Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
3 961 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Joku muokkaaja oli pannut lähteen "Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa" sanomaan sellaista, mitä se ei sano jo sos.dar. määritelmässä ja poistellut osia alkuperäisestä tekstistä.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Herbert Spencer.jpg|thumb|Herbert Spencer.]]
[[Tiedosto:Herbert Spencer.jpg|thumb|Herbert Spencer.]]
⚫
'''Sosiaalidarvinismi''' on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehitys perustuu [[Charles Darwin]]in (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]] kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.<ref name="lyseo">[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Spencer kannatti [[Klassinen liberalismi|liberalismia]] ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.<ref>Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm</ref>
'''Sosiaalidarvinismi''' ({{k-en|social darwinism}}) on joukko erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, jonka mukaan [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kehitys perustuu [[Charles Darwin]]in (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]] kasvi- ja eläinkunnassa.


[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>
⚫
Sosiaalidarvinismin isä oli [[Herbert Spencer]]. Hänen mielestään yhteiskunta kehittyi samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Spencer kannatti [[Klassinen liberalismi|liberalismia]] ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.<ref>Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm</ref>


Sosiaalidarvinismilla on useita, osin toistensa kanssa ristiriidassa olevia määritelmiä. Joidenkuiden mukaan ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä olemassaolosta, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.<ref name="lyseo">[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla ''laissez-faire'' -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.<ref>McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. <nowiki>ISBN 9780199207800</nowiki>.</ref>
Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla ''laissez-faire'' -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.<ref>McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. <nowiki>ISBN 9780199207800</nowiki>.</ref>

[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sosiaalidarvinistinen sisäpolitiikka merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Tästä syystä sosiaalidarvinismia on käytetty myös rasististen ideologioiden teoreettisena oikeutuksena. Esimerkiksi [[natsi-Saksa]]ssa sosiaalidarvinismia käytettiin oikeuttamaan elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo" />


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 11. lokakuuta 2016 kello 17.36

Herbert Spencer.

Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[2] Spencer kannatti liberalismia ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.[3]

Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[4]

Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla laissez-faire -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  2. ↑ Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
  3. ↑ Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm
  4. ↑ Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  5. ↑ McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. ISBN 9780199207800.

Kirjallisuutta

  • Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä: Rasismin aatehistoriaa. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.
  • Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sosiaalidarvinismi&oldid=15999227”