Keskustelu:Uskonpuhdistus

Artikkeli Uskonpuhdistus on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.8.2008 - 8.9.2008	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty

Reformaatio vs. Uskonpuhdistus

Vastausta odotetaan --Samulili 31. joulukuuta 2004 kello 14:04 (UTC)

Kiitos kysymyksestä ja anteeksi jos olen aiheuttanut häiriötä. Näkemykseni on, että sanan "uskonpuhdistus" käyttäminen 1500-luvun tapahtumista on suunnilleen yhtä neutraalia kielenkäyttöä kuin sanan "punakapina" käyttäminen vuosien vuosien 1917-1918 sodasta. Jälempi ei mene läpi useimmilta suomalaisilta, koska kielen puhujien joukossa on sodassa kummallakin puolella olleiden jälkeläisiä melko tasaisesti. Sen sijaan reformaatiossa vastakkain olleista ryhmistä on toisella Suomessa vain 10 000 jäsentä, joten uskonpuhdistus-sanasta kuulee harvemmin valitettavan. En itse ole katolilainen (tai punakaartilainen), joten pyydän, ettei tätä pidetä oman vakaumuksen tuputtamisena. Sanakirja on deskriptiivinen, ei normatiivinen auktoriteetti, joten on mielestäni yhtä oikein vastustaa nykysanakirjoissa esiintyvää uskonpuhdistus-sanaa kuin vuonna 1965 oli oikein vastustaa silloin sanakirjoissa esiintynyttä neekeri-sanaa. -82.181.22.176 31. joulukuuta 2004 kello 14:17 (UTC)

Englanninkielisessa Wikipediassa on usein käyty keskustelua siitä, että Wikipedian ei tule osoittaa muutokselle tietä, vaan seurata muutosta. En ole huomannut, että yhteiskunnassa olisi alkanut voimakasta liikehdintää siihen suuntaan, että uskonpuhdistus olisi poliittisesti epäkorrekti ilmaisu.

Uskonpuhdistuksen ainoana ongelmana minun mielestäni voidaan pitää sitä, ettei uskonpuhdistuksia ollut vain yksi. En ole järin perehtynyt kirkkohistoriaan, mutta vastaavia liikkeitä on ollut muitakin (Vastauskonpuhdistus ja Clunyn liike). Olen toistaiseksi sitä mieltä, että uskonpuhdistus on sana, jota pitää käyttää, koska se on sana, jonka ihmiset tunnistavat. --Samulili 1. tammikuuta 2005 kello 10:10 (UTC)

Selvä, kiitos. Tilanne ei siinä mielessä ole vakava, että myös tarjolla oleva vaihtoehtoinen sana (reformaatio) on yleiskielinen. Ihmisten voisi toki argumentoida ymmärtävän myös neekeri-sanan, ja että ko. vähemmistön pienuus aiheuttanee sen, ettei sanaa katsota epäkorrektiksi. Mutta jos politiikka on tämä, näin tehtäköön.

-286 1.1.2005

Pari sanaa historianopiskelijakaveriltani (jonka auktoriteetin toki saa kyseenalaistaa): Uskonpuhdistuksia/reformaatioita on ollut monia. Yksi niistä on se, jonka on Lutherin nimissä ja jota tämä artikkeli käsittelee. Uskonpuhdistus on pejoratiivinen termi ja se on ilmanmuuta termi, jota käyttävät uskonpuhdistusten tekijät. "X:n uskonpuhdistus" on toisesta näkökulmasta kerettiläisyyttä, mutta X:n näkökulmasta uskon puhdistamista, paluuta oikeaan.

Kuitenkin suomen kielessä, kun puhutaan vain uskonpuhdistuksesta sen tarkemmin määrittelemättä, tarkoitetaan uskonpuhdistuksella Lutherin uskonpuhdistusta, ja tätä termiä on syytä käyttää.

Todettakoon vielä, että minun mielestäni sekä katoliset että protestantit ovat väärässä, joten minulla ei tämän suhteen ole erityistä vakaumusta jommankumman puolesta. Haluan kuitenkin, että tietosanakirja palvelee lukijaansa, mihin tarkoitukseen uskonpuhdistus on parempi termi.

--Samulili 3. tammikuuta 2005 kello 15:16 (UTC)

Suomalaisessa Wikipediassa käytetään suomalaisia termejä. Uskonpuhdistus on vakiintunut Suomen kieleen eikä se ole myöskään mikään värittynyt ilmaus. Nimitetäänhän katolisen kirkon vastatoimia protestantismia vastaan myös (vasta)uskonpuhdistukseksi. --Jini 2. tammikuuta 2005 kello 13:40 (UTC)

Kuten mainittu, sana "reformaatio" löytyy myös suomenkielisestä sanakirjasta, joten suomalaisten termien käyttämisellä sen korvaamista uskonpuhdistus-sanalla ei voi perustella. Kuten mainittu, ilmaisu ei ole keskimääräisen suomalaisen mielestä värittynyt termi, aivan kuten keskimääräisen valkoisten puolella taistelleen mielestä "punakapina" ei ole värittynyt termi tai keskimääräisen valkoihoisen suomalaisen mielestä sana "neekeri" ei ollut vuonna 1965 värittynyt termi. Termin salliminen Wikipediassa on hyväksyttävissä ylempänä esitetyillä perusteilla, reformaatio-termin kieltäminen ei. --Rubiini 2.1.2005

Sana uskonpuhdistus on huomattavasti yleisemmin käytetty suomen kielessä kuin sana reformaatio, vaikka sanakirja ymmärrettävästikin tuntee myös sivistyssanat. Esimerkiksi koulukirjoissa käytetään sanaa uskonpuhdistus, samoin kirkossa (esim. uskonpuhdistuksen vuosipäivä). Uskonpuhdistus sanan käytölle on kielellisesti vahvemmat perusteet kuin reformaatiolle. Sanana se ei mielestäni ole lainkaan värittynyt, sillä olihan uskonpuhdistusta myös katolisessa kirkossa. Muun muassa Trentonin konsiili teki selviä uskonpuhdistuksia katoliseen kirkkoon, joka he itsekin nimittävät toisinaan siten. --Jini 3. tammikuuta 2005 kello 11:56 (UTC)

---

Kolme ja puoli vuotta on kulunut ja artikkeli on edelleen ehkä "väärällä nimellä". Tämä on ns. "bump", jotta artikkelin nimestä muistettaisiin keskustella uudelleen. Laitan myös kehotuksen kielenhuollon kahvihuoneeseen. --Jaakonam 30. kesäkuuta 2008 kello 17.34 (UTC)

Kielenhuollon kahvihuoneessa käydyn lyhyen keskustelun perusteella artikkelin nimestä ei ole suurta epäselvyyttä tai muodolle "uskonpuhdistus" ei ole vastustusta. Otan siis "väärä nimi"-mallineen pois artikkelista. --Jaakonam 16. heinäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Kirkkohallitus on kieltänyt käyttämästä reformaatiosta termiä/nimeä uskonpuhistus koska se on ärsyttänyt katollistakirkkoa kirkonhajaannuksen lisäksi. Asiasta uutisoi ensimmäisenä turunsanomat 4.7.2015. Diamond2~fiwiki (keskustelu) 4. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

En tiedä, mitä Turun Sanomat aiheesta kirjoitti, mutta tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan Kirkkohallitus järjestää 2016–2017 erilaisia juhlallisuuksia uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirkkohallitus on päättänyt näissä juhlallisuuksissa käyttää sanaa "reformaatio" sanan "uskonpuhdistus" sijasta. Tämä ei tarkoita, että Kirkkohallitus olisi "kieltänyt" sanan uskonpuhdistus. Kirkkohallituksella tuskin on valtaa kieltää sanoja. – Kuohatti 6. heinäkuuta 2015 kello 09.37 (EEST)

Kaikki mikä liittyy uskonpuhdistukseen?

Minnunkin mielestä artikkelin nimi saakin pysyä tällaisenaan, mutta sisältöön tulee lisätä tulevaisuudessa kaikki mikä liittyy aiheeseen uskonpuhdistus. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 09.52 (EEST)

Lyhyesti: Ei se uskonpuhdistus/kirkon hajaannus loppunut 1600-luvulle vaan, on vielä viime vuosiin jatkunut - ja mikä tulevaisuudessa estää sen jatkumisen maallistuvassa maailmassa. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 09.55 (EEST)

Siis artikkeli on erittäin hieno ja käsittäviltä ajoilta kattavan tuntuinen, mutta siitä puuttu viimeset 400-vuotta. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 10.02 (EEST)

Toivottavasti tuota luutaa ei nyt poisteta liian mielivaltaisesti, niinkuin se äsken lähti. Ehkäpä kirjoittaja puuttuu näihin puutteellisiin seikkoihin artikkelissa. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 10.47 (EEST)

Eiköhän oikea ratkaisu ole se, että luot itse artikkelin Uskonpuhdistus (käsite) ja laitat tämän artikkelin alkuun tämä artikkeli -mallineen. Tuo laittamasi lätkä joutaa pois. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 13. elokuuta 2008 kello 10.52 (EEST)

Uskonpuhdistus oli historiallinen tapahtuma. Se ei ole siis jatkuvasti elävä asia. Nyky-evankelistat ja muut nykyajan "puhdistajat" käsitellään niiden omissa artikkeleissaan. --Peltimikko 13. elokuuta 2008 kello 11.48 (EEST)

Ja luterilaisuus voi omia tuon sanan? Ota nyt todesta sitä sit. :D --Aadesig 14. elokuuta 2008 kello 12.43 (EEST)

Myös Luthersäätiössä Pastori Jari Kekäle toteaa, että uskonpuhdistus on jatkuva prosessi, eikä sen suorittaja ole ihminen vaan Jumala. Ja että Isä(Jumala) leikkaa Jeesuksesta ne oksat pois, johon hän luennossaan viittaa: http://www.luthersaatio.com/saarnat/SL-S_saarna_Jari_Kekale_18.5.2008_Joh15_1-10.mp3 sekä Raamatun kohtaan Joh 15:1-10: "Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. On täysin järjetöntä pitää sanaa pelkästään historian vaiheena ja tapahtumana, jolloin wikipedia erehtyy pahemman kerran osatotuuden esittämiseen harhaanjohtavalla tavalla, mikä on mielestäni absoluuttisen halveksuttavaa. --Aadesig 1. syyskuuta 2008 kello 21.21 (EEST)

Artikkelin arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 5. elokuuta - 25. elokuuta 2008

Uskonpuhdistus

Tätä artikkelia olen viime aikoina parannellut, ja nyt se vaikuttaa mielestäni jo aika hyvältä. Toivoisinkin parannusehdotuksia, jotta artikkelia voitaisiin kehittää edelleen. Tavoitteena olisi suositellun sivun status. --Green Bonsai 5. elokuuta 2008 kello 12.51 (EEST)

Alkaa vaikuttaa jo nyt suositellun tasoiselta, laitoit arviointipyynnön liian myöhään :). En juuri nyt keksi, miten tätä voisi parantaa, mutta jokusen viitteen voisit halutessasi lisätä. --Juusomoro 5. elokuuta 2008 kello 12.57 (EEST)

Uskonpuhdistusta on uskonnon näkökulmasta kerrottu varsin laajasti, mutta toivoisin kappaleen Uskonpuhdistuksen jälkivaikutukset alaotsikoksi muista yhteiskunnallisista vaikutuksista kertovan kappaleen. Uskonpuhdistus oli esimerkiksi tärkeässä roolissa tieteellisen vallankumouksen kannalta. --qWerk 5. elokuuta 2008 kello 16.38 (EEST)

Samat viitteet pitää yhdistää. Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 16.48 (EEST)

Jälkivaikutuksissa ei mainita, miten kävi katolisen kirkon suhteelliselle jäsenmäärälle. Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 16.51 (EEST)

Aikakaudelta ei välttämättä löydy tietoa kaikista käntyneistä ja katolilaisuuden hylänneistä, mutta olisiko mielekkäämpää kertoa katolilaisuuden menettämistä alueista? Käytännössähän jotkin alueet lähes täysin hylkäsivät katolilaisuuden ja joillain alueilla se kärsi vakavia tappioita. --Green Bonsai 5. elokuuta 2008 kello 17.24 (EEST)

Niin, jotain tilastoja alueista Uskonpuhdistuksen jälkivaikutukset -kappaleeseen. Nythän siinä kyllä kerrotaan luterilaisista alueista, mutta jokin maininta : katolilaisuus kärsi täällä ja menetti jäseniä tuolla olisi tarpeen. Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 17.27 (EEST)

Yksilöthän eivät tehneet ratkaisuja mihin kirkkoon kuuluivat, vaan päätökset tehtiin korkeammalla tasolla. En kyllä ole vielä lukenut artikkelia, joten se voi tulla siellä esillekin.

Kappale: Pietarinkirkko ja anekauppa. Oliko Pietarinkirkko ja sen rakentaminen tosiaan niin suuressa roolissa anekaupassa? Kuinka suuri osuus rahoista meni kirkon rakentamiseen? Lab-oratory 5. elokuuta 2008 kello 17.11 (EEST)

Kyllä se todellakin oli. (Lainaus kirjasta Kristinuskon historia 2000 : Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan: ...Kuuria on myöntänyt hänelle [Albrechtille] oikeuden myydä aneita kahdeksan vuoden ajan Pietarinkirkon rakentamista varten...", "...Vuonna 1517 paavi Leo X myi aneita hankkiakseen rahaa Rooman Pietarinkirkon rakentamista varten...") Pietarinkirkko tuli maksamaan aikakauteensa suhteutettuna huimia summia. Sinänsä on totta sekin, että paljolti anekaupan tarkoituksena oli vain rikastuttaa paavia ja tämän lähimpiä ystäviä. Minkäänlaisia tilastoja anerahojen käytöstä ei taida olla, sillä puolet rahoista meni suoraan paaville ja puolet arkkipiispa Albrechtille. Veikkaisin kyllä, että paljon rahaa päätyi myös paavin omaan aarrekammioon. --Green Bonsai 5. elokuuta 2008 kello 17.21 (EEST)

Uskonpuhdistuksen poliittisesta puolesta voisi kirjoittaa lisää, mutta nykyiselläänkin suositeltua tasoa. --Miihkali ^(artikuloi) 8. elokuuta 2008 kello 15.13 (EEST)

Mun mielestä uskonpuhdistus voi olla myös yleisesti oma artikkelinsa tulevaisuudessa ja sitten tämä kirkkohistoriaan liittyvä artikkeli voisi olla omansa. Vaikka toki itse sana tunnetaan tästä 1500-luvun tapahtumasta parhaiten. Mielestäni esim. nykypäivän ns. Lutherin kirkko se vasta uskonpuhdistusta tarvitsisi, joten oma artikkeli saisi olla kattavammin tuosta sanasta. Myös nykypäivään niin, että on paljon pastoreita, jotka ovat kritisoineet Yhdysvaltojen joitakin seurakuntia heidän mestysteologiastaan huokuvista saarnoista. Myös tilanteet/toimet/siunaukset/päätökset/teologia, jossa Raamatun antama arvomaailma tai ohjeistus hylätään, voidaan katsoa uskonpuhdistusta tarvitsevaksi, koska läpi kirkon historian Raamattu on ollut sen ylin ohje - Myös Martti Lutherin mukaan. --Aadesig 8. elokuuta 2008 kello 23.36 (EEST)

Tämä kapeakatseisuus historiaan näkyy myös artikkelissa Uskonpuhdistus Suomessa, jossa ei ole sanaakaan esim. Lars Levi Laestadiuksesta. Miksi käsite/sana uskonpuhdistus ei voisi olla wikissä jatkuva ja kaiken aikaa vallalla oleva, niinkun se todellisuudessa myös on? --Aadesig 8. elokuuta 2008 kello 23.47 (EEST)

Mihin muuten hävisivät ne ruokailua koskevat kellonajat artikkelista? --Aadesig 8. elokuuta 2008 kello 23.53 (EEST)

Termillä "uskonpuhdistus" pääasiassa viitataan juuri Lutherin ukskonpuhdistukseen. Siksi on mielestäni luonnollista, että "uskonpuhdistus"-artikkeli käsittelee juuri Lutherin aloittamaa protestanttista reformaatiota. Jonkinlainen Uskonpuhdistus (käsite) -tyylinen artikkeli voisi tietenkin olla hyödyksi, ja se voisi käsitellä uskonpuhdistusta käsitteenä ja ehkä mainita joitain kuuluisimpia uskonpuhdistuksena pidettäviä tapahtumia. --Green Bonsai 9. elokuuta 2008 kello 18.14 (EEST)

Ei, vaan mistä tahansa uskoon liittyvästä sanasta, joka voi olla myös preesens, niin tulee myös se mainita. Tällaisenaan artikkelin otsikko tekee siitä fiktiivisen tai vain osatotuuden puhujan. Sama jos puhuisin kasteesta, historian tapahtumana, puhtaasti Johannes Kastajan toimittamana asiana - näin kärjistetysti ilmastuna. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 09.42 (EEST)

Olisiko parempi ratkaisu, jos tämä artikkeli siirrettäisiin englanninkielisen Wikipedian mallin mukaan otsikolle Protestanttinen uskonpuhdistus? Sitten itse uskonpuhdistus -artikkeli voisi käsitellä uskonpuhdistusta yleisesti. Kuulostaisiko tämä järkevältä? --Green Bonsai 13. elokuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Mielestäni olisi, kannatan! --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 19.01 (EEST)

Tämä artikkeli vaatii vähän lisää lähteitä. Kaksi kirjaa on liian vähän. Kannattaa ainakin vilkaista mitä parissa muussa sanotaan. Lisäksi uskonsodat artikkeli vaatii laajennusta tai kokonaan uusi uskonsodat (Eurooppa). Jos talonpoikiensotaa esitellään noin laajasti pitäisi varmaan kertoa myös ritariensodasta, ja siitä kuinka yhteiskunnallinen järjestys romahti Saksassa. Aika iloisesti sekin jätetään mainitsemasta (ohitetaan kahdella lauseella), että esim. Ranska suistui sisällissotaan lähes 40 vuodeksi. Lisäksi tuo Münsterin kapina (Zionin kuningaskunta) ansaitsee oman artikkelinsa. Myös tuosta sveitsissä käydystä Kappelin sodasta pitäisi saada oma artikkelinsa. Lisäksi tuo samaan viitteeseen viittaaminen joka lauseen jälkeen häiritsee ainakin minua. Kieli tuntuu olevan kunnossa (en ole lukenut koko artikkelia). Muuten en ota enempää kantaa artikkeliin. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 13. elokuuta 2008 kello 10.34 (EEST)

Lisäksi puuttuu artikkeli ainakin Augsburgin uskonrauhasta. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 13. elokuuta 2008 kello 11.05 (EEST)

Hyviä kommentteja. Lisää lähteitä haen lähipäivinä kirjastosta ja pikkuhiljaa alan myös täyttää noita mainittuja artikkelitoiveita. --Green Bonsai 13. elokuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Artikkelihan on nyt jo aika laaja, eli ei kannata laajentaa ihan kauheasti, vaan keskittyä ala-artikkeleihin. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Artikkelin siirtäminen uudelle nimelle oli huono asia. Tapahtumasta puhutaan uskonpuhdistuksena, ei protestanttisena. Lab-oratory 13. elokuuta 2008 kello 19.05 (EEST)

Nyt artikkeli on kylläkin nimetty samantyyppisesti kuin englanninkielisessä Wikipediassa. Uskonpuhdistus terminä voi viitata moneen asiaan, mutta protestanttinen uskonpuhdistus merkitsee selkeästi juuri Lutherin aloittamaa uskonpuhdistusta. Myöhemmin uskonpuhdistus-artikkelin voi kirjoittaa omaksi artikkelikseen käsittelemään uskonpuhdistusta yleisesti, ja sen ylälaitaan voidaan laittaa {{tämä artikkeli}} -mallineella viittaus protestanttiseen uskonpuhdistukseen. Näin kaikki juuri tästä uskonpuhdistuksesta tietoa hakevat löytävät kyllä oikean sivun. --Green Bonsai 13. elokuuta 2008 kello 21.42 (EEST)

Protestanttinen uskonpuhdistus on suomeksi nimeltään uskonpouhdistus, ja tätä nimitystä käyttävät suomalaiset hakuteokset. Googlella protestanttinen antaa 27 osumaa. En käynyt tarkemmin tutkimaan minkälaisissa yhteyksissä tuo lisämääre on annettu. --Ulrika 13. elokuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Pidetään tämä artikkeli nyt vaan tässä (Uskonpuhdistus). Suomen kielessä sana uskonpuhdistus viittaa nimenomaan protestanttiseen uskonpuhdistukseen (sattuneista alueellisista, demograafisista ja historiallisista syistä). J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

En tiedä tekisikö se artikkelista liian laajan, mutta mielestäni noita pienempiäkin uskonpuhdistuksen myötä syntyneitä liikkeitä voisi käsitellä enemmän, esimerkiksi kastajaliikettä ja siitä alkunsa saaneita babtisteja ja mennoniittoja, molemmilla kuitenkin nykyäänkin jäseniä ja osin noiden kautta ovat syntyneet nykyisetkin uskovien kastetta käyttävät ryhmät, helluntaiherätyksenkin juurien voi mielestäni tältä kantilta sanoa olevan kastajaliikeessä.--Warlord 13. elokuuta 2008 kello 19.37 (EEST)

Mun käsityksen mukaan helluntaiherätys on enemmänkin henkilökohtaisen uskon ja Pyhän Hengen tuntemiseen painottuva kuin oikeaoppiseen kasteeseen - baptisteilla on ehkä enemmän puhetta siitä miten tulee kastaa Raamatun mukaan. Toki tässä en ota huomioon Usan vähintään kuuteen jakautunutta helluntailaisuutta. Suomessa se on tietääkseni kahteen jakautunut tai ainakin kahteen järjestömuotoon jakautunut, jos ei opillisiin eroavaisuuksiin tässä mennä. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 20.04 (EEST)

Tarkoitin lähinnä sitä, että kun keskiajalla uskovien kastetta käyttävät olivat varmasti suuri harvinaisuus, kun taas babtistien ja mennoniittojen myötä siitä tuli yleisempi ilmiö ,minkä vuoksi se ei ollut enää niin vieras ja outo ajatus helluntaiherätyksen syntyessä, mikä varmasti vähensi esteitä herätyksen leviämiselle. En tarkoita että uskovien kastetta käytettäisiin siellä vain tämän vuoksi tai ylipäätään tästä johtuen, mutta oma merkityksensä aiemmilla liikkeillä on varmasti ollut.--Warlord 13. elokuuta 2008 kello 20.26 (EEST)

Siis se ei ollut outo ajatus siitä lähtien, kun ihminen sai itse lukea Raamattua omalla kielellään, jota ymmärsi. Toisaalta, aika jolloin kirkkoa myös pelättiin, kunnioitettiin ja arvostettiin varmasti vaikutti suurelta osin myös. Kiitos Mikael Agricolan, joka meille toi UT:n. Toisaalta Konstantinus Suuri kastettiin vasta vähän ennen kuolemaansa, joka oli silloin ns. tapa joissakin piireissä. Mä en kyllä itse ole tutkinut tuosta keskiajan aikuiskasteesta, niinkuin itse totesit, että saattoi olla suuri harvinaisuus sinä aikana. Mielenkiintoinen aihe, tästä saattaa tulla kyllä yksi lempiaiheista vielä :) Radiossa oli kerran joku proffa x ylellä ja se sano, ettei sellaista kristittyä olekkaan kuin kastamaton kristitty - se vähän toisaalta harmitti kuulla radiosta. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 20.51 (EEST)

Se olisi mielenkiintoista tietää, miten uskonpuhdistus vaikutti kansalaisiin. Mua yleensä tylsistyttää lukee pelkistä johtajista, koska siinä hämärtyy todelliset vaikutteet ja seuraamukset. Mitä kansa ajatteli, kun esim. Suomeen tuotiin kristinusko? Ainakin myöhemmin niin ihmiset testamettasi omaisuuksiaan kirkolle, mutta toisaalta oli myös roomalaiskatolisen kirkon verisemmät versiot, joista kaikkie ei ehkä niin pitäneet. --Aadesig 13. elokuuta 2008 kello 21.02 (EEST)

Kaikki Suomeen liittyvä kuuluu artikkeliin Uskonpuhdistus Suomessa (taikka Uskonpuhdistus Ruotsissa), kuten esim. maininnat Pohjanmaalle 1500-luvulla puuhatusta katolisesta hiippakunnasta jne. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Artikkeli on nyt jo laaja, joten ei kannata laajentaa tuohon suuntaan, vaan kannattaa laajentaa ala-artikkeleita. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 14. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Pystyisikö johdantoa parantamaan? Omassa paperitietosanakirjassani uskonpuhdistus-artikkeli on vain hieman nykyistä johdantoa pidempi, mutta antaa huomattavasti paremman kuvan aiheesta kuin Wikipedia-artikkelin tämän hetkinen versio. Johdannossa saisi olla siis tiivistetysti liikkeen tausta, alku, sisältö ja vaikutukset. --Jannex 18. elokuuta 2008 kello 09.57 (EEST)

Ehtoollisen olemus luterilaisuudessa ja katolisuudessa

Tuosta että ehtoollisessa Kristus olisi vain "läsnä" luterilaisuudessa mutta katolisuudessa leipä "salatulla tavalla muuttuisi" Kristuksen ruumiiksi. Kyllä luterilaisuudessa Kristus on enemmän kuin vain läsnä, leipä ja viini "ovat" Kristuksen ruumis, ja sikäli salatustikin että nehän eivät muuta ulkomuotoaan. Läsnäolon tapa on siis juuri leivän oleminen Kristuksen ruumiina. Erona on että katolisuus ei katso leivän enää olevan lainkaan leipää, vaan leivästä/viinistä on jäljellä vain maku ja väri. Luterilaisuus sen sijaan ottaa vakavasti myös ne Raamatun kohdat joissa nimenomaan leivästä puhutaan ehtoollisena, ja toisaalta Kristuksen ruumiina. Luther kuvaa tätä huolellisesti teoksessaan Suuri tunnustus. Leivän kohdalla ei enää päde aristotelinen substanssien erottaminen ("aasi ei voi olla ihminen"), vaan tämä sääntö täytyy Jumalan sanan säilyttämiseksi purkaa. Leipä on substanssiltaan eli olemukseltaan edelleen leipää, mutta samalla se on olemukseltaan eli substanssiltaan Kristuksen ruumis nämä molemmat substanssit säilyttäen. Nimenomaan myönnetään tämän olevan aristotelisen metafysiikan vastaista. Kristitty ei kuitenkaan katso olevansa sidottu aristoteliseen tai muuhunkaan metafysiikkaan silloin kun se lyö korville Raamatun ilmauksia.

Selvennys

On selvää, ettei sisältö täsmää nimeen, joten ehdotan jakoa, jossa on tämä artikkeli nimellä Uskonpuhdistus (tapahtuma) sekä toinen esim. Uskonpuhdistus (käsite), jotta saadaan tämä valheellisuus tai osatotuuden kertominen kuriin täällä, kiitos. --Aadesig 1. syyskuuta 2008 kello 21.28 (EEST)

Myöskin siltä kantilta artikkeli on yksikantainen, että uskonpuhdistus olisi kuin osa evoluution kaltaista teoriaa tai tapahtumien ja niiden kehityksen tulosta. Aivan kuin Raamatun Jumala ei voisi muuttaa ihmistä ja yhteiskuntaa vaan se kehittyisi ihmisten filosofioiden kautta ainoastaa. Tai sitten vastaavasti, että aivan kuin Jumala olisi ollut olemassa vain aikana, jota artikkeli käsittelee. Säälittävää sokeutta sanon minä. --Aadesig 14. syyskuuta 2008 kello 11.46 (EEST)

Suomessa uskonpuhdistus-termillä viitataan artikkelin esittämään asiaan. Se ei ole yksipuolinen tai valheellinen. Artikkelin alussa on määritelty termi, josta artikkeli kertoo, ja siitähän se kertoo. Voit luoda uskonpuhdistuksen toissijaiselle merkitykselle oman sivun haluamallasi nimellä, vaikka uskonpuhdistus (käsite). --qWerk 14. syyskuuta 2008 kello 20.43 (EEST)