Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Joku muokkaaja oli pannut lähteen "Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa" sanomaan sellaista, mitä se ei sano jo sos.dar. määritelmässä ja poistellut osia alkuperäisestä tekstistä.
selvennä
Rivi 4: Rivi 4:
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>


Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla ''laissez-faire'' -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.<ref>McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. <nowiki>ISBN 9780199207800</nowiki>.</ref>
Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä {{selvennä|Kuka on kritisoinut? Jos et, niin tasapainon vuoksi myös maininta "Jouko Jokisalon mukaan" tulisi jättää pois}}, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla ''laissez-faire'' -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.<ref>McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. <nowiki>ISBN 9780199207800</nowiki>.</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 11. lokakuuta 2016 kello 16.49

Herbert Spencer.

Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[2] Spencer kannatti liberalismia ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.[3]

Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[4]

Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitäselvennä, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla laissez-faire -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  2. Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
  3. Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm
  4. Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  5. McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. ISBN 9780199207800.

Kirjallisuutta

  • Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.
  • Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.