Ero sivun ”Non-Hodgkin-lymfooma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Täsmentänyt taudin piirteitä
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:CT throat - non-hodgkin-lymphoma - 04.jpg|thumb|Tietokonetomografia non-Hodgkinin lymfoomasta.]]
[[Tiedosto:CT throat - non-hodgkin-lymphoma - 04.jpg|thumb|Tietokonetomografia non-Hodgkinin lymfoomasta.]]
'''Non-Hodgkinin lymfooma''' on toinen kahdesta [[lymfooma]]n eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin [[imukudos|imukudoksen]] [[syöpä]].
'''Non-Hodgkinin lymfooma''' on toinen kahdesta [[lymfooma]]n eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin [[imukudos|imukudoksen]] [[syöpä]].

Non-Hodgkinin lymfoomia tunnetaan vajaa 50 erilaista. Non-Hodgkinin lymfoomat muodostuvat kolmesta eri solutyypistä. Näitä ovat B-solulymfoomat, T-Solulymfoomat sekä NK-Solulymfoomat joista jokaisesta löytyy useita eri alatyyppejä.


Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöitä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit.
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöitä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit.

Versio 18. syyskuuta 2016 kello 18.09

Tietokonetomografia non-Hodgkinin lymfoomasta.

Non-Hodgkinin lymfooma on toinen kahdesta lymfooman eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin imukudoksen syöpä.

Non-Hodgkinin lymfoomia tunnetaan vajaa 50 erilaista. Non-Hodgkinin lymfoomat muodostuvat kolmesta eri solutyypistä. Näitä ovat B-solulymfoomat, T-Solulymfoomat sekä NK-Solulymfoomat joista jokaisesta löytyy useita eri alatyyppejä.

Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöitä on tullut esiin. Näitä ovat mm. reuma, HI-virus ja jotkin autoimmuunitaudit.

Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi Burkittin lymfooma ja MALT-lymfooma sekä follikulaarinen ja lymfoblastinen lymfooma, ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin lymfoomassa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta.

Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, pienentynyt imusolmuke mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa (imusolmukebiopsia). Imusolmuke tutkitaan mikroskoopissa, ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan, onko kyseessä imukudossyöpä.

Kokaiinin käyttö kasvattaa non-Hodgkinin lymfooman riskin yli kaksinkertaiseksi.[1]

Non-Hodgkinin lymfooma on ollut muun muassa jääkiekkoilija Saku Koivulla, mutta hän toipui siitä nopeasti ja palasi jäälle.

Lähteet

  • Veritaudit, Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos 2007
  • Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005

Viitteet

Aiheesta muualla

 

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.