Ero sivun ”Laululinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
korjaus (joka on tosin johdannossa oikein)
Rivi 100: Rivi 100:
| commonscat = Passeri
| commonscat = Passeri
}}
}}
'''Laululinnut''' (''Passeri'') on [[varpuslinnut|varpuslintujen]] alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Birds of Britain | Osoite=http://blx1.bto.org/birdfacts/helptexts/taxonomy.htm | Luettu=1.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. <ref name="em">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma | Sivu = 874-875 | Julkaisija = | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-01257-6}}</ref>
'''Laululinnut''' (''Passeri'') on [[varpuslinnut|varpuslintujen]] alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Birds of Britain | Osoite=http://blx1.bto.org/birdfacts/helptexts/taxonomy.htm | Luettu=1.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. <ref name="em">{{Kirjaviite | Nimeke = Eläinten maailma | Sivu = 874-875 | Isbn = 951-1-01257-6}}</ref>


== Nimi ==
== Nimi ==
Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä [[Selkärankaiset|selkärankaisryhmistä]]. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Andreas Tjernshaugen | Nimeke = Tiaisten salainen elämä | Sivut = 136 | Vuosi = 2016 | Julkaisija = Atena| Isbn =978-952-300-248-7}}</ref>.

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä [[Selkärankaiset|selkärankaisryhmistä]]. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksi{{Lähde}}.


== Ulkonäkö ja koko ==
== Ulkonäkö ja koko ==
Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 25 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva [[korppi]] (70 cm).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva [[hippiäinen]].

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 25 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva [[korppi]] (70 cm).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva [[hippiäinen]] ja suurin [[korppi]].


== Levinneisyys ja elinympäristö ==
== Levinneisyys ja elinympäristö ==

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.<ref name="em"/>
Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.<ref name="em"/>


== Laulu ==
== Laulu ==
Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.<ref name="em"/>

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.<ref name="em"/>


== Taksonomia ==
== Taksonomia ==

Versio 28. elokuuta 2016 kello 15.08

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [2]

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[3].

Ulkonäkö ja koko

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[4] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[2]

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[2]

Taksonomia

Corvida

Passerida

Suomessa tavatut laululinnut

Kiurut

Pääskyt

Västäräkit

Tilhet

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[4]

Koskikarat

Peukaloiset

Rautiaiset

Rastaat

Kertut

Hippiäiset

Siepot

Timalit

Pyrstötiaiset

Tiaiset

Pähkinänakkelit

Puukiipijät

Pussitiaiset

Kuhankeittäjät

Lepinkäiset

Varikset

Kottaraiset

Varpuset

Peipot

Kerttulit

Sirkut

Katso myös

Lähteet

  1. Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. a b c Eläinten maailma, s. 874-875. {{{Julkaisija}}}. ISBN 951-1-01257-6.
  3. Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi.
  6. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBn 978-951-1-21351-2.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi.
  8. a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.