Ero sivun ”Varpuslinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 191 muokkausta
korjaus väitteeseen
Rivi 112: Rivi 112:
| commonscat = Passeriformes
| commonscat = Passeriformes
}}
}}
'''Varpuslinnut''' (Passeriformes) on suurin [[Linnut|lintujen]] [[Tieteellinen luokittelu|lahko]]. Siihen kuuluu yli 5&nbsp;000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5&nbsp;100 – 5&nbsp;700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Birds of Britain | Osoite=http://blx1.bto.org/birdfacts/helptexts/taxonomy.htm | Luettu=1.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5&nbsp;767 eri lajia. Suurimmassa [[Nisäkkäät|nisäkkäiden]] lahkossa, [[Jyrsijät|jyrsijöissä]], on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Phil Myers, Animal Diversity Web | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Rodentia.html |Julkaisija= University of Michigan Museum of Zoology | Luettu=30.1.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä [[Selkärankaiset|selkärankaisryhmistä]]. Varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksi{{Lähde}}.
'''Varpuslinnut''' (Passeriformes) on suurin [[Linnut|lintujen]] [[Tieteellinen luokittelu|lahko]]. Siihen kuuluu yli 5&nbsp;000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5&nbsp;100 – 5&nbsp;700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Birds of Britain | Osoite=http://blx1.bto.org/birdfacts/helptexts/taxonomy.htm | Luettu=1.1.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5&nbsp;767 eri lajia. Suurimmassa [[Nisäkkäät|nisäkkäiden]] lahkossa, [[Jyrsijät|jyrsijöissä]], on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Phil Myers, Animal Diversity Web | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Rodentia.html |Julkaisija= University of Michigan Museum of Zoology | Luettu=30.1.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä [[Selkärankaiset|selkärankaisryhmistä]]. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Andreas Tjernshaugen | Nimeke = Tiaisten salainen elämä | Sivut = 136 | Vuosi = 2016 | Julkaisija = Atena| Isbn =978-952-300-248-7}}</ref>.


==Ulkonäkö ja koko==
==Ulkonäkö ja koko==

Versio 28. elokuuta 2016 kello 16.04

Varpuslinnut
Varpunen (Passer domesticus)
Varpunen (Passer domesticus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut
Passeriformes
Linnaeus 1758
Heimot
Katso myös

  Varpuslinnut Wikispeciesissä
  Varpuslinnut Commonsissa

Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100 – 5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 767 eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[2] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[3].

Ulkonäkö ja koko

Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[4] Maailman pienin varpuslintu on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. ↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
  3. ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
  4. ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varpuslinnut&oldid=15915617”