Ero sivun ”Mikonkatu (Helsinki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Mikonkadulle on asennettu [[Helsingin raitioliikenne|raitiotiekiskot]], jotka kulkevat [[Rautatientori]]n itäistä laitaa pitkin [[Kaivokatu (Helsinki)|Kaivokadulle]]. Tätä Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä raitiovaunut kulkivat molempiin suuntiin vuoteen 1950 saakka, jolloin Kaivokadulta reitti Kaisaniemen suuntaan avattiin [[Kaisaniemenkatu]]a pitkin. Kaisaniemestä Kaivokadulle raitiovaunut kulkivat Vilhonkatua ja Mikonkatua pitkin vuoteen 1995 saakka, jolloin Kaisaniemenkadun raitiotie kaksisuuntaistettiin. Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä käytetään yhä raitiovaunujen tilausajokäytössä. |
Mikonkadulle on asennettu [[Helsingin raitioliikenne|raitiotiekiskot]], jotka kulkevat [[Rautatientori]]n itäistä laitaa pitkin [[Kaivokatu (Helsinki)|Kaivokadulle]]. Tätä Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä raitiovaunut kulkivat molempiin suuntiin vuoteen 1950 saakka, jolloin Kaivokadulta reitti Kaisaniemen suuntaan avattiin [[Kaisaniemenkatu]]a pitkin. Kaisaniemestä Kaivokadulle raitiovaunut kulkivat Vilhonkatua ja Mikonkatua pitkin vuoteen 1995 saakka, jolloin Kaisaniemenkadun raitiotie kaksisuuntaistettiin. Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä käytetään yhä raitiovaunujen tilausajokäytössä. |
||
Mikonkatu on nimetty [[Venäjän keisari]]n [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] veljen, suuriruhtinas Mikaelin (1798–1849) mukaan. Nykyisen pituutensa ja muotonsa katu sai vuonna 1830. Kadun virallisena suomenkielisenä nimenä oli vuosina 1909–1928 Mikaelinkatu.<ref>Olavi Terho ym. (toim.): ''Helsingin kadunnimet'', s. |
Mikonkatu on nimetty [[Venäjän keisari]]n [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] veljen, suuriruhtinas Mikaelin (1798–1849) mukaan. Nykyisen pituutensa ja muotonsa katu sai vuonna 1830. Kadun virallisena suomenkielisenä nimenä oli vuosina 1909–1928 Mikaelinkatu.<ref>Olavi Terho ym. (toim.): ''Helsingin kadunnimet'', s. 122. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.</ref> |
||
Mikonkadulle välille [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]]–Kaivokatu valmistui alkuvuodesta 2009 kaksiraiteinen, osin limittäin kulkeva raitiotie. Helsingin keskustan huoltotunneli tulee valmistuessaan poistamaan huoltoajon Mikonkadulta{{Lähde|vain pieni osa keskustan liikkeistä mukana huoltotunnelihankkeessa}}. |
Mikonkadulle välille [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]]–Kaivokatu valmistui alkuvuodesta 2009 kaksiraiteinen, osin limittäin kulkeva raitiotie. Helsingin keskustan huoltotunneli tulee valmistuessaan poistamaan huoltoajon Mikonkadulta{{Lähde|vain pieni osa keskustan liikkeistä mukana huoltotunnelihankkeessa}}. |
||
Versio 19. elokuuta 2016 kello 07.02
Mikonkatu (ruots. Mikaelsgatan) Helsingissä on etelä-pohjoissuuntainen Esplanadin puistosta Kaisaniemen puistoon johtava katu, joka on valtaosaltaan rakennettu kävelykaduksi vuonna 1992.
Mikonkadulle on asennettu raitiotiekiskot, jotka kulkevat Rautatientorin itäistä laitaa pitkin Kaivokadulle. Tätä Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä raitiovaunut kulkivat molempiin suuntiin vuoteen 1950 saakka, jolloin Kaivokadulta reitti Kaisaniemen suuntaan avattiin Kaisaniemenkatua pitkin. Kaisaniemestä Kaivokadulle raitiovaunut kulkivat Vilhonkatua ja Mikonkatua pitkin vuoteen 1995 saakka, jolloin Kaisaniemenkadun raitiotie kaksisuuntaistettiin. Vilhonkadun-Mikonkadun reittiä käytetään yhä raitiovaunujen tilausajokäytössä.
Mikonkatu on nimetty Venäjän keisarin Aleksanteri I:n veljen, suuriruhtinas Mikaelin (1798–1849) mukaan. Nykyisen pituutensa ja muotonsa katu sai vuonna 1830. Kadun virallisena suomenkielisenä nimenä oli vuosina 1909–1928 Mikaelinkatu.[1]
Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu–Kaivokatu valmistui alkuvuodesta 2009 kaksiraiteinen, osin limittäin kulkeva raitiotie. Helsingin keskustan huoltotunneli tulee valmistuessaan poistamaan huoltoajon Mikonkadulta.
Suunnitteilla on kattaa Mikonkadun Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välinen osuus.[2]
Poikkikadut etelästä pohjoiseen
- Aleksanterinkatu
- Ateneuminkuja (vasemmalle)/Yliopistonkatu (oikealle)
- Kaivokatu (vasemmalle)/Kaisaniemenkatu (oikealle)
- Vilhonkatu
Rakennuksia etelästä pohjoiseen
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1901, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen). Talon ulkoseinät ovat näyte kansallisromantiikan kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä Hilda Flodinin vuolukiviornamentiikka.
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1900, arkkitehti Selim A. Lindqvist). Talossa on pitkään toiminut katuosoitteesta Aleksanterinkatu 13 liikenimensä muokannut Aleksi 13.
Aikatalo (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti Eliel Muoniovaaran käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi Keskuskadulle.
Rautatientori sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun ja Vilhonkadun välissä.
Lähteet
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 122. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Mikonkatu aiotaan kattaa Esplanadin ja Aleksanterinkadun väliltä Helsingin Sanomat. 26.4.2007. [vanhentunut linkki]