Ero sivun ”Oikeudenmukaisuusteoria” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 194.252.174.19 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän YurikBot tekemään versioon
Emmisa (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:


Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.
Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.

== Eroperiaate ==

Rawls väitti, että tietämättömyyden verhon takana ihmiset valitsisivat säännöt, joiden seurauksina huono-osaisimman
asema olisi mahdollisimman hyvä. Tuloerot olisivat siis hyväksyttäviä vain siltä osin kuin ne
(esim. kannustinvaikutusten vuoksi) hyödyttäisivät kaikkein huono-osaisinta.


== Vastaväitteitä ==
== Vastaväitteitä ==


[[Robert Nozick]] oli toinen Harvardin yliopisto poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin ''Oikeudenmukaisuusteoria''-kirjaan omalla ''[[Anarchy, State and Utopia]]'' -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista [[minimivaltio]]n ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.
[[Robert Nozick]] oli toinen Harvardin yliopisto poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin ''Oikeudenmukaisuusteoria''-kirjaan omalla ''[[Anarchy, State and Utopia]]'' -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista [[minimivaltio]]n ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.

Tietämättömyyden verhon hyväksyvistäkin moni on kritisoinut eroperiaatetta seuraavasti.
Verhon takana ihmiset hyväksyisivät eroperiaatteen, jos he olisivat täydellisiä [[riskinkarttajia]].
Oikeassa elämässä ihmiset ottavat päivittäin riskejä, jotka saattavat huonontaa
heidän asemaansa mutta todennäköisemmin parantavat sitä.
Siksi verhon takanakin he piittaisivat kaikkien hyvinvoinnista eivätkä
vain huono-osaisimman hyvinvoinnista, joten säännöillä ei pidä parantaa
huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa.


[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]]
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]]

Versio 10. syyskuuta 2006 kello 07.33

Oikeudenmukaisuusteoria on John Rawlsin yleinen teoria sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.

Tietämättömyyden verho

Rawls esittää oikeudenmukaisen ja tasavertaisen valtiojärjestelmän perusperiaatteeksi tietämättömyyden verhoa. Idea on, että valistuneet ja viisaat ihmiset joutuvat päättämään valtion säätämistä laeista ja sosiaaliturvasta tietämättä itse asemaansa yhteiskunnassa. Näin omaa etuaan tavoittelevat yksilöt pääsevät kaikille sopivaan ratkaisuun ilman, että kukaan saa erityisiä etuoikeuksia tai kukaan jää huomiotta.

Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.

Eroperiaate

Rawls väitti, että tietämättömyyden verhon takana ihmiset valitsisivat säännöt, joiden seurauksina huono-osaisimman asema olisi mahdollisimman hyvä. Tuloerot olisivat siis hyväksyttäviä vain siltä osin kuin ne (esim. kannustinvaikutusten vuoksi) hyödyttäisivät kaikkein huono-osaisinta.

Vastaväitteitä

Robert Nozick oli toinen Harvardin yliopisto poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria-kirjaan omalla Anarchy, State and Utopia -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista minimivaltion ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.

Tietämättömyyden verhon hyväksyvistäkin moni on kritisoinut eroperiaatetta seuraavasti. Verhon takana ihmiset hyväksyisivät eroperiaatteen, jos he olisivat täydellisiä riskinkarttajia. Oikeassa elämässä ihmiset ottavat päivittäin riskejä, jotka saattavat huonontaa heidän asemaansa mutta todennäköisemmin parantavat sitä. Siksi verhon takanakin he piittaisivat kaikkien hyvinvoinnista eivätkä vain huono-osaisimman hyvinvoinnista, joten säännöillä ei pidä parantaa huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa.