Ero sivun ”HL Kuru” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Kurun haaksirikkoisten pelastustoimet: sanamuotoja |
Uppoaminen toiseen artikkeliin - tässä vain pääkohdat onnettomuudesta |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Uppoaminen== |
==Uppoaminen== |
||
{{Pääartikkeli|HL Kurun uppoaminen}} |
|||
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.<ref>Laitinen, Erkki (1992). Kurun historia 1919–1985. Vanhan Ruoveden historia III:52. Kurun kunta. s. 272.</ref> |
|||
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyi lähes 140 ihmistä. |
|||
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20 m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 9.</ref> |
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17–20 m/s), puuskissa jopa [[hirmumyrsky]]n voimakkuuksia.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 9.</ref> Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui [[ristiaallokko]]on, ja laivalta huomattiin kolme suurta [[hyökyaalto]]a.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref> Vesimassat vyöryivät laivaan, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen. |
||
== Nosto, kunnostus ja laivan myöhemmät vaiheet == |
|||
Laivalla oli uppoamishetkellä 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/kuru3a.htm | Nimeke =Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929 | Tekijä = Jouni Keskinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.10.2010 | Kieli = }}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Alus lähti aikataulunsa mukaan klo 15.15 kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Suurin osa matkustajista oli laivan sisäosissa, välikannella ja alasalongeissa. Alkumatka Aallonmurtajalle, noin 100 metriä satamasta, sujui hyvin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12</ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 441</ref> |
|||
Matkustajia saattaneet ihmiset katselivat laivan matkan edistymistä satamalaiturilta ja Näsikalliolta.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 12–13</ref> |
|||
Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. ''Kuru'' oli tuntemattomasta syystä kallistunut hiukan vasemmalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 37</ref> |
|||
Aluksen ehdittyä [[Siilinkari]]n luokse se joutui [[ristiaallokko]]on, ja laivalta huomattiin kolme suurta [[hyökyaalto]]a. Silminnäkijät kuvasivat niitä suurimmiksi koskaan näkemistään.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref> |
|||
Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessä ''Kurun'' keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivaan. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, ''Kuru'' kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen. Laivan hätäsignaalit kutsuivat apua, ja matkustajia kehotettiin kiipeämään nopeasti yläkannelle. Ne, jotka kerkesivät, ottivat itselleen pelastusvöitä, ja hytteihin loukkuun jääneet potkivat ikkunoita rikki päästäkseen pois. Alakannella ja suljetuissa tiloissa olleet hukkuivat heti, kun taas yläkannella olleet noin 40–60 matkustajaa odottivat laivan kyljelle kavunneina pelastajia. Alus upposi nopeasti, vain muutamassa minuutissa.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 13</ref><ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442</ref> |
|||
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle, ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442–443</ref> |
|||
==''Kurun'' haaksirikkoisten pelastustoimet== |
|||
[[Kuva:Tarjanteen_kapteeni_Niilo_Karimaa.jpg|thumb|left|''Tarjanteen'' kapteeni Niilo Karimaa.]] |
|||
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen ''Tarjanteen'' perämies, joka huusi päällikkö Niilo Karimaalle: ”''Kuru'' on kaatunut!” Kapteeni Karimaa komensi laivan täyteen vauhtiin ja kiiruhti kohti uppoavaa ''Kurua'', joka vielä makasi aallokossa kyljellään, pelastuneita matkustajia kyljelleen kavunneina. ''Tarjanteen'' ehdittyä ''Kurun'' luokse oli ''Kuru'' jo vajonnut syvyyteen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 14–15</ref> |
|||
Monet ''Tarjanteen'' matkustajat olivat kauhun valtaamia eivätkä pystyneet osallistumaan pelastustöihin. Kolme kansimiestä, lastiperämies ja neljä laivan miehistöön kuulunutta naista sekä muutamat rohkeammat matkustajat heittivät köysiä vedessä kelluvia matkustajia kohti. |
|||
Kapteeni Karimaa ja luotsiperämies Leppänen pysyivät kaiken aikaa laivan ruorissa.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15–17 ja 39.</ref> |
|||
[[Kuva:Mustanlahden_satama_1929.jpg|thumb|Levoton ihmisjoukko Mustanlahden satamalaiturilla Tampereella 7.9.1929.]] |
|||
''Kurun'' matkustajien avunhuudot kuuluivat Näsikallion takaisiin taloihin. Näsilinnan katolla ''Kurun'' matkaa katseli Hämeen museon johtaja Gabriel Engberg, joka aluksen kaaduttua hälytti poliisin ja lehtimiehet paikalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 27.</ref> Kun tieto onnettomuudesta levisi kaupungilla, väkeä alkoi kertyä runsaasti Mustanlahden satamaan ja Näsikalliolle, josta ihmiset katselivat kohti Siilinkaria. Poliisit ja palokunnan komennuskunta saapuivat satamaan, ja suuri yleisö vaati kovaäänisesti satamassa olevia laivoja lähtemään pelastustoimiin. Palomiehet komennettiin aallonmurtajalle ja rannoille vastaanottamaan rantaan ajelehtivia pelastuneita. ''Tarjanteen'' sireenin kutsuessa apua pelättiin ''Tarjanteenkin'' uppoavan.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 444.</ref> |
|||
Poliisimestari selvitti satamassa olevien laivojen mahdollisuuksia osallistua pelastustöihin. Useimmat laivoista olivat kuitenkin tarkoitukseen liian pieniä. Näsi-yhtiön suuremmat laivat ''Näsi I'' ja ''Näsi II'' olivat satamassa, mutta ''Näsi I:n'' koneisto oli poistettu korjauksen vuoksi, ja ''Näsi II:n'' potkuriin oli takertunut köysi. Vain hinaaja ''Näsijärvi'' kelpasi pelastustöihin, mutta laivan kapteeni ja perämies olivat poissa ja höyrypannussa oli liian vähän painetta, jota alettiin välittömästi nostaa. Hinaaja ''Näsijärveen'' etsittiin sopiva päällystö ja vapaaehtoisia pelastustoimiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 32–33.</ref> |
|||
[[Kuva:Hinaaja_Nasijarvi_Kurun_pelastustoissa_1929.jpg|thumb|left|Hinaaja ''Näsijärvi'' ''Kurun'' pelastustöissä 7.9.1929.]] |
|||
''Näsijärvi'' lähti pelastustöihin tilapäisellä miehistöllä ja ilman päällikköä, vanhimman laivamiehen Lauri Nevasen johtamana. Tilapäisinä apumiehinä olivat satamaviskaali Mäenpää ja liikemies J. A. Sulkava. Mukana oli myös kolme laivamiestä: Elo Mäkinen, Herman Kekola ja Arvo Kivistö. Laivalla oli mukana myös tohtori Wass, joka antoi pelastettaville ensiapua. Hinaaja ''Näsijärvi'' veti perässään laivavenettä, jossa olivat J. A. Sulkava ja N. Saarinen, jotka pelastivat laivaveneeseen kolme ihmistä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 15–18.</ref> |
|||
Pelastustöihin osallistui Purjehduspaviljongilta auttamaan tullut moottorivene ''Suunta'', jonka ohjaajina toimivat yhteiskoululainen Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva sekä pelastustehtävissä kauppias Kalle Kivinen ja johtaja Vilho Sjöblom. ''Suuntaan'' pelastettiin eräs nuori naishenkilö. Erästä vanhempaa naishenkilöä, joka sai otteen pelastusrenkaasta, yritettiin myös pelastaa, mutta häntä ei pystytty vetämään veneeseen hänen kädessään kiinni pitämänsä suuren matkalaukun vuoksi. Lopulta nainen irrotti kätensä pelastusrenkaasta ja vajosi syvyyksiin. Seuraavaksi pelastettiin monttööri Varis, joka oli lauttojen ja pelastusrenkaiden varassa. Miestä, joka oli takertunut aaltojen kuljettamiin tikapuihin, ei kyetty pelastamaan ''Suuntaan'' pelastusrenkaan heiton epäonnistuttua. Hänet pelastettiin kuitenkin hetken päästä hinaaja ''Näsijärven'' perässä vedettävään laivaveneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 19–20 ja 29.</ref> ''Kurun'' matkustajista saatiin pelastetuiksi vain 22 ihmistä, joista moottorivene ''Suuntaan'' pelastettiin kaksi, ''Näsijärveen'' kolme ja ''Tarjanteeseen'' 15, kahden ihmisten ajauduttua rantaan.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 39.</ref> |
|||
Pelastustöissä mukana olleet partiolaiset Teuvo Vaissi ja lämmittäjä Aarne Latva saivat 18. lokakuuta 1929 Suomen partiolaisten kultaisen sankarimerkin ja hengenpelastusmitalin.<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net.]</ref> |
|||
Poliisit yrittivät lähteä pelastustöihin kolmella soutuveneellä, mutta niistä yksi murskaantui aallonmurtajaan ja yksi poliiseista vain täpärästi välttyi hukkumiselta. Tämän jälkeen yrityksestä luovuttiin. Yksi ''Kurun'' pelastusveneistä ajautui aallonmurtajalle. Veneen reunoilla roikkui kolme ihmistä, ja veneessä oli kaksi ihmistä. Yksi heistä kuoli aaltojen heittäessä hänet päin aallonmurtajan kiviä, minkä jälkeen hänet saatiin kuolleena rannalle.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 33–34.</ref> |
|||
Kaupungista riensi koko ajan juosten ja autoilla lisää väkeä Mustalahden satamaan. Kaupungin sairasautokin saapui paikalle. Tieto onnettomuudesta levisi naapuripitäjiin, ja uppoamisesta kerrottiin saman päivän aikana Berliinin ja Tukholman lehdissä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 34–35.</ref> |
|||
''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä. ''Kurun'' kapteeni Onni Saarinen oli yksi pelastuneista.<ref>Jutikkala, Tampereen historia 3, s. 442.</ref> |
|||
== Hukkuneiden nostaminen ja naaraus == |
|||
[[Kuva:Sukellus_Kurun_hylkyyn_1929.jpg|thumb|left|Sukellus ''Kurun'' hylkyyn.]] |
|||
''Kurun'' mukana hukkuneiden ihmisten nostamiseen ryhdyttiin vasta maanantaina 9.9.1929. Laiva oli uponnut 15 metrin syvyyteen. |
|||
Hylyn läheisyydestä nostettiin 44 ruumista ylös. Ruumiita kuljetettiin aluksi moottoriveneellä satamaan, mutta myöhemmin tuotiin paikalle lotja, johon ruumiit kerättiin. Kaupungin ruumishuoneelle ei mahtunut kuin 14 ruumista, minkä vuoksi loput vietiin Frenckellin tehtaan varastohuoneeseen.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 42</ref> |
|||
Tiistaina oli yli 20 poliisia naaraamassa ja muutamia sukeltajia laivan läheisyydessä. Tuolloin saatiin nostettua viisi ruumista. Keskiviikkona nostettiin 29 ruumista, joista suurin osa oli ''Kurun'' välikannella. Torstaina löydettiin vielä 20 hukkunutta, perjantaina 13, lauantaina kuusi ja sunnuntaina viisi. Seuraavana maanantaina nostettiin kolme ruumista, keskiviikkona yksi ja torstaina vielä kaksi. Kaiken kaikkiaan löydettiin 118 ruumista.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 45</ref> Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> Pelastuneita oli yhteensä vain 22. |
|||
== Muistomerkit == |
|||
[[Kuva:Lansi-Teiskon_Kurulaivan_uhrien_yhteishautaus.jpg|thumb|Länsi-Teiskon ''Kurun'' uhrien yhteishautaus.]] |
|||
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema ''Kurun'' haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsikallio]]lla paljastettiin toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n [[Tammikankaan hautausmaa]]lle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki ''Kurun'' uppoamisessa menehtyneiden muistolle. |
|||
== Nosto ja kunnostus == |
|||
| ⚫ | |||
Sunnuntaina 22.9.1929 ''Kurun'' hylky nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. ''Kuru'' tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> |
Sunnuntaina 22.9.1929 ''Kurun'' hylky nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. ''Kuru'' tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> |
||
Näsijärven pohjasta nostettu alus teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> |
Näsijärven pohjasta nostettu alus teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 47</ref> |
||
=== Liikennöinnin lopettaminen === |
|||
''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parinkymmenen vuoden ajan |
''Kuru'' lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin [[proomu]]ksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parinkymmenen vuoden ajan. |
||
''Kurun'' runko on edelleen reittinsä varrella maalle nostettuna.<ref name="pp" /> |
''Kurun'' runko on edelleen reittinsä varrella maalle nostettuna.<ref name="pp" /> |
||
| Rivi 88: | Rivi 40: | ||
=== Höyrykone === |
=== Höyrykone === |
||
Kun laiva oli muutettu proomuksi, sen höyrykone myytiin [[Turenki|Turengin]] sahalle voimanlähteeksi. Sieltä sen tie kulki 1940-luvulla [[Länkipohja]]n sahalle ja 1960-luvulla [[Alavus|Alavuden]] puunjalostustehtaalle. Alavudelta höyrykone lahjoitettiin Tampereen museoille vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin ja asetettiin näytteille Mustanlahden satamaan vuonna 2013.<ref >{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomas Macgilleon| Otsikko = Nässyn Titanicin mylly palasi| Julkaisu =Aamulehti Moro | Ajankohta =4.7.2013|Sivut =12}}</ref> |
Kun laiva oli muutettu proomuksi, sen höyrykone myytiin [[Turenki|Turengin]] sahalle voimanlähteeksi. Sieltä sen tie kulki 1940-luvulla [[Länkipohja]]n sahalle ja 1960-luvulla [[Alavus|Alavuden]] puunjalostustehtaalle. Alavudelta höyrykone lahjoitettiin Tampereen museoille vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin ja asetettiin näytteille Mustanlahden satamaan vuonna 2013.<ref >{{Lehtiviite | Tekijä = Tuomas Macgilleon| Otsikko = Nässyn Titanicin mylly palasi| Julkaisu =Aamulehti Moro | Ajankohta =4.7.2013|Sivut =12}}</ref> |
||
== Onnettomuuden syyt == |
|||
[[Tiedosto:Kuru-1.jpg|thumb|Höyrylaiva ''Kurun'' runko Visuvedellä syyskuussa 2010.]] |
|||
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijoiden tai asiantuntijoiden neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" /> |
|||
Onnettomuuden syiden tutkijat huomauttivat välikannen etuovien olevan sisäänpäin aukenevia, minkä vuoksi keulakannelle päässyt vesi pääsi valumaan laivan sisäosiin.<ref>Näsijärven murhenäytelmä, s. 38</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 111: | Rivi 57: | ||
{{AAKKOSTUS:Kuru, HL}} |
{{AAKKOSTUS:Kuru, HL}} |
||
[[Luokka:1929]] |
|||
[[Luokka:Tampereen historia]] |
[[Luokka:Tampereen historia]] |
||
[[Luokka:Kuru]] |
[[Luokka:Kuru]] |
||
| Rivi 117: | Rivi 62: | ||
[[Luokka:Höyrylaivat]] |
[[Luokka:Höyrylaivat]] |
||
[[Luokka:Sisävesilaivat]] |
[[Luokka:Sisävesilaivat]] |
||
[[Luokka:Laivaonnettomuudet Suomessa]] |
|||
[[Luokka:Uponneet matkustaja-alukset]] |
[[Luokka:Uponneet matkustaja-alukset]] |
||
Versio 2. marraskuuta 2016 kello 00.12
| HL Kuru | |
|---|---|
 |
|
| Status |
Upposi Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Poistettiin lopullisesti liikenteestä noin vuonna 1958. |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30,48 m |
| Leveys | 5,58 m |
| Matkustajia |
214 (1915–1927) 218 (1927–1929) |
Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
Alus
Kuru rakennettiin Tampereella Sommers af Hällström & Waldensin konepajalla vuonna 1915 liikennöimään Näsijärvellä.[1] Ensimmäisen maailmansodan aikaan alus oli pakko-otettuna Satakunnan laivastossa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,58 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-hevosvoimainen höyrykone.[2]
1920-luvulla linja-autoliikenne oli Kurun ja Länsi-Teiskon alueella vähäistä, minkä vuoksi laivalla liikkui runsaasti matkustajia ja rahtia. Matkustajien tilat olivat laivan välikannella. Kapteenin hytti, komentosilta ja ohjaushytti olivat yläkannen etuosassa, kun taas savupiipun takana oleva tila oli varattu pelastusveneille.[3]
Laivan reitti alkoi Kurun kirkonkylän rapakolta aamuisin klo 6, pysähtymispaikkoina olivat Nygård, Tokonen, Kapee, Toikko, Röyniö, Rantala. Tampereelle laiva saapui kello 21 paikkeilla. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin laiva pysähtyi edellisten lisäksi Toltaan, tiistaina Ikoseen, torstaina Parkkuun ja perjantaina Leppälahdelle. Paluumatkalle Tampereelle laiva lähti kello 15.15.[4]
Kuru oli vuosittain liikenteessä noin seitsemän kuukautta, toukokuun alusta joulukuun alkupuolelle. Talvikuukausien ajaksi Kuru vedettiin talvitelakalle. Kurun matka Tampereelta Kuruun kesti n. 10 tuntia.[5]
Kurun uudistaminen
Jatkuvasti lisääntyvien matkustajamäärien vuoksi ahtaaksi käyneen laivan omistaja Höyrylaivaosuuskunta Kuru päätti 26.11.1922 pitämässään kokouksessa rakentaa yläkannelle matkustajatiloja sekä sisustaa laivan uudelleen.[6] Osa laivan osakkaista kuitenkin vastusti päättäväisesti korjauksia, jonka vuoksi korjaukset päästiin aloittamaan vasta 1927.
Kurun remontin suorittivat A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajan työntekijät Naistenlahden satamassa Tampereella. Työt aloitettiin tammikuussa 1927 purkamalla vanhat kansirakennelmat pois. Uusi välikansi rakennettiin 5-millisestä rihlapellistä, yläkansi puusta. Välikannen sivuseiniä pidennettiin edestä ja takaa kahdella metrillä. Neljä ensimmäisen luokan matkustajahyttiä rakennettiin yläkannelle savupiipun taakse. Koko yläkansi katettiin peltisellä aurinkokatoksella, jonka päälle laitettiin pelastusveneet. Laivan suuri höyrykattila uusittiin, samoin laivan sisustus, kaiteet ja putkistot.[7]
Remontin jälkeen alkujaan kaksikerroksiseksi valmistettu Kuru oli uudistettu kolmikerroksiseksi. Alimmalla kannella eli ruumassa oli konehuone ja lastiruumat sekä kolmannen luokan matkustajien hytit. Välikannella oli suuri kolmannen luokan matkustajien tila, jossa oli myös laivan ravintola. Peräkannella oli kolme toisen luokan hyttiä. Yläkantta kiersi kävelysilta, jonka varrella oli runsaasti penkkejä. Ohjaamo ja ensimmäisen luokan hytit olivat yläkannella.[8]
Remontin jälkeen laivan matkustajaluvuksi määrättiin 218 henkeä, ja liikenteeseen Kuru palasi toukokuussa 1928.
Uppoaminen
- Pääartikkeli: HL Kurun uppoaminen
Uppoamattomaksi mainostetun[2] Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyi lähes 140 ihmistä.
Kuru lähti Mustanlahden satamasta huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17–20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia.[9] Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa.[10] Vesimassat vyöryivät laivaan, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen.
Nosto, kunnostus ja laivan myöhemmät vaiheet
Paluu liikenteeseen
Sunnuntaina 22.9.1929 Kurun hylky nostettiin pohjasta ylös ja hinattiin lotjien avulla Lapinniemen rantaan, jossa se nostettiin pintaan. Kuru tuotiin vanhalle paikalleen Mustalahden satamaan 3.10.1929.[11]
Näsijärven pohjasta nostettu alus teki ensimmäisen matkansa torstaina 14. lokakuuta 1929.[12]
Liikennöinnin lopettaminen
Kuru lopetti liikennöintinsä vuonna 1938. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parinkymmenen vuoden ajan.
Kurun runko on edelleen reittinsä varrella maalle nostettuna.[2]
Höyrykone
Kun laiva oli muutettu proomuksi, sen höyrykone myytiin Turengin sahalle voimanlähteeksi. Sieltä sen tie kulki 1940-luvulla Länkipohjan sahalle ja 1960-luvulla Alavuden puunjalostustehtaalle. Alavudelta höyrykone lahjoitettiin Tampereen museoille vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin ja asetettiin näytteille Mustanlahden satamaan vuonna 2013.[13]
Lähteet
Kirjallisuus
- Jutikkala, Eino: Tampereen historia 3. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampereen kaupunki, 1979. ISBN 951-9430-01-6
- Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7.IX.1929. Otto Andersinin kustannusliike, 1929.
- Laitinen, Erkki: Vanhan Ruoveden historia III:5. Kurun historia 1919-1985. Kurun kunta, Gummerus, 1992. ISBN 951-96478-0-5
- Vesikansa, Osmo: ”Kaksi partiopoikaa Näsijärvellä”, Kolkkapojan kirja. Helsinki 1960.
Viitteet
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 38.
- ↑ a b c Pöntinen, Petri: Veden paino. Suomen kuvalehti, 4.9.2009, nro 36, s. 34–42.
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 266
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 266
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 265
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 267
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 268
- ↑ Kurun historia 1919–1985, s. 268
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 9.
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 13
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 47
- ↑ Näsijärven murhenäytelmä, s. 47
- ↑ Tuomas Macgilleon: Nässyn Titanicin mylly palasi. Aamulehti Moro, 4.7.2013, s. 12.
