Ero sivun ”Aitotumaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 93.106.186.98) ja palautettiin versio 15539945, jonka on tehnyt Jmk: sotkemista
Rivi 41: Rivi 41:
== Aitotumaisten synty ==
== Aitotumaisten synty ==


Uskotaan, että bakteerit, arkit ja aitotumaiset ovat ilmeisesti polveutuneet samasta kantamuodosta. Nämä ryhmät ovat kuitenkin eronneet toisistaan erittäin varhaisessa vaiheessa. Ensin bakteerit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen. Arkit ja aitotumaiset erosivat toisistaan myöhemmin.
Bakteerit, arkit ja aitotumaiset ovat ilmeisesti polveutuneet samasta kantamuodosta. Nämä ryhmät ovat kuitenkin eronneet toisistaan erittäin varhaisessa vaiheessa. Ensin bakteerit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen. Arkit ja aitotumaiset erosivat toisistaan myöhemmin.


Aitotumaisten syntyä on väitetty jopa elämän syntyä merkittävämmäksi harppaukseksi elämän historiassa. Aitotumaisia väitetään jopa 2,7 miljardia vuotta vanhoiksi, mutta väite on kiistanalainen ja perustuu kemiallisiin jäämiin eli ns. biomarkkereihin ja kivimuodostelmiin, [[akritarkit|akritarkkeihin]], joita on vaikeaa tulkita. Uskotaan, että ensimmäiset nykyisenkaltaisiin aitotumaisiin viittaavat fossiilit on tavattu 1,2 miljardin vuoden takaa. Uskotaan, että aitotumaisia oli olemassa kuitenkin viimeistään 800 miljoonaa vuotta sitten.
Aitotumaisten syntyä on väitetty jopa elämän syntyä merkittävämmäksi harppaukseksi elämän historiassa. Aitotumaisia väitetään jopa 2,7 miljardia vuotta vanhoiksi, mutta väite on kiistanalainen ja perustuu kemiallisiin jäämiin eli ns. biomarkkereihin ja kivimuodostelmiin, [[akritarkit|akritarkkeihin]], joita on vaikeaa tulkita. Ensimmäiset nykyisenkaltaisiin aitotumaisiin viittaavat fossiilit on tavattu 1,2 miljardin vuoden takaa. Aitotumaisia oli olemassa kuitenkin viimeistään 800 miljoonaa vuotta sitten.


Uskotaan, että aitotumaisten eliöiden tuma ja [[kromosomisto]] kehittyivät, kun eliöiden [[genomi]]t olivat kasvaneet liian suuriksi, jotta yksittäisen rengasmaiseen kromosomiin perustuva rakenne olisi toiminut tehokkaasti. Kromosomisto puolestaan edellytti [[mitoosi]]n kehittymistä.
Aitotumaisten eliöiden tuma ja [[kromosomisto]] kehittyivät, kun eliöiden [[genomi]]t olivat kasvaneet liian suuriksi, jotta yksittäisen rengasmaiseen kromosomiin perustuva rakenne olisi toiminut tehokkaasti. Kromosomisto puolestaan edellytti [[mitoosi]]n kehittymistä.


Uskotaan, että tumakalvo, uintisiimat ja [[mitokondrio]]t ovat ilmeisesti kehittyneet jo ennen kromosomiston syntymistä. Aitotumaisen solun uskotaan syntyneen, kun aitotumaisten kantamuoto otti soluihinsa [[endosymbioosi|endosymbiontiksi]] ilmeisesti purppurabakteerien kehityslinjaan kuuluneet esitumallisen mikrobin. Tällä tavoin isäntäsolu sai kyvyn [[soluhengitys|soluhengitykseen]]. Mitokondriot ovat tämän käsityksen mukaan näitä taantuneita bakteereja. [[Kasvi]]en ja [[viherlevät|viherlevien]] [[viherhiukkanen|viherhiukkaset]] ovat vastaavasti taantuneita endosymbionttisia [[sinilevä|sinileviä]]. On todettu, että nykyäänkin on yksisoluisia, jotka elävät bakteerien ja sinilevien tai toisten yhteyttävien aitotumaisten kanssa [[symbioosi]]ssa.
Tumakalvo, uintisiimat ja [[mitokondrio]]t ovat ilmeisesti kehittyneet jo ennen kromosomiston syntymistä. Aitotumaisen solun uskotaan syntyneen, kun aitotumaisten kantamuoto otti soluihinsa [[endosymbioosi|endosymbiontiksi]] ilmeisesti purppurabakteerien kehityslinjaan kuuluneet esitumallisen mikrobin. Tällä tavoin isäntäsolu sai kyvyn [[soluhengitys|soluhengitykseen]]. Mitokondriot ovat tämän käsityksen mukaan näitä taantuneita bakteereja. [[Kasvi]]en ja [[viherlevät|viherlevien]] [[viherhiukkanen|viherhiukkaset]] ovat vastaavasti taantuneita endosymbionttisia [[sinilevä|sinileviä]]. On todettu, että nykyäänkin on yksisoluisia, jotka elävät bakteerien ja sinilevien tai toisten yhteyttävien aitotumaisten kanssa [[symbioosi]]ssa.
[[Image:Eukaryota tree.svg|thumb|350px|Aitotumaisten eri kehityshaarojen väliset sukulaisuudet.]]
[[Image:Eukaryota tree.svg|thumb|350px|Aitotumaisten eri kehityshaarojen väliset sukulaisuudet.]]


Versio 21. marraskuuta 2016 kello 16.17

Aitotumaiset
Solun rakenne
Solun rakenne
Tieteellinen luokittelu
domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Whittaker & Margulis, 1978
Kunnat

Perinteinen luokitus:

Fylogeneettinen luokitus:

Katso myös

  Aitotumaiset Wikispeciesissä
  Aitotumaiset Commonsissa

Aitotumaiset[1][2] (Eucarya) eli eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista. Ne koostuvat solusta tai soluista, joissa on tuma ja monenlaisia erikoistuneita soluelimiä eli soluorganelleja. Ne ovat rakenteeltaan huomattavasti mutkikkaampia ja suurempia kuin esitumalliset bakteerit ja arkeonit.

Koko eliökunta voidaan jakaa esi- ja aitotumaisiin, joista ensimmäiseen kuuluvat bakteerit sekä arkeonit ja jälkimmäiseen kaikki muut. Ongelmana tällaisessa jaossa on kuitenkin se, että arkeonit ja aitotumaiset ovat toisilleen läheisempää sukua kuin bakteereille.

Monisoluiset kasvit, sienet ja eläimet kuuluvat aitotumaisiin. Yksisoluisia eukaryootteja on perinteisesti kutsuttu alkueläimiksi.

Aito- ja esitumaisten eroja

Aitotumaisten solujen selvin tunnusmerkki on se, että niillä on selvä tumakalvo, jonka sisällä solun perintöaines on. Tumakalvon vuoksi aitotumaiset solut kuljettavat lähetti-RNA:n eli mRNA:n ulos tumasta ribosomeille, jotta nämä voisivat aloittaa solulimassa tapahtuvan proteiinisynteesin.

Aitotumaisilla on tuman lisäksi muita erilaistuneita, kalvon ympäröimiä soluelimiä. Niiden uintisiimat ovat paljon monimutkaisempia kuin esitumallisilla tavattavat. Aitotumaisilla nämä siimat muodostuvat tosiinsa limittyvistä mikrotubuluksista.

Aitotumaisten synty

Bakteerit, arkit ja aitotumaiset ovat ilmeisesti polveutuneet samasta kantamuodosta. Nämä ryhmät ovat kuitenkin eronneet toisistaan erittäin varhaisessa vaiheessa. Ensin bakteerit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen. Arkit ja aitotumaiset erosivat toisistaan myöhemmin.

Aitotumaisten syntyä on väitetty jopa elämän syntyä merkittävämmäksi harppaukseksi elämän historiassa. Aitotumaisia väitetään jopa 2,7 miljardia vuotta vanhoiksi, mutta väite on kiistanalainen ja perustuu kemiallisiin jäämiin eli ns. biomarkkereihin ja kivimuodostelmiin, akritarkkeihin, joita on vaikeaa tulkita. Ensimmäiset nykyisenkaltaisiin aitotumaisiin viittaavat fossiilit on tavattu 1,2 miljardin vuoden takaa. Aitotumaisia oli olemassa kuitenkin viimeistään 800 miljoonaa vuotta sitten.

Aitotumaisten eliöiden tuma ja kromosomisto kehittyivät, kun eliöiden genomit olivat kasvaneet liian suuriksi, jotta yksittäisen rengasmaiseen kromosomiin perustuva rakenne olisi toiminut tehokkaasti. Kromosomisto puolestaan edellytti mitoosin kehittymistä.

Tumakalvo, uintisiimat ja mitokondriot ovat ilmeisesti kehittyneet jo ennen kromosomiston syntymistä. Aitotumaisen solun uskotaan syntyneen, kun aitotumaisten kantamuoto otti soluihinsa endosymbiontiksi ilmeisesti purppurabakteerien kehityslinjaan kuuluneet esitumallisen mikrobin. Tällä tavoin isäntäsolu sai kyvyn soluhengitykseen. Mitokondriot ovat tämän käsityksen mukaan näitä taantuneita bakteereja. Kasvien ja viherlevien viherhiukkaset ovat vastaavasti taantuneita endosymbionttisia sinileviä. On todettu, että nykyäänkin on yksisoluisia, jotka elävät bakteerien ja sinilevien tai toisten yhteyttävien aitotumaisten kanssa symbioosissa.

Aitotumaisten eri kehityshaarojen väliset sukulaisuudet.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aitotumaiset&oldid=16077878”