Ero sivun ”Jänhijoki (joki)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: malline
kuvateksti
Rivi 2: Rivi 2:
| joen_nimi = Jänhijoki
| joen_nimi = Jänhijoki
| kuva = Jänhijoki railway bridge Jokioinen Finland.jpg
| kuva = Jänhijoki railway bridge Jokioinen Finland.jpg
| kuvateksti = Museojuna [[Jänhijoen rautatiesilta|Jänhijoen sillalla]].
| kuvateksti = [[Jokioisten Museorautatie]]n höyryvetoinen museojuna ylittää [[Jänhijoen rautatiesilta]]a Jänhinjoen kylän länsipuolella.
| alkulähde = [[Tammela]]n [[Jänijärvi]] <ref name=kp_lahde/>
| alkulähde = [[Tammela]]n [[Jänijärvi]] <ref name=kp_lahde/>
| alkulähde_koordinaatit = {{coord|60|51.903|N|23|40.335|E|type:waterbody_region:FI-06|display=inline}} <ref name=kp_lahde/>
| alkulähde_koordinaatit = {{coord|60|51.903|N|23|40.335|E|type:waterbody_region:FI-06|display=inline}} <ref name=kp_lahde/>

Versio 14. elokuuta 2016 kello 18.13

Jänhijoki
Jokioisten Museorautatien höyryvetoinen museojuna ylittää Jänhijoen rautatiesiltaa Jänhinjoen kylän länsipuolella.
Jokioisten Museorautatien höyryvetoinen museojuna ylittää Jänhijoen rautatiesiltaa Jänhinjoen kylän länsipuolella.
Alkulähde Tammelan Jänijärvi [1]
60°51.903′N, 23°40.335′E [1]
Laskupaikka Loimijoki [2]
60°47.989′N, 23°25.81′E [2]
Maat  Suomi
Pituus 27,434 [3] km
Alkulähteen korkeus 110,5 [1] m
Valuma-alue 200 [3] km²

Jänhijoki [4] on 27 kilometriä pitkä joki Kanta-Hämeessä Jokioisten, Forssan ja Tammelan alueilla. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se on Loimijoen pohjoinen sivujoki. Jänhijoen yhtymäkohta sijaitsee 94 kilometriä ylävirtaan Loimijoen liittymiskohdasta Kokemäenjokeen ja se on valuma-alueensa laskujoki. Jänhijoen valuma-alueen pinta-ala on 200 km², siinä on 29 järveä ja sen järvisyys on 3,85 % [5].[3][4]

Nimitys

Joen vanha nimi on todennäköisesti ollut Jänhijoki, koska valuma-alueella on kaksi muutakin jänistä tarkoittavaa vesistöä. Setälänlammi oli aikaisemmalta nimeltään "Jänhilampi" ja lähdejärven nimi on Jänijärvi. Kuitenkin joen nimi saattoi vaihtua asutuksen mieltymyksen mukaan. Joen alkujuoksua kutsuttiin 1800-luvulla myös nimellä "Kiipujoki" läheisen Kiipun kylän mukaan. Ylempänä joen keskijuoksulla sijaitsi samaan aikaan Jänhijoen kylä. Nykyään Jänhijoen yläjuoksun väliä, joka alkaa Jänijärvestä ja jatkuu Forssan Kalsun kylään saakka kohtaan, missä Tyytynoja yhtyy pääuomaan, kutsutaan Peräjoeksi.[1][6]

Jänhijoen valuma-alueen kuvaus

Jänhijoen alueen kuvaus

Jänijärvi on nykyään säännöstelty järvi, jonka pohjapato on rakennettu järven luusuaan. Luusuasta laskee Peräjoki kohti alle kolmen kilometrin päässä olevaa Lempäätä. Tällä matkalla Tammelan ja Forssan raja seuraa joen mutkia yli kilometrin matkalla. Viiden kilometrin päästä kohdassa, missä Lylyoja yhtyy siihen oikealta, joen kulku taittuu luoteesta lounaaseen. Lopulta joki kiertää Pyrynpyölin mäen laskien koskena alas Kalsun kylän suvantoihin. Täällä joki on murtanut tiensä harjujakson läpi ja samalla siihen yhtyy vasemmalta Hako-oja (17 km, 17 km²), joka hakee vetensä Forssan kaupungin laitamilta saakka, ja siihen yhtyy oikealta Kämpinoja, joka tuo vedet Passinsuolta.

Tyytynoja (15 km, 18 km²) virtaa Kuuman Peiliönsuolta ja vasemmalta jokeen yhtyy Yöniinoja, joka tuo vettä Kullaanharjun kupeessa sijaitsevalta Yöninlammilta. Tämän kohdan jälkeen joen ylittää valtatien 2 Latovainion kylän kohdalla ja vajaan kolmen kilometrin päässä joki virtaa Setälänlammin läpi. Täällä joen ylittää yhdystie 2813 ja museorata rautatiesiltaa myöten.

Minkiön aseman kohdalla jokeen yhtyy pohjoisesta Lähdeoja (9 km, 20 km²), jonka valuma-alue ylettyy Humppilan taajamaan saakka. Siellä sijaitsevat Koivistonlammi ja Enttu. Kaakosta yhtyy lähes samaan kohtaan Syrjäniitunoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Rehtijärvi ja Laikkalammi, jotka ovat Kirmunharjun ja Kukonharjun pohjavesialueella.

Tämän jälkeen Jänhijoki kaartaa 9 kilometriä kohti etelää ja yhtyy Loimijokeen Lintupajun luhdassa pari kilometriä Jokioisten taajaman alapuolella Vaulammin luona.

Jänhijoen valuma-alueen yläosan kuvaus

Heinijoki

Jänhijoen valuma-alueen laskujoki Jänhijoki laskee Jänijärvestä, johon vuorostaan laskee Heinijärvestä lähtevä Heinijoki. Heinijärven takana ovat kaikki valuma-alueen yläosan muut suuret järvet lukuun ottamatta Särkijärveä, jonka laskuoja yhtyy Heinijokeen sen puolivälissä. Heinijoki on 6,2 kilometriä pitkä välijoki, jonka korkeusero järvien välillä on 6,7 metriä. Joessa on Saukoniemenkulmalla pato.[7][8]

Heinijärven valuma-alueen kuvaus

Heinijärven valuma-alue on 38 km² ja se on vain 19% koko Jänhijoen valuma-alueesta. Silti siinä sijaitsee 22 järveä, mikä tekee 76% koko valuma-alueen järvistä. Alajuoksun savikkoalueilla järviä on syntynyt lähinnä vain harjujen yhteydessä suppiin kun taas yläjuoksulla ne ovat syntyneet epätasaisen ylängön syvänteisiin.[3]

Heinijärveen laskevat Korpipohjanen, Suopohjanlammi ja Luolalammi omien laskuojiensa kautta. Näiden lisäksi laskevat Hylöjärven kautta yhteisen laskuojan kautta Iso-Näkiäinen, Pikku-Näkiäinen ja Sammakkolammi.[4]

Muut järvet laskevat Heinijärveen kahta ojaa myöten, jotka kummatkin ovat Kuivajärven laskuojia. Toinen oja, Myllyoja, laskee siihen läntistä reittiä, joka lienee luontainen. Myllyojaan yhtyy Forssan Kiimalammi ja sen kautta laskevat Pikku Kiimalammin vedet. Soiden läpi on kaivettu itäinen reitti on välillä hyvin suora oja, joka on ilmeisesti vesien nykyinen pääuoma.[3] Se virtaa Tammelan Kiimalammin ja Mustalammin läpi.[4]

Kuivajärvi toimii myös kokoavana järvenä kuten tekivät myös Heinijärvi ja Jänijärvi. Loput valuma-alueen järvistä laskevat siihen. Pohjoisesta laskevat Valkjärvi ja sen kautta Suopohjanlammi. Koillisesta laskevat Kyynäräjärvi ja sen kautta Iso-Pakonen ja Pikku-Pakonen. Idän suunnalta laskevat Saloistenjärvi ja sen kautta Kuuliaislammi. Valuma-alueella on vielä pieni Kaipiaislammi, jonka valumissuunta on tulkinnanvarainen.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d Jänijärvi, Tammela, lähde Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2015.
  2. a b Jänhijoki, Jokioinen, suisto Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2015.
  3. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.3.2015.
  4. a b c d e Jänhijoki, Jokioinen Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2015.
  5. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 71. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  6. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050968.jpg), 1855-56
  7. Heinijoki, Tammela Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2015.
  8. Tammela: Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus ja vedenkorkeuden noston suunnittelu -hanke 2009-2012, 2012