|Själlannin]] saarella, [[Juutinrauma]]n salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella ([[Hovedstadsområdet]]) asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,<ref>[http://www.dst.dk/pukora/epub/Nyt/2010/NR160_1.pdf Stadig flere bor i byer] Nyt fr Danmarks Statistik 2010</ref> ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2012 alussa 549 050 henkeä.<ref name="taajamat2012"/> [[Kööpenhaminan kunta]] ({{k-da|Københavns Kommune}}) on osa [[Pääkaupunkialue (Tanska)|Pääkaupunkialueen]] hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni [[Frederiksbergin kunta]]. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,9-2,0 miljoonaa (2012).<ref>OECD.Stat</ref><ref>Eurostat</ref>
'''Kööpenhamina''' ({{k-da|København}}) on [[Tanska]]n pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee [[Själlanti|Själlannin]] saarella, [[Juutinrauma]]n salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella ([[Hovedstadsområdet]]) asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,<ref>[http://www.dst.dk/pukora/epub/Nyt/2010/NR160_1.pdf Stadig flere bor i byer] Nyt fr Danmarks Statistik 2010</ref> ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2012 alussa 549 050 henkeä.<ref name="taajamat2012"/> [[Kööpenhaminan kunta]] ({{k-da|Københavns Kommune}}) on osa [[Pääkaupunkialue (Tanska)|Pääkaupunkialueen]] hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni [[Frederiksbergin kunta]]. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,9–2,0 miljoonaa (2012).<ref>OECD.Stat</ref><ref>Eurostat</ref>


== Historia ==
== Historia ==
Rivi 52: Rivi 52:
Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan [[Kaarle X Kustaa]]n organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10&nbsp;000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Lars Cramer Petersen | Otsikko = Tähtäimessä Kööpenhamina| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2009| Numero = 4| Sivut = 48-51| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref> Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren [[Kööpenhaminan taistelu]]n kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta [[Napoleon I|Napoleonille]].<ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä = Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 213, 242–244 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08772-X | Viitattu = 7.7.2014 }}</ref>
Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan [[Kaarle X Kustaa]]n organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10&nbsp;000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Lars Cramer Petersen | Otsikko = Tähtäimessä Kööpenhamina| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2009| Numero = 4| Sivut = 48-51| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref> Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren [[Kööpenhaminan taistelu]]n kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta [[Napoleon I|Napoleonille]].<ref name=myk>{{Kirjaviite | Tekijä = Knut Mykland| Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset| Vuosi = 1985| Sivu = 213, 242–244 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-08772-X | Viitattu = 7.7.2014 }}</ref>


[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460&nbsp;000 ja vuonna 1994 suur-Kööpenhaminassa 1,7 miljoonaa<ref name=hss />.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460&nbsp;000 ja vuonna 1994 pääkaupunkialueella 1,7 miljoonaa<ref name=hss />.


===Sotien jälkeinen kehitys===
===Sotien jälkeinen kehitys===
Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin [[Christiania]]n vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia [[coffee shop]]peja, jotka myivät [[kannabis]]ta. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.
Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin [[Christiania]]n vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia [[coffee shop]]peja, jotka myivät [[kannabis]]ta. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.


Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja [[Malmö]]n kaupunkeja on yhdistänyt [[Juutinrauman silta]], jossa on sekä rautatie- että maantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.<ref>[http://www.tendensoresund.org/sv/status Status] Tendens Öresund 2010</ref> Junamatkustajia sen sijaan on suuri ja kasvava määrä. Myös yhteisen valuutan puute on estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.
Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja [[Malmö]]n kaupunkeja on yhdistänyt [[Juutinrauman silta]], jossa on sekä rautatie- että maantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.<ref>[http://www.tendensoresund.org/sv/status Status] Tendens Öresund 2010</ref> Junamatkustajia on suuri ja kasvava määrä. Yhteisen valuutan puute on tosin estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.


Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten [[Kööpenhaminan ilmastokokous]] 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.
Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten [[Kööpenhaminan ilmastokokous]] 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.
Rivi 69: Rivi 69:
[[Kööpenhaminan lentoasema]] sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat [[Kööpenhaminan päärautatieasema|päärautatieaseman]] kautta.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/denmark/copenhagen/transport/getting-there-away Copenhagen: Getting There] Lonely Planet</ref>
[[Kööpenhaminan lentoasema]] sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat [[Kööpenhaminan päärautatieasema|päärautatieaseman]] kautta.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/denmark/copenhagen/transport/getting-there-away Copenhagen: Getting There] Lonely Planet</ref>


Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.{{lähde|21.12.2015}} Kaupungissa liikennöi kaksi vuonna 2002 valmistunutta [[Kööpenhaminan metro|metrolinjaa]]. Viimeksi metroa jatkettiin vuonna 2007, ja [[Cityringen|kolmannen linjan]] odotetaan valmistuvan vuonna 2019<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.m.dk/#!/om+metroen/metrobyggeriet/om+cityringen | Nimeke = Præsentation af Cityringen | Julkaisija = Metroselskabet | Viitattu = 21.12.2015 | Kieli = {{da}}}}</ref>. [[Kööpenhaminan metro]] liikennöi [[automaattirata|ilman kuljettajia]]. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/denmark/copenhagen/transport/getting-around Getting Around] Lonely Planet</ref>
Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.{{lähde|21.12.2015}} Kaupungissa toimii kaksi vuonna 2002 valmistunutta [[Kööpenhaminan metro|metrolinjaa]]. Viimeksi metroa jatkettiin vuonna 2007, ja [[Cityringen|kolmannen linjan]] odotetaan valmistuvan vuonna 2019<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.m.dk/#!/om+metroen/metrobyggeriet/om+cityringen | Nimeke = Præsentation af Cityringen | Julkaisija = Metroselskabet | Viitattu = 21.12.2015 | Kieli = {{da}}}}</ref>. [[Kööpenhaminan metro]] liikennöi [[automaattirata|ilman kuljettajia]]. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/denmark/copenhagen/transport/getting-around Getting Around] Lonely Planet</ref>


==Kulttuuri==
==Kulttuuri==
[[Strøget]], kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.<ref>[http://visitcopenhagen.com/shopping/stroget/382 Stroget] Visit Copenhagen</ref> Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, [[H.C. Andersen]]in satuhahmoon perustuva [[Pieni merenneito (patsas)|Pieni merenneito]] -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.<ref>[http://visitcopenhagen.com/see-and-do/the-little-mermaid/382 The Little Memaid] Visit Copenhagen</ref> Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut [[Grundtvigin kirkko]] Bispebjergin kaupunginosassa.<ref>[http://www.grundtvigskirke.dk/indhold/om-kirken Om Kirken] Grundtvigs Kirke {{da}}</ref>
[[Strøget]], kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.<ref>[http://visitcopenhagen.com/shopping/stroget/382 Stroget] Visit Copenhagen</ref> Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, [[H.C. Andersen]]in satuhahmoon perustuva [[Pieni merenneito (patsas)|Pieni merenneito]] -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.<ref>[http://visitcopenhagen.com/see-and-do/the-little-mermaid/382 The Little Memaid] Visit Copenhagen</ref> Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut [[Grundtvigin kirkko]] Bispebjergin kaupunginosassa.<ref>[http://www.grundtvigskirke.dk/indhold/om-kirken Om Kirken] Grundtvigs Kirke {{da}}</ref>


Tanskan yleisradioyhtiön [[Danmarks Radio]]n pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet [[Berlingske]] ja [[Politiken]] ilmestyvät Kööpenhaminassa, samoin iltapäivälehti [[Ekstra Bladet]]. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan [[Aller]]in pääkonttori on Kööpenhaminassa.
Tanskan yleisradioyhtiön [[Danmarks Radio]]n pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet [[Berlingske]] ja [[Politiken]] ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti [[Ekstra Bladet]]. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan [[Aller]]in pääkonttori on Kööpenhaminassa.


Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi [[Dexter Gordon]], [[Ben Webster]], [[Kenny Drew]] ja [[Stan Getz]] muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unric.org/fi/newsletter/26561 | Nimeke = Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" | Julkaisija = UNRIC | Viitattu = 5.3.2014 | Kieli = {{fi}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mondo.fi/blogi/annukkaoksanen/jazz-vallannut-koopenhaminan | Nimeke = Jazz on vallannut Kööpenhaminan | Julkaisija = Mondo/Annukka Oksanen| Viitattu = 5.3.2014 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi [[Dexter Gordon]], [[Ben Webster]], [[Kenny Drew]] ja [[Stan Getz]] muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unric.org/fi/newsletter/26561 | Nimeke = Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" | Julkaisija = UNRIC | Viitattu = 5.3.2014 | Kieli = {{fi}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mondo.fi/blogi/annukkaoksanen/jazz-vallannut-koopenhaminan | Nimeke = Jazz on vallannut Kööpenhaminan | Julkaisija = Mondo/Annukka Oksanen| Viitattu = 5.3.2014 | Kieli = {{fi}} }}</ref>

Versio 30. marraskuuta 2016 kello 13.21

Kööpenhamina
(København)
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
Kuvakollaasi Kööpenhaminasta.
vaakuna
vaakuna

Kööpenhamina

Koordinaatit: 55°40′0″N, 12°34′0″E

Valtio  Tanska
Alue Pääkaupunkialue
Kunta Kööpenhaminan kunta
Perustettu 1000-luku
Hallinto
 – Ylipormestari Frank Jensen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala
  • Kaupunki 74,7 km²
Väkiluku 549 050
 – Metropolialue 1 950 522
Motto: "Tårnenes by, Kongens København"
Ajankohdan 1.1.2012 mukainen väkilukutieto koskee taajamaa (tansk. by), ja sen lähteenä on Danmarks Statistik.[1]







Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä,[2] ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2012 alussa 549 050 henkeä.[1] Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni Frederiksbergin kunta. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,9–2,0 miljoonaa (2012).[3][4]

Historia

Satama-aluetta Kööpenhaminan edustalla noin vuonna 1900
Christianshavnin kanaali.
Kööpenhaminan Tivoli on toiminut vuodesta 1843.
Kööpenhaminan satamaa.

Kööpenhamina oli 1100-luvun puoliväliin asti vähäinen kalastajakylä, kunnes piispa Absalon linnoitutti sen vuonna 1167. Tämä lisäsi kylän asukaslukua myös linnoituksen ulkopuolella. Edullisella paikalla sijaitseva satama edisti Kööpenhaminan nousua ja siitä tuli tärkeä kauppakeskus (kaupungin nimi merkitsee ”kauppasatama”). Hansaliitto hyökkäsi sen kimppuun useasti havaittuaan sen potentiaaliseksi kilpailijakseen. Kaupungin perustamisasiakirja on vuodelta 1254 ja sen on allekirjoittanut arkkipiispa Jakob Erlandsen.[5] Kööpenhaminasta tuli Tanskan pääkaupunki vuonna 1416.[6]

Taisteluja ja piirityksiä

Vuosina 1658–1659 Kööpenhamina kesti Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan organisoiman piirityksen. Ruotsi pyrki sulkemaan kaupungin piiritykseensä pitkäksi ajaksi. Piirittäjien keskuksena oli luoteisosan Carlstad, ja saartajina oli 10 000 sotilasta. Piirityskeskus oli väkimäärältään jopa suurempi kuin itse kohde. Valtausyritys helmikuussa 1659 kuitenkin epäonnistui, kun osa ruotsalaisista putosi mereen yrittäessään etenemistä jäätä pitkin ja osa harhautui suunnitellulta reitiltä.[7] Vuonna 1801 brittilaivasto taisteli tanskalaisia vastaan suuren Kööpenhaminan taistelun kaupungin edustalla. Kaupunki kärsi suuria vaurioita vuonna 1807 brittien pommitettua sitä estääkseen Tanskan laivastoa antautumasta Napoleonille.[8]

Toisen maailmansodan aikana Kööpenhamina oli saksalaisten miehittämänä viiden vuoden ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 4. toukokuuta 1945. Kaupunki on kasvanut sodan jälkeen voimakkaasti. Vuonna 1911 asukkaita oli 460 000 ja vuonna 1994 pääkaupunkialueella 1,7 miljoonaa[6].

Sotien jälkeinen kehitys

Vuonna 1971 Kööpenhaminan sisälle perustettiin Christianian vapaakaupunki, jossa väestö määrää lähes täysin omasta toiminnastaan. Christianiassa oli avoimia coffee shoppeja, jotka myivät kannabista. Poliisi sulki suurimman osa näistä vuosina 2005 ja 2006.

Kesästä 2000 Kööpenhaminan ja Malmön kaupunkeja on yhdistänyt Juutinrauman silta, jossa on sekä rautatie- että maantieväylä. Tämän tuloksena Kööpenhaminasta on tullut suuremman, kahteen valtioon levittäytyvän metropolialueen keskus.[9] Junamatkustajia on suuri ja kasvava määrä. Yhteisen valuutan puute on tosin estänyt kaupunkien integraatiota, vaikkakin kasvava joukko liikkeitä kuten kauppoja ja ravintoloita ottaa vastaan myös naapurimaan valuuttaa.

Kaupungissa on järjestetty useita maailmanpolitiikan konferensseja kuten Kööpenhaminan ilmastokokous 2009. Kalliista hintatasosta huolimatta asuminen on suhteellisen edullista maan ja kaupungin edistyksellisen asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun ansiosta.

Maantiede ja ilmasto

Pääosa Kööpenhaminasta sijaitsee Sjællandilla, pieni osa Amagerin saarella. Kaupunki on enimmäkseen varsin tasaista, mutta sen luoteisosassa on Søborgin ja Høje Gladsaxen 50 metriä korkeat mäet.

Kööpenhaminan lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 20 astetta. Kylmimpien kuukausien, tammi- ja helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on −2 astetta. Talvien kylmyys ja lumisuus vaihtelee vuosittain: esimerkiksi talven 2007–2008 keskilämpötilat olivat samankaltaisia kuin tavallisesti Etelä-Euroopassa, kun taas 2009–2010 satoi lunta sen verran kuin Suomessa keskimääräisenä talvena. Kesät ovat 1990- ja 2000-luvuilla tulleet huomattavasti lämpimämmiksi ja vähäsateisemmiksi. Sadetta esiintyy ympäri vuoden: eniten heinäkuussa (57 mm), vähiten helmikuussa (24 mm) Keskimäärin sadepäiviä on 11–17 joka kuukaudessa, mikä merkitsee, että keskimäärin joka toinen tai kolmas päivä sataa.[10]

Liikenne

Kööpenhaminan lentoasema sijaitsee Kastrupissa, yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta. Se on Skandinavian vilkkain ja sieltä on lentoja yli sataan kohteeseen. Kaupungista on säännöllistä matkustajalaivaliikennettä Norjaan ja Puolaan. Saksan puolelle, esimerkiksi Hampuriin, on yhteys laiva-juna-yhdistelmällä. Kaikki pitkän matkan junat kulkevat päärautatieaseman kautta.[11]

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkaina.lähde? Kaupungissa toimii kaksi vuonna 2002 valmistunutta metrolinjaa. Viimeksi metroa jatkettiin vuonna 2007, ja kolmannen linjan odotetaan valmistuvan vuonna 2019[12]. Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat.[13]

Kulttuuri

Strøget, kävelykatu Kööpenhaminan keskustassa avattiin vuonna 1962.[14] Meren rannalla Churchill-puistossa sijaitseva, H.C. Andersenin satuhahmoon perustuva Pieni merenneito -patsas on yksi Kööpenhaminan symboleista.[15] Kaupungin tunnetuimpia kirkkoja on 1940-luvulla valmistunut Grundtvigin kirkko Bispebjergin kaupunginosassa.[16]

Tanskan yleisradioyhtiön Danmarks Radion pääkonttori on Kööpenhaminassa. Maan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat päivälehdet Berlingske ja Politiken ilmestyvät myös siellä, samoin iltapäivälehti Ekstra Bladet. Suuren pohjoismaisen viikkolehtien kustantajan Allerin pääkonttori on Kööpenhaminassa.

Kööpenhamina on myös vilkas jazz-kaupunki, mitä pidetään musiikkityylin virallisen tuen lisäksi seurauksena siitä, että monet amerikkalaiset huippuluokan jazz-muusikot, kuten esimerkiksi Dexter Gordon, Ben Webster, Kenny Drew ja Stan Getz muuttivat Pohjoismaihin ja erityisesti Kööpenhaminaan 1950- ja 1960-luvuilla.[17][18]

Urheilu

Kööpenhaminassa toimii lukuisia eri lajien urheiluseuroja. Tanskan kahden johtavan jalkapallojoukkueen, Brøndby IF:n ja FC Københavnin kotikaupunki on Kööpenhamina. Kaupungissa on myös neljä jääkiekkojoukkuetta: Rødovre Mighty Bulls, Herlev Hornets, Amager Jets ja Nordsjælland Cobras. Kuten tanskalaiset yleensäkin, myös kööpenhaminalaiset ovat innokkaita käsipalloilijoita.

Kööpenhaminan panoraamakuva huhtikuulta 2005

Koulutus

Kööpenhaminan yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa[19] ja yli 9 000 työntekijää[20], mikä tekee siitä maan suurimman yliopiston. Yliopiston kampukset on sijoiteltu ympäri kaupunkia. Vanhin niistä sijaitsee kaupungin keskustassa.

Lähteet

  1. ↑ a b BEF44: Folketal 1. januar efter byområde Danmarks Statistik. Viitattu 20.2.2013. (tanskaksi)
  2. ↑ Stadig flere bor i byer Nyt fr Danmarks Statistik 2010
  3. ↑ OECD.Stat
  4. ↑ Eurostat
  5. ↑ Copenhagen History Copenhagen City Tourist (englanniksi)
  6. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 930. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  7. ↑ Lars Cramer Petersen: Tähtäimessä Kööpenhamina. Tieteen Kuvalehti Historia, 2009, nro 4, s. 48-51. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209.
  8. ↑ Knut Mykland: Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 213, 242–244. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08772-X.
  9. ↑ Status Tendens Öresund 2010
  10. ↑ Climatological Information WMO
  11. ↑ Copenhagen: Getting There Lonely Planet
  12. ↑ Præsentation af Cityringen Metroselskabet. Viitattu 21.12.2015. (tanskaksi)
  13. ↑ Getting Around Lonely Planet
  14. ↑ Stroget Visit Copenhagen
  15. ↑ The Little Memaid Visit Copenhagen
  16. ↑ Om Kirken Grundtvigs Kirke (tanskaksi)
  17. ↑ Pohjoismainen jazz "ravistelee sisuskaluja!" UNRIC. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  18. ↑ Jazz on vallannut Kööpenhaminan Mondo/Annukka Oksanen. Viitattu 5.3.2014. (suomeksi)
  19. ↑ Studerende Tal.ku.dk. Viitattu 16.1.2015.
  20. ↑ Personale Tal.ku.dk. Viitattu 16.1.2015.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kööpenhamina&oldid=16094820”