Ero sivun ”Porrasjärvi (Nokia)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
== Maantietoa == |
== Maantietoa == |
||
Järvi on itä-länsi-suunnassa 550 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järven itäpäässä on pohjoiseen työntyvä 300 metriä pitkä lahti, jonka keskikohdassa sijaitsee 10 metriä leveä salmi. Järven pinta-ala on 9,0 [[hehtaari]]a. Siihen laskee neljä lyhyttä suo-ojaa ja pohjoiseen työntyvän lahden päässä siihen on yhteydessä [[Pieni Porrasjärvi]] 10 metriä kapeaa salmea myöten. Vaikka järvet ovat samalla tasolla, pidetään niitä erillisinä järvinä. Myös pitkän lahden keskivaiheilla on salmi, johon on rakennettu kävelysilta. Järvessä on kaksi pientä luotoa ja länsirannan tuntumassa sijaitsee pieni lampi. Heinijärven oma laskuoja kulkee 650 metriä suon läpi ja laskee itäiseen [[Heinijärvi (Nokia, itäinen)|Heinijärveen]]. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 117 vuorokautta ja järven rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Pohjoisranta on kallioista mäkeä, mutta muualla ranta on matalaa. Rantaviivaan asti ulottuu paikoin soistunutta metsää. Järvi on autio, mutta sen etelärantaa seuraa luonnonsuojelualueella risteileviä polkuja. <ref name="syke" /><ref name="kp" /><ref name="kp_orto" /> |
Järvi on itä-länsi-suunnassa 550 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järven itäpäässä on pohjoiseen työntyvä 300 metriä pitkä lahti, jonka keskikohdassa sijaitsee 10 metriä leveä salmi. Järven pinta-ala on 9,0 [[hehtaari]]a. Siihen laskee neljä lyhyttä suo-ojaa ja pohjoiseen työntyvän lahden päässä siihen on yhteydessä [[Pieni Porrasjärvi]] 10 metriä kapeaa salmea myöten. Vaikka järvet ovat samalla tasolla, pidetään niitä erillisinä järvinä. Myös pitkän lahden keskivaiheilla on salmi, johon on rakennettu kävelysilta. Järvessä on kaksi pientä luotoa ja länsirannan tuntumassa sijaitsee pieni lampi. Heinijärven oma laskuoja kulkee 650 metriä suon läpi ja laskee itäiseen [[Heinijärvi (Nokia, itäinen)|Heinijärveen]]. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 117 vuorokautta ja järven rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Pohjoisranta on kallioista mäkeä, mutta muualla ranta on matalaa. Rantaviivaan asti ulottuu paikoin soistunutta metsää. Järvi on autio, mutta sen etelärantaa seuraa luonnonsuojelualueella risteileviä polkuja. <ref name="syke" /><ref name="kp" /><ref name="kp_orto" /> |
||
| ⚫ | |||
Ylinenjärvi kuuluu [[Natura 2000]] -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä Ylisenjärvenlammin ja Ylisenlammin kanssa yhteisen enklaavin.<ref name=natura/> |
|||
== Vedenlaatu == |
== Vedenlaatu == |
||
Järven [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuosina 1978, 1982, 1990–1996, 1999–2015. Porrasjärvi kuuluu [[Alinenjärvi|Alisenjärven]] reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion [[Happamoituminen|happamoituneiden]] [[Vesistö|vesistöjen]] tutkimusprojektiin. Vuonna 1978 oli Porrasjärven [[vedenväri]] tumma, se oli vähäravinteinen järvi ja sen [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] erittäin [[hapan]], jonka [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] happamoitumista vastaan oli heikko. Tämän jälkeen sekä [[Kalliojärvi (Nokia)|Kalliojärveä]] [[Kalkitus|kalkittiin]] vuosina 1998 ja 2003 että [[Ruokejärvi (Nokia)|Ruokejärveä]] vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksen seurauksena Porrasjärven happamuustaso kohosi lähemmäksi normaalia, mutta se jäi edelleen vielä hieman happamaksi. Myös veden puskurikyky happamoitumista vastaan koheni alkuksi tyydyttäväksi, mutta on palautunut sen jälkeen taas heikoksi tai välttäväksi. Veden ravinnepitoisuudet olivat ennen kalkitusta karujen järvien tasoa, mutta kalkituksen aikana ne ovat ajoittain kohonneet lievästi [[Rehevöityminen|rehevien]] järvien tasolle. Pitoisuuksien kohoamista ovat edeltänyt joko pitkäkestoiset sateet tai järveen on joutuneet lumien sulamisvedet, jolloin vesinäytteiden arvot ovat kohonneet. Järven happitalous on valuma-alueen yläpuolisten järvien tavoin ollut tyydyttävä. Järveen muodostuu [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostumisesta]] johtuen alus- ja [[Päällysvesi|päällysvesikerrokset]]. [[Alusvesi]] muuttuu eteenkin talvijaksolla vähähapiseksi ja voi muuttua jopa [[Happikato|hapettomaksi]]. Järven tilanne on kokonaisuutena tyydyttävä, koska kesällä on tilanne valoisampi.<ref name=kvvy_3029/> |
Järven [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuosina 1978, 1982, 1990–1996, 1999–2015. Porrasjärvi kuuluu [[Alinenjärvi|Alisenjärven]] reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion [[Happamoituminen|happamoituneiden]] [[Vesistö|vesistöjen]] tutkimusprojektiin. Vuonna 1978 oli Porrasjärven [[vedenväri]] tumma, se oli vähäravinteinen järvi ja sen [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] erittäin [[hapan]], jonka [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] happamoitumista vastaan oli heikko. Tämän jälkeen sekä [[Kalliojärvi (Nokia)|Kalliojärveä]] [[Kalkitus|kalkittiin]] vuosina 1998 ja 2003 että [[Ruokejärvi (Nokia)|Ruokejärveä]] vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksen seurauksena Porrasjärven happamuustaso kohosi lähemmäksi normaalia, mutta se jäi edelleen vielä hieman happamaksi. Myös veden puskurikyky happamoitumista vastaan koheni alkuksi tyydyttäväksi, mutta on palautunut sen jälkeen taas heikoksi tai välttäväksi. Veden ravinnepitoisuudet olivat ennen kalkitusta karujen järvien tasoa, mutta kalkituksen aikana ne ovat ajoittain kohonneet lievästi [[Rehevöityminen|rehevien]] järvien tasolle. Pitoisuuksien kohoamista ovat edeltänyt joko pitkäkestoiset sateet tai järveen on joutuneet lumien sulamisvedet, jolloin vesinäytteiden arvot ovat kohonneet. Järven happitalous on valuma-alueen yläpuolisten järvien tavoin ollut tyydyttävä. Järveen muodostuu [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostumisesta]] johtuen alus- ja [[Päällysvesi|päällysvesikerrokset]]. [[Alusvesi]] muuttuu eteenkin talvijaksolla vähähapiseksi ja voi muuttua jopa [[Happikato|hapettomaksi]]. Järven tilanne on kokonaisuutena tyydyttävä, koska kesällä on tilanne valoisampi.<ref name=kvvy_3029/> |
||
| ⚫ | |||
Ylinenjärvi kuuluu [[Natura 2000]] -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen [[Heinijärvi (Nokia, itäinen)|Heinäjärven]] (osa), [[Porrasjärvi (Nokia)|Porrasjärven]], [[Pieni Porrasjärvi|Pienen Porrasjärven]], [[Juottojärvi|Juottojärven]] ja [[Kalliojärvi (Nokia)|Kalliojärven]] kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa [[Pitkälammi (Nokia)|Pitkäjärven]] ympäristöstä ja kaikki [[Ruokejärvi (Nokia)|Ruokejärven]] ympäristöt.<ref name=natura/> |
|||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
Versio 6. marraskuuta 2016 kello 13.25
| Porrasjärvi | |
|---|---|
  Porrasjärvi |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Nokia |
| Valtio |
 Suomi |
| Pinta-ala | 0,09024 [1] km² |
| Pinnankorkeus | 149,4 [2] m |
| Rantaviiva | 2,344 [1] km |
| Suurin syvyys | 10,7 [3] m |
| Tilavuus | 0,000392 [3] km³ |
| Valuma-alue | 4,9 [3] km² |
| Laskujoki | oja Heinijärveen [2] |
| Järvinumero | 35.212.1.011 |
Porrasjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Porrasjärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa
Järvi on itä-länsi-suunnassa 550 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järven itäpäässä on pohjoiseen työntyvä 300 metriä pitkä lahti, jonka keskikohdassa sijaitsee 10 metriä leveä salmi. Järven pinta-ala on 9,0 hehtaaria. Siihen laskee neljä lyhyttä suo-ojaa ja pohjoiseen työntyvän lahden päässä siihen on yhteydessä Pieni Porrasjärvi 10 metriä kapeaa salmea myöten. Vaikka järvet ovat samalla tasolla, pidetään niitä erillisinä järvinä. Myös pitkän lahden keskivaiheilla on salmi, johon on rakennettu kävelysilta. Järvessä on kaksi pientä luotoa ja länsirannan tuntumassa sijaitsee pieni lampi. Heinijärven oma laskuoja kulkee 650 metriä suon läpi ja laskee itäiseen Heinijärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 117 vuorokautta ja järven rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Pohjoisranta on kallioista mäkeä, mutta muualla ranta on matalaa. Rantaviivaan asti ulottuu paikoin soistunutta metsää. Järvi on autio, mutta sen etelärantaa seuraa luonnonsuojelualueella risteileviä polkuja. [1][2][4]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1982, 1990–1996, 1999–2015. Porrasjärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Vuonna 1978 oli Porrasjärven vedenväri tumma, se oli vähäravinteinen järvi ja sen happamuustaso erittäin hapan, jonka puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Tämän jälkeen sekä Kalliojärveä kalkittiin vuosina 1998 ja 2003 että Ruokejärveä vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksen seurauksena Porrasjärven happamuustaso kohosi lähemmäksi normaalia, mutta se jäi edelleen vielä hieman happamaksi. Myös veden puskurikyky happamoitumista vastaan koheni alkuksi tyydyttäväksi, mutta on palautunut sen jälkeen taas heikoksi tai välttäväksi. Veden ravinnepitoisuudet olivat ennen kalkitusta karujen järvien tasoa, mutta kalkituksen aikana ne ovat ajoittain kohonneet lievästi rehevien järvien tasolle. Pitoisuuksien kohoamista ovat edeltänyt joko pitkäkestoiset sateet tai järveen on joutuneet lumien sulamisvedet, jolloin vesinäytteiden arvot ovat kohonneet. Järven happitalous on valuma-alueen yläpuolisten järvien tavoin ollut tyydyttävä. Järveen muodostuu lämpötilakerrostumisesta johtuen alus- ja päällysvesikerrokset. Alusvesi muuttuu eteenkin talvijaksolla vähähapiseksi ja voi muuttua jopa hapettomaksi. Järven tilanne on kokonaisuutena tyydyttävä, koska kesällä on tilanne valoisampi.[3]
Natura 2000
Ylinenjärvi kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen Heinäjärven (osa), Porrasjärven, Pienen Porrasjärven, Juottojärven ja Kalliojärven kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa Pitkäjärven ympäristöstä ja kaikki Ruokejärven ympäristöt.[5]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven rantaviiva seuraa nykyistä rajaa muuten hyvin, mutta järven pohjoisosaan sisältyy myös Juottojärven muotoinen lahti. Jos kyseessä ei ole ollut kartoittajan virhe, saattoi se olla mahdollista nykyisten järvien 40 senttimetrin korkeuseron vuoksi. Kartan tekemisen jälkeen järven vedenpintaa olisi vain laskettu sen verran, jotta rannoille olisi muodostunut heinäniittyjä. Tässä mielessä Ylinenjärven järvenlasku oli paljon tuottoisampi. Kartoittaja on toisaalta kirjoittanut järven kohdalle toisenkin nimen ”Juotto-järvi”, joten päinvastainen tulkinta on perusteltavissa.[6]
Vuoden 1964 peruskartassa Porrasjärveksi on merkitty nykyiset Porrasjärvi ja Pieni Porrasjärvi. Vuoden 1975 kartassa ne olivat jo eri nimiset.[7][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b c d e Kansalaisen karttapaikka: Porrasjärvi, Nokia (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b c d Porrasjärvi 11.02.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka: Porrasjärvi, Nokia (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 31.10.2016
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.10.2016)
