Ero sivun ”Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Tuotanto: tarkennus
Rivi 44: Rivi 44:
Kaikki elokuvan ankeudessaan aidoilta vaikuttavat miljööt on rakennettu studioon. Elokuvan kommenttiraidalla Roy Andersson sanoo kunkin kohtauksen teon rakennusvaiheineen kestävän noin kahdesta viikosta kuukauteen. Tuotantoryhmällä oli käytössä kaksi studiota, jolloin kohtauksia päästiin kuvaamaan noin joka toinen viikko.
Kaikki elokuvan ankeudessaan aidoilta vaikuttavat miljööt on rakennettu studioon. Elokuvan kommenttiraidalla Roy Andersson sanoo kunkin kohtauksen teon rakennusvaiheineen kestävän noin kahdesta viikosta kuukauteen. Tuotantoryhmällä oli käytössä kaksi studiota, jolloin kohtauksia päästiin kuvaamaan noin joka toinen viikko.


Monissa kohtauksissa käytetään ''[[trompe l’œil|trompe l’œil’n]]'' kaltaista tekniikkaa, jossa kuvan elementtejä (kuten huoneiden kattoja, jotka ovat todellisuudessa täynnä valaisimia ja tekniikkaa) on maalattu kameran eteen sijoitettuun pleksilevyyn. Vaikka elokuva kuvattiin digitaalisesti eikä filmille, tietokonemuokkausta ei ohjaajan mukaan juuri käytetty.<ref>Björck, Joakim: [http://www.hd.se/2012-01-02/hela-filmen-ar-galen "Hela filmen är galen!"], ''HD'' 2.1.2012, viitattu 22.10.2016.</ref> Pitkän kahvilakohtauksen taustalla kulkevat Kaarle XII:n sotajoukot monistettiin [[green screen]]in ja tietokoneen avulla niin, ettei hevosia tarvittu satoja. Ratapihalla tapahtuvaan, studiossa kuvattuun kohtaukseen lisättiin tietokoneella [[pienoisrautatie|pienoisjuna]] jälkikäteen. Elokuvan lopun kidutusväline, valtava kuparisylinteri, rakennettiin todelliseen kokoon ja kuvattiin Oslon [[Fornebun lentoasema]]n tyhjässä lentokonehangaarissa.
Monissa kohtauksissa käytetään ''[[trompe l’œil|trompe l’œil’n]]'' kaltaista tekniikkaa, jossa kuvan elementtejä (kuten huoneiden kattoja, jotka ovat todellisuudessa täynnä valaisimia ja tekniikkaa) on maalattu kameran eteen sijoitettuun pleksilevyyn. Vaikka elokuva kuvattiin digitaalisesti eikä filmille, tietokonemuokkausta ei ohjaajan mukaan juuri käytetty.<ref>Björck, Joakim: [http://www.hd.se/2012-01-02/hela-filmen-ar-galen "Hela filmen är galen!"], ''HD'' 2.1.2012, viitattu 22.10.2016.</ref> Pitkän kahvilakohtauksen taustalla kulkevat Kaarle XII:n sotajoukot monistettiin [[green screen]]in ja tietokoneen avulla niin, ettei hevosia tarvittu satoja. Ratapihalla tapahtuvaan, studiossa kuvattuun kohtaukseen lisättiin tietokoneella [[pienoisrautatie|pienoisjuna]] jälkikäteen. Elokuvan loppupuolen kidutusväline, valtava kuparisylinteri, rakennettiin todelliseen kokoon ja kuvattiin Oslon [[Fornebun lentoasema]]n tyhjässä lentokonehangaarissa.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 22. lokakuuta 2016 kello 14.24

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien
En duva satt på en gren och funderade på tillvaron
Ohjaaja Roy Andersson
Käsikirjoittaja Roy Andersson
Tuottaja Pernilla Sandström
Kuvaaja István Borbás, Gergely Pálos
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ruotsi, Norja, Ranska, Saksa
Tuotantoyhtiö Roy Andersson Filmproduktion
Levittäjä Lucky Red Distribuzione
Cirko Film
Ensi-ilta Venetsian elokuvajuhlat 2014
Kesto 101 min
Alkuperäiskieli ruotsi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (En duva satt på en gren och funderade på tillvaron) on Roy Anderssonin käsikirjoittama ja ohjaama ruotsalainen musta komediadraama vuodelta 2014. Alkutekstien mukaan elokuva on viimeinen osa Anderssonin ”trilogiasta ihmisenä olemisesta”, jonka aiemmat osat olivat Toisen kerroksen lauluja (2000) ja Sinä elävä (2007). Tragikomedinen elokuva voitti ensimmäisenä ruotsalaiselokuvana Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan[1].

Juoni

Anderssonin kahden aiemman elokuvan tapaan Kyyhkynen oksalla... koostuu erillisistä, yhdellä otolla kuvatuista kohtauksista, jotka liittyvät toisiinsa vain väljästi. Toistuvia henkilöhahmoja elokuvan 37 kohtauksessa ovat epäonniset pilailuvälinekauppiaat, jotka Andersson sanoo kehittäneensä Ohukainen ja Paksukainen -hahmojen ja Samuel Beckettin näytelmän Huomenna hän tulee miesparin pohjalta. Toistuva repliikki monissa kohtauksissa on yleisinhimillinen, puhelimeen sanottu ”Mukava kuulla että teillä on siellä kaikki hyvin”. Useissa kohtauksissa kuullaan vanhaa sotilasmarssia ”Glory glory hallelujah” erilaisin ruotsinkielisin sanoituksin.

Elokuvan pisin kohtaus sijoittuu moderniin kahvilaan ankealla teollisuusalueella, jonne ensin tulevat pilailuvälinekauppiaat kysymään osoitetta. Sen jälkeen kohtaus muuttuu täysin anakronistiseksi, kun Ruotsin 1700-luvun alun kuninkaan Kaarle XII:n sotajoukot alkavat ratsastaa kahvilan ohi. Karoliinisotilaat tunkevat sisään kahvilaan, ajavat naiset ulos ja tekevät tilaa nuorelle kuninkaalle, joka ratsastaa sisään juodakseen kivennäisveden. Kuningas ihastuu kauniiseen tarjoilijapoikaan ja ilmoittaa lakeijansa kautta, että haluaa tämän mukaansa telttakaverikseen Suuren Pohjan sodan sotaretkelle.

Tuotanto

Kaikki elokuvan ankeudessaan aidoilta vaikuttavat miljööt on rakennettu studioon. Elokuvan kommenttiraidalla Roy Andersson sanoo kunkin kohtauksen teon rakennusvaiheineen kestävän noin kahdesta viikosta kuukauteen. Tuotantoryhmällä oli käytössä kaksi studiota, jolloin kohtauksia päästiin kuvaamaan noin joka toinen viikko.

Monissa kohtauksissa käytetään trompe l’œil’n kaltaista tekniikkaa, jossa kuvan elementtejä (kuten huoneiden kattoja, jotka ovat todellisuudessa täynnä valaisimia ja tekniikkaa) on maalattu kameran eteen sijoitettuun pleksilevyyn. Vaikka elokuva kuvattiin digitaalisesti eikä filmille, tietokonemuokkausta ei ohjaajan mukaan juuri käytetty.[2] Pitkän kahvilakohtauksen taustalla kulkevat Kaarle XII:n sotajoukot monistettiin green screenin ja tietokoneen avulla niin, ettei hevosia tarvittu satoja. Ratapihalla tapahtuvaan, studiossa kuvattuun kohtaukseen lisättiin tietokoneella pienoisjuna jälkikäteen. Elokuvan loppupuolen kidutusväline, valtava kuparisylinteri, rakennettiin todelliseen kokoon ja kuvattiin Oslon Fornebun lentoaseman tyhjässä lentokonehangaarissa.

Lähteet

  • Elokuvan dvd-julkaisun kommenttiraita

Viitteet

  1. Kultainen leijona ensimmäistä kertaa Ruotsiin, Helsingin Sanomat 6.9.2014.
  2. Björck, Joakim: "Hela filmen är galen!", HD 2.1.2012, viitattu 22.10.2016.

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:En duva satt på en gren och funderade på tillvaron