Ero sivun ”Luonnollinen kieli” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Faktan täydennys Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Luonnollinen kieli''' on [[kieli]], jolla ihmiset yleisesti kommunikoivat keskenään, ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/metodiikka/tutkimuksesta.pdf | Nimeke = Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista | Tekijä = Tommi Jantunen | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 8.1.2009 }}</ref> Tällaista kieltä kutsutaan ''luonnolliseksi'' erotukseksi toisaalta [[formaali kieli|formaaleista kielistä]] (kuten [[ohjelmointikieli|ohjelmointikielet]]), toisaalta [[keinotekoinen kieli|keinotekoisista kielistä]] (kuten [[esperanto]]). |
'''Luonnollinen kieli''' on [[kieli]], jolla ihmiset yleisesti kommunikoivat keskenään, ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/metodiikka/tutkimuksesta.pdf | Nimeke = Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista | Tekijä = Tommi Jantunen | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 8.1.2009 }}</ref> Tällaista kieltä kutsutaan ''luonnolliseksi'' erotukseksi toisaalta [[formaali kieli|formaaleista kielistä]] (kuten [[matematiikka]] tai [[ohjelmointikieli|ohjelmointikielet]]), toisaalta [[keinotekoinen kieli|keinotekoisista kielistä]] (kuten [[esperanto]]). |
||
Luonnollinen kieli on "luonnollista" kolmessa eri mielessä: |
Luonnollinen kieli on "luonnollista" kolmessa eri mielessä: |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
* Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman [[verbaali]]sesti ja/tai viittoen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karlsson, Fred | Nimeke = Yleinen kielitiede| Vuosi = 1999| Luku = | Sivu = 2| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yliopistopaino| Tunniste = ISBN 951-570-417-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
* Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman [[verbaali]]sesti ja/tai viittoen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karlsson, Fred | Nimeke = Yleinen kielitiede| Vuosi = 1999| Luku = | Sivu = 2| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yliopistopaino| Tunniste = ISBN 951-570-417-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Luonnollisia kieliä ovat paitsi verbaaliset myös [[viittomakieli|viitotut kielet]], jotka ovat syntyneet ja kehittyneet kuurojen keskuudessa. Kaikilla luonnollisilla kielillä on oma sanastonsa/ viittomistonsa ja rakenteensa eli kielioppinsa. - Toisaalta jokainen yksittäinen luonnollinen kieli muuttuu vääjäämättömästi aikojen kuluessa käyttäjiensä keskuudessa, ja siitä syntyy samaan kieleen eri [[murre|murteita]]. Useita kieliä käyttävät monikieliset ihmiset saattavat puolestaan yhdistellä myös eri [[kieliryhmä|kieliryhmiin]] kuuluvien kielten sanastoja ja rakenteita toisiinsa. Näin voi kielten kontakteista syntyä aikojen kuluessa luonnollisia [[kontaktikieli]]ä, [[pidgin]]eitä.<ref name=>Anhava, Jaakko 1998: ''Maailman kielet ja kielikunnat''. Tampere. Kaudeamus Kirja/ Oy Yliopistokustannus.</ref> |
Luonnollisia kieliä ovat paitsi verbaaliset myös [[viittomakieli|viitotut kielet]], jotka ovat syntyneet ja kehittyneet kuurojen keskuudessa. Kaikilla luonnollisilla kielillä on oma sanastonsa/ viittomistonsa ja rakenteensa eli kielioppinsa. - Toisaalta jokainen yksittäinen luonnollinen kieli muuttuu vääjäämättömästi aikojen kuluessa käyttäjiensä keskuudessa, ja siitä syntyy samaan kieleen eri [[murre|murteita]]. Useita kieliä käyttävät monikieliset ihmiset saattavat puolestaan yhdistellä myös eri [[kieliryhmä|kieliryhmiin]] kuuluvien kielten sanastoja ja rakenteita toisiinsa. Näin voi kielten kontakteista syntyä aikojen kuluessa luonnollisia [[kontaktikieli]]ä, [[pidgin]]eitä.<ref name=>Anhava, Jaakko 1998: ''Maailman kielet ja kielikunnat''. Tampere. Kaudeamus Kirja/ Oy Yliopistokustannus.</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 19. elokuuta 2016 kello 21.26
Luonnollinen kieli on kieli, jolla ihmiset yleisesti kommunikoivat keskenään, ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.[1] Tällaista kieltä kutsutaan luonnolliseksi erotukseksi toisaalta formaaleista kielistä (kuten matematiikka tai ohjelmointikielet), toisaalta keinotekoisista kielistä (kuten esperanto).
Luonnollinen kieli on "luonnollista" kolmessa eri mielessä:
- Kieli on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien ajan ja muovautunut sellaiseksi, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaista.
- Ihmislapsi on omaksunut kielen luontaisesti, ilman muodollista opetusta, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.
- Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman verbaalisesti ja/tai viittoen.[2]
Luonnollisia kieliä ovat paitsi verbaaliset myös viitotut kielet, jotka ovat syntyneet ja kehittyneet kuurojen keskuudessa. Kaikilla luonnollisilla kielillä on oma sanastonsa/ viittomistonsa ja rakenteensa eli kielioppinsa. - Toisaalta jokainen yksittäinen luonnollinen kieli muuttuu vääjäämättömästi aikojen kuluessa käyttäjiensä keskuudessa, ja siitä syntyy samaan kieleen eri murteita. Useita kieliä käyttävät monikieliset ihmiset saattavat puolestaan yhdistellä myös eri kieliryhmiin kuuluvien kielten sanastoja ja rakenteita toisiinsa. Näin voi kielten kontakteista syntyä aikojen kuluessa luonnollisia kontaktikieliä, pidgineitä.[3]
Lähteet
- ↑ Tommi Jantunen: Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista (pdf) users.jyu.fi. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede, s. 2. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-417-0.
- ↑ Anhava, Jaakko 1998: Maailman kielet ja kielikunnat. Tampere. Kaudeamus Kirja/ Oy Yliopistokustannus.