Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
tarkennuksia
Rivi 1: Rivi 1:
'''Avioton lapsi''' on termi, jolla viitataan ''[[avioliitto|avioliiton]] ulkopuolella syntyneeseen lapseen'', jonka vanhemmat eivät olleet keskenään naimisissa. Lyhyempänä termiä käytetään muodossa '''au-lapsi'''.
'''Avioton lapsi''' on termi, jolla viitataan ''[[avioliitto|avioliiton]] ulkopuolella syntyneeseen lapseen'', jonka vanhemmat eivät ole keskenään naimisissa. Lyhyempänä termiä käytetään muodossa '''au-lapsi'''.


Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa [[eurooppa]]laisessa, myös [[Suomi|suomalaisessa]] yhteiskunnassa vielä [[1900-luku|1900-luvun]] alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa [[Vauvojen surmaaminen|surmattu]] jo vastasyntyneinä. [[Kristinusko]] kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla ''äpärä'', jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu [[bastardijänne]].
Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa [[eurooppa]]laisessa, myös [[Suomi|suomalaisessa]] yhteiskunnassa vielä [[1900-luku|1900-luvun]] alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa [[Vauvojen surmaaminen|surmattu]] jo vastasyntyneinä. [[Kristinusko]] kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla ''äpärä'', jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu [[bastardijänne]].
Rivi 7: Rivi 7:
== Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimityksiä suomen kielessä ==
== Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimityksiä suomen kielessä ==


Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat ”äpärä” ja ”lehtolapsi”. Nykyään nimitykset ovat halventavia mutta eivät välttämättä ole olleet aina, katso Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen painos.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>
Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat ”äpärä”, ”lehtolapsi” sekä "sudenpentu", joka viittaa etenkin vanhempien elämään susiparina. Nykyään nimitykset ovat halventavia mutta eivät välttämättä ole olleet aina, katso Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen painos.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>


Äpärä tai äpäre on aiemmin merkinnyt kansanomaisessa kielenkäytössä myös niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää eli odelmaa.<ref name=ns6>{{Kirjaviite | Tekijä = Sadeniemi, Matti | Nimeke = Nykysuomen sanakirja, 14. painos, osa 6 | Vuosi = 1996 | Sivu = 759 | Julkaisija = WSOY | Isbn = 951-0-18267-2 | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Kirjateollisuuden puhekielessä äpärällä on viitattu [[taitto|taittovirheeseen]], jossa kappaleen loppurivi tulee sivun tai palstan ensimmäiseksi riviksi.<ref name=ns6/>
Äpärä tai äpäre on aiemmin merkinnyt kansanomaisessa kielenkäytössä myös niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää eli odelmaa.<ref name=ns6>{{Kirjaviite | Tekijä = Sadeniemi, Matti | Nimeke = Nykysuomen sanakirja, 14. painos, osa 6 | Vuosi = 1996 | Sivu = 759 | Julkaisija = WSOY | Isbn = 951-0-18267-2 | Viitattu = 10.4.2016}}</ref> Kirjateollisuuden puhekielessä äpärällä on viitattu [[taitto|taittovirheeseen]], jossa kappaleen loppurivi tulee sivun tai palstan ensimmäiseksi riviksi.<ref name=ns6/>

Versio 16. elokuuta 2016 kello 20.54

Avioton lapsi on termi, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen, jonka vanhemmat eivät ole keskenään naimisissa. Lyhyempänä termiä käytetään muodossa au-lapsi.

Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut heikko asema monessa eurooppalaisessa, myös suomalaisessa yhteiskunnassa vielä 1900-luvun alussa. Joissakin kulttuureissa aviottomiin lapsiin suhtaudutaan edelleen halveksivasti, jopa vihamielisesti. Muinaisaikoina au-lapset on ajoittain jopa surmattu jo vastasyntyneinä. Kristinusko kieltää lasten surmaamisen, mutta kristillisenä aikana monet naiset ovat joutuneet toisinaan synnyttämään luvattomat lapsensa salaa ja tappamaan nämä välttyäkseen itse vainolta. Keskiajalla aatelinenkin saattoi olla äpärä, jos hänen isänsä oli aatelinen mutta oli tunnustanut lapsensa. Silloin hänen aatelisvaakunassaan oli niin sanottu bastardijänne.

Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1922 lain avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja sen nojalla kaikkiin kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimityksiä suomen kielessä

Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat ”äpärä”, ”lehtolapsi” sekä "sudenpentu", joka viittaa etenkin vanhempien elämään susiparina. Nykyään nimitykset ovat halventavia mutta eivät välttämättä ole olleet aina, katso Nykysuomen sanakirjan ensimmäinen painos.[1] Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu surmatun lapsen haamua.[2]

Äpärä tai äpäre on aiemmin merkinnyt kansanomaisessa kielenkäytössä myös niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää eli odelmaa.[3] Kirjateollisuuden puhekielessä äpärällä on viitattu taittovirheeseen, jossa kappaleen loppurivi tulee sivun tai palstan ensimmäiseksi riviksi.[3]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
  2. ↑ Pentikäinen, juha: Kalevalan mytologia. Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-403-0.
  3. ↑ a b Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja, 14. painos, osa 6, s. 759. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avioton_lapsi&oldid=15891619”