Ero sivun ”Albert Kesselring” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
missään ei kerrota Stalhhelmin olleen 50-luvulla uusnatsijärjestö, jotka ovat myöhemmin omineet tunnuksia, epäilyttää myöskin onko tiedon lisännyt ip koskaan lukenut lisäämään lähdettä vaan kopioinut sen suoraan en-wikistä |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Kesselring ennusti liittoutuneiden nousevan maihin [[Sisilia]]ssa. Hän vahvisti akselivaltojen vahvuutta saarella toivoen voivansa saavuttaa [[torjuntavoitto|torjuntavoiton]] vastahyökkäyksellä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, mutta vetäytymisen määrännyt Kesselring onnistui viivyttämään vihollisen etenemistä vielä yhdellä kuukaudella. Liittoutuneet etenivät [[Italian kuningaskunta(1861-1946)|Italiaan]], jossa Kesselringin johtama puolustus hidasti etenemistä merkittävästi, pysäyttäen sen lopulta kokonaan [[Gootti-linja]]lla. Lokakuussa 1944 Kesselringiä kuljettanut henkilöauto törmäsi sivutieltä tuleeseen tykinkuljetusvaunuun. Toivuttuaan onnettomuudesta maaliskuuhun 1945 mennessä Kesselring siirtyi [[länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintaman]] komentajaksi. Hän antautui [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisille]] [[Itävalta|Itävallassa]] 6. toukokuuta 1945. |
Kesselring ennusti liittoutuneiden nousevan maihin [[Sisilia]]ssa. Hän vahvisti akselivaltojen vahvuutta saarella toivoen voivansa saavuttaa [[torjuntavoitto|torjuntavoiton]] vastahyökkäyksellä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, mutta vetäytymisen määrännyt Kesselring onnistui viivyttämään vihollisen etenemistä vielä yhdellä kuukaudella. Liittoutuneet etenivät [[Italian kuningaskunta(1861-1946)|Italiaan]], jossa Kesselringin johtama puolustus hidasti etenemistä merkittävästi, pysäyttäen sen lopulta kokonaan [[Gootti-linja]]lla. Lokakuussa 1944 Kesselringiä kuljettanut henkilöauto törmäsi sivutieltä tuleeseen tykinkuljetusvaunuun. Toivuttuaan onnettomuudesta maaliskuuhun 1945 mennessä Kesselring siirtyi [[länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintaman]] komentajaksi. Hän antautui [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisille]] [[Itävalta|Itävallassa]] 6. toukokuuta 1945. |
||
Sodan jälkeen Kesselring vangittiin ja tuomittiin kuolemaan [[partisaani]]en, [[siviili]]en ja italialaisten sotavankien teloittamisesta. Hän myös pakotti [[Rooma]]n [[juutalaiset]] pakkotyöhön. Voimakkaiden vastalauseiden johdosta tuomio kuitenkin muutettiin vankeudeksi. Kesselring vapautettiin 1952 ”heikon terveyden” perusteella hieman sen jälkeen, kun hänet oli valittu |
Sodan jälkeen Kesselring vangittiin ja tuomittiin kuolemaan [[partisaani]]en, [[siviili]]en ja italialaisten sotavankien teloittamisesta. Hän myös pakotti [[Rooma]]n [[juutalaiset]] pakkotyöhön. Voimakkaiden vastalauseiden johdosta tuomio kuitenkin muutettiin vankeudeksi. Kesselring vapautettiin 1952 ”heikon terveyden” perusteella hieman sen jälkeen, kun hänet oli valittu oikeistomielisen veteraanijärjestön ”[[Stahlhelm]], Bund der Frontsoldaten” johtoon.<ref>Bund der Frontsoldaten' wahlt Kesselring zum Prasidenten, National Zeitung, 8 August 1952</ref> |
||
== Viitteet == |
== Viitteet == |
||
Versio 21. syyskuuta 2016 kello 10.09
| Albert Kesselring | |
|---|---|
 Albert Kesselring vuonna 1940 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. marraskuuta 1885 Marktsteft, Baijeri, Saksa |
| Kuollut | 16. heinäkuuta 1960 (74 vuotta) Bad Nauheim, Saksa |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa |
| Palvelusvuodet | 1904–1945 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | Sotamarsalkka |
| Kunniamerkit | Rautaristin ritariristi tammenlehvin, miekoin ja timantein |
 Nimikirjoitus |
|
Albert Kesselring (30. marraskuuta 1885 Marktsteft, Baijeri – 16. heinäkuuta 1960 Bad Nauheim, Saksa) oli Saksan ilmavoimien, Luftwaffen, sotamarsalkka toisen maailmansodan aikana. Häntä pidetään yhtenä natsi-Saksan pätevimmistä kenraaleista.
Ilmavoimien komentajana Kesselring osallistui Puolan ja Ranskan valtaamiseen. Menestyksestä Ranskassa Kesselring sai ylennyksen sotamarsalkaksi. Tappioon päättynyt taistelu Britanniasta käytiin lähinnä Luftwaffen avulla. Kesselring kannatti siviilikohteiden pommittamista ja oli englantilaisiin kaupunkeihin kohdistuneiden pommitusten (saks. Blitz) arkkitehti. Operaatio Barbarossan alussa Kesselring jatkoi Puolassa alkanutta tehokasta yhteistyötä keskustan armeijaryhmän komentajan Fedor von Bockin kanssa. Pohjois-Afrikan taistelujen aikana Kesselring komensi eteläistä Välimeren alueen sotanäyttämöä, lukuun ottamatta Erwin Rommelin johtamaa saksalais-italialaista panssariarmeijaa. Kun Rommel sairastui keltatautiin, Kesselring otti myös hänen joukkonsa haltuunsa sitoen liittoutuneiden joukot Afrikkaan. Lopulta liittoutuneet saivat vangeiksi lähes 300 000 akselivaltojen sotilasta.
Kesselring ennusti liittoutuneiden nousevan maihin Sisiliassa. Hän vahvisti akselivaltojen vahvuutta saarella toivoen voivansa saavuttaa torjuntavoiton vastahyökkäyksellä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, mutta vetäytymisen määrännyt Kesselring onnistui viivyttämään vihollisen etenemistä vielä yhdellä kuukaudella. Liittoutuneet etenivät Italiaan, jossa Kesselringin johtama puolustus hidasti etenemistä merkittävästi, pysäyttäen sen lopulta kokonaan Gootti-linjalla. Lokakuussa 1944 Kesselringiä kuljettanut henkilöauto törmäsi sivutieltä tuleeseen tykinkuljetusvaunuun. Toivuttuaan onnettomuudesta maaliskuuhun 1945 mennessä Kesselring siirtyi länsirintaman komentajaksi. Hän antautui yhdysvaltalaisille Itävallassa 6. toukokuuta 1945.
Sodan jälkeen Kesselring vangittiin ja tuomittiin kuolemaan partisaanien, siviilien ja italialaisten sotavankien teloittamisesta. Hän myös pakotti Rooman juutalaiset pakkotyöhön. Voimakkaiden vastalauseiden johdosta tuomio kuitenkin muutettiin vankeudeksi. Kesselring vapautettiin 1952 ”heikon terveyden” perusteella hieman sen jälkeen, kun hänet oli valittu oikeistomielisen veteraanijärjestön ”Stahlhelm, Bund der Frontsoldaten” johtoon.[1]
Viitteet
- ↑ Bund der Frontsoldaten' wahlt Kesselring zum Prasidenten, National Zeitung, 8 August 1952
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert Kesselring Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kenraaliluutnantti Walther Wever |
Luftwaffen esikuntapäällikkö 3. kesäkuuta 1936 - 31. toukokuuta 1937 |
Seuraaja: Kenraali Hans-Jürgen Stumpff |