Ero sivun ”Julius Tallberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kuva henkilöstä |
p poistettu Luokka:Suomalaiset poliitikot; lisätty Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut HotCat-työkalulla |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]] |
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1857 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1857 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1921 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1921 kuolleet]] |
||
Versio 22. marraskuuta 2016 kello 01.19
Mathias Julius Hjalmar Tallberg (25. toukokuuta 1857 Turku – 3. toukokuuta 1921 Nauheim, Saksa) oli suomalainen liikemies ja kauppaneuvos.[1] Tallberg perusti 1880 Helsinkiin rakennusainekaupan (nyk. Oy Julius Tallberg Ab) ja myöhemmin muun muassa sementtivalimon, muurilaastitehtaan sekä rakennuslevy- ja sementtitehtaan. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1888–1912.
Varhaiset vuodet
Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut Stockmannilta. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkestä johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat Constantin Kiseleffin ja Elia Heikelin. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi rakennustarvikeliikkeeseen, jonka Tallberg päätti perustaa irtisanomisensa jälkeen. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa 13. maaliskuuta 1880.[2] Vuonna 1887 kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiseleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923–25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruununhaassa, talossa Konstantininkatu 14.[2] Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli Kiseleff & Heikelin merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. Tallbergin liiketalon Aleksanterinkatu 21, vuonna 1899.
Lauttasaaren omistaja
Vuonna 1911 Tallberg osti Lauttasaaren kartanon saaden haltuunsa yli puolet Lauttasaaren maista. Näihin aikoihin Lauttasaaressa oli lähinnä vain kesähuviloita eikä Helsingin kaupunki ollut kiinnostunut alueesta. Tallberg teetti arkkitehti Birger Brunilalla alueen rakennussuunnitelman ja perusti saareen kahvilan ja merikylpylän. Hän rakennutti Lauttasaareen myös hevosraitiotien ja hankki Drumsö-nimisen höyrylautan joka alkoi liikennöidä Ruoholahden ja Lauttasaaren väliä. Raitiotie oli toiminnassa vain vuosina 1913-1917, mutta höyrylautta jatkoi liikennöintiä vuoteen 1935 saakka, jolloin Lauttasaaren silta valmistui.
Muuta
Kauppaneuvos Gunnar Tallberg oli Julius Tallbergin poika.[1]
Lähteet
Kirjallisuus
- Suomi-Fakta. WSOY, 2002.
Viitteet
- ↑ a b Häggman, Kai: Tallberg, Julius (1857–1921). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 19.1.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b 25-vuotista liikemiehenä-olon juhlaa. Helsingin Kaiku, 18.03.1905, nro 11, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.01.2015.
Aiheesta muualla
- Julius Tallberg perusti raitiotien ja hankki höyrylautan Lauttasaareen.[vanhentunut linkki] Helsingin Sanomat 27.5.2007.
- Tallberg-yhtiöiden historia.