Ero sivun ”Antiokian piiritys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p merkkifix
Envy (keskustelu | muokkaukset)
commons
Rivi 32: Rivi 32:
=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Siege of Antioch}}


[[Luokka:1097]]
[[Luokka:1097]]

Versio 11. lokakuuta 2016 kello 09.52

Antiokian piiritys
Osa ensimmäistä ristiretkeä
Päivämäärä:

20. lokakuuta 1097 - 28. kesäkuuta 1098

Paikka:

Antiokia

Lopputulos:

Ristiretkeläisten voitto

Osapuolet

Ristiretkeläiset

Seldžukit

Komentajat

Raimund IV
Godefroy de Bouillon
Taranton Bohemund

Yaghi-Siyan
Kerbogha
Toghtekin

Vahvuudet

25 000

75 000

Tappiot

Ei tiedossa

Ei tiedossa

Ensimmäinen ristiretki

NikeaDorylaeumAntiokiaMaaratJerusalemAskelon

Antiokian piiritys tarkoittaa ensimmäisen ristiretken aikana suoritettua piiritystä, jonka seurauksena ristiretkeläisten onnistui vallata muslimien hallussaan pitämä Antiokian kaupunki.

Ristiretkeläisten saapuessa kaupunkiin englantilainen laivasto oli jo ottanut haltuunsa kaupungin satamat, mutta suoraa hyökkäystä kaupunkiin ei uskallettu tehdä johtuen sen massiivisista suojamuureista ja koosta.[1] Piiritys johti ristiretkeläisten keskuudessa puutteeseen ruoasta, minkä paikkaamiseksi lähetettiin retkikunta noutamaan lisää muonavaroja. Retkikunta joutui kuitenkin matkalla taisteluun, joka tuloksettomuudestaan huolimatta pakotti sen palamaan takaisin ilman toivottuja ruokavaroja. Muonavaroja saadakseen lähetettiin suuri joukko ristiretkeläisarmeijasta pyytämään apua Konstantinopolista, jolloin turkkilainen sotapäällikkö Ridwan päätti yrittää hyökätä heikentyneen ristiretkeläisarmeijan kimppuun.[1] Ristiretkeläiset saivat kuitenkin tietää tästä suunnitelmasta, joten he järjestivät turkkilaisille väijytyksen ja löivät näiden joukot. Tämän jälkeen armeija sai jälleen lisää muonavaroja.[1]

Piirityksen aikana ristiretkeläisten onnistui väkivalloin saada suljettua kaikki Antiokiaan johtavat kulkutiet.[1] Tämän jälkeen eräs kaupunkia puolustava komentaja ehdotti eräälle ristiretkeläiskomentajalle, että voisi pettää kaupunkinsa ja päästää joukot sisälle.[1] Ristiretkeläiset tunkeutuivat pian kaupunkiin ja toimeenpanivat verilöylyn, vaikkakaan eivät saaneet kukistettua koko muureilla olevaa vastarintaa.[1]

Lähteet

  • Thomas F. Madden: Ristiretket. Gummerus, 2005.

Viitteet

  1. a b c d e f Madden s. 42

Aiheesta muualla