Ero sivun ”Introvertti ja ekstrovertti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjallisuutta
p kh
Rivi 1: Rivi 1:
'''Introvertti ja ekstrovertti''' ovat psykiatri ja psykoterapeutti [[Carl Jung]]in vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvattuja persoonallisuuden piirteitä.<ref name="JungCollected"/> Näillä [[persoonallisuuspsykologia]]n [[piirreteoria|piirreteoreettisen]] lähestymisen käsitteillä kuvataan henkilön sisäänpäin- ja ulospäinkääntyneisyyttä. Myöhemmin yhdysvaltalaiset [[Isabel Myers]] ja [[Katherine Briggs]] kopioivat nämä käsitteet Jungin persoonallisuusjaottelusta kehittelemänsä MBTI-persoonallisuustestin osaksi.<ref name="JungCollected"/>
'''Introvertti ja ekstrovertti''' ovat psykiatri ja psykoterapeutti [[Carl Jung]]in vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvattuja persoonallisuuden piirteitä.<ref name="JungCollected"/> Näillä [[persoonallisuuspsykologia]]n [[piirreteoria|piirreteoreettisen]] lähestymisen käsitteillä kuvataan henkilön sisäänpäin- ja ulospäinkääntyneisyyttä. Myöhemmin yhdysvaltalaiset [[Isabel Myers]] ja [[Katherine Briggs]] kopioivat nämä käsitteet Jungin persoonallisuusjaottelusta kehittelemänsä MBTI-persoonallisuustestin osaksi.<ref name="JungCollected"/>


On syytä huomata, että niin Jung kuin Briggs ja Myerskin tarkastelevat ekstr'''a'''versiota. Ekstr'''o'''versiota käytetään piirretesteissä, jotka enemmänkin mittaavat sosiaalisuutta kuin asenneperusteista suuntautumista ympäristön asioihin ja ihmisiin. Ekstravertti voi olla vähemmän puhelias ja seurallinen mutta silti vahvasti ympäristön asioihin ja ihmisiin suuntautunut.
On syytä huomata, että niin Jung kuin Briggs ja Myerskin tarkastelevat ekstr'''a'''versiota. Ekstr'''o'''versiota käytetään piirretesteissä, jotka enemmänkin mittaavat sosiaalisuutta kuin asenneperusteista suuntautumista ympäristön asioihin ja ihmisiin. Ekstravertti voi olla vähemmän puhelias ja seurallinen, mutta silti vahvasti ympäristön asioihin ja ihmisiin suuntautunut.


Ekstraversio on myös preferenssi Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorin ulottuvuudessa ''ekstroversio–introversio''.
Ekstraversio on myös preferenssi Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorin ulottuvuudessa ''ekstroversio–introversio''.
Rivi 19: Rivi 19:
Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertit ovat ulospäin suuntautuneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät käytä aikaa asioiden harkitsemiseen, toisin kuin introvertit.
Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertit ovat ulospäin suuntautuneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät käytä aikaa asioiden harkitsemiseen, toisin kuin introvertit.


Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin arvostettuja. Ekstroversion ihannointi näkyy esimerkiksi siten, että puheliaita pidetään älykkäämpinä ja kiinnostavampina kuin hiljaisia, vaikka tutkimusten mukaan puheliaisuus ei korreloi älykkyyden kanssa.<ref>[http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Hiljaisia_tyyppeja_tarvitaan_tyopaikoilla.aspx Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla], Työpiste-verkkolehti 2.5.2012.</ref>
Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin sosiaalisesti arvostettuja piirteitä. Ekstroversion yleinen ihannointi näkyy esimerkiksi siten, että puheliaita pidetään älykkäämpinä ja kiinnostavampina kuin hiljaisia, vaikka tutkimusten mukaan puheliaisuus ei korreloi älykkyyden kanssa.<ref>[http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Hiljaisia_tyyppeja_tarvitaan_tyopaikoilla.aspx Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla], Työpiste-verkkolehti 2.5.2012.</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 5. elokuuta 2016 kello 18.42

Introvertti ja ekstrovertti ovat psykiatri ja psykoterapeutti Carl Jungin vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvattuja persoonallisuuden piirteitä.[1] Näillä persoonallisuuspsykologian piirreteoreettisen lähestymisen käsitteillä kuvataan henkilön sisäänpäin- ja ulospäinkääntyneisyyttä. Myöhemmin yhdysvaltalaiset Isabel Myers ja Katherine Briggs kopioivat nämä käsitteet Jungin persoonallisuusjaottelusta kehittelemänsä MBTI-persoonallisuustestin osaksi.[1]

On syytä huomata, että niin Jung kuin Briggs ja Myerskin tarkastelevat ekstraversiota. Ekstroversiota käytetään piirretesteissä, jotka enemmänkin mittaavat sosiaalisuutta kuin asenneperusteista suuntautumista ympäristön asioihin ja ihmisiin. Ekstravertti voi olla vähemmän puhelias ja seurallinen, mutta silti vahvasti ympäristön asioihin ja ihmisiin suuntautunut.

Ekstraversio on myös preferenssi Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorin ulottuvuudessa ekstroversio–introversio.

Introvertti

Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”.

Introvertit ovat hiljaisia ja varautuneita, minkä kovaääniset ekstrovertit usein sekoittavat itseluottamuksen puutteeseen. He toimivat usein älyä tai logiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta painottavat vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja.

Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut, hän pitää hyvin järjestäytyneestä elämästä eikä luota impulsiiviseen päätöksentekoon. Tutkimuksissa[2] on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.[3]

Introversio on myös preferenssi ekstroversio-introversio -ulottuvuudella Myers–Briggs-tyyppi-indikaattorissa.

Ekstrovertti

Ekstrovertti suuntautuu ihmisiin ja asioihin ympäristössä päinvastoin kuin introvertti. Ekstrovertti saa energiaansa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa kasvotusten.

Ekstrovertit hakeutuvat tilanteisiin, joihin liittyvät muut ihmiset ja heidän kanssaan vuorovaikuttaminen. Ekstroverteillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä esimerkiksi opintoihin, ellei opiskelu tapahdu pienessä vuorovaikuttavassa piirissä. Koska ekstrovertit ovat ulospäin suuntautuneita, he eivät kiinnitä yhtä paljoa huomiota tunteisiinsa ja puhuvat ennen ajattelemista. Muun muassa tämän takia ekstroverttejä pidetään impulsiivisempina, koska he eivät käytä aikaa asioiden harkitsemiseen, toisin kuin introvertit.

Eloisuus ja seurallisuus ovat kuitenkin sosiaalisesti arvostettuja piirteitä. Ekstroversion yleinen ihannointi näkyy esimerkiksi siten, että puheliaita pidetään älykkäämpinä ja kiinnostavampina kuin hiljaisia, vaikka tutkimusten mukaan puheliaisuus ei korreloi älykkyyden kanssa.[4]

Lähteet

  1. a b Hopcke, Robert: ”10. Psychological types”, The Collected Works of C. G. Jung, s. 50-54. A C. G. Jung Foundation book. Boston, USA: Shanbhala Publications Inc, Boston, MA, USA, 1999. ISBN 1-57062-405-4. (englanniksi)
  2. Eysenck 1990; Wilson, 1978, Zuckerman; 1991
  3. Pervin 2003, 44-45.
  4. Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikoilla, Työpiste-verkkolehti 2.5.2012.

Kirjallisuutta

  • Cain, Susan: Hiljaiset. Introverttien manifesti. (Quiet: The Power of Introverts in a World That Can't Stop Talking, 2012.) Suomentanut Lea Peuronpuro. Helsinki: Avain, 2012. ISBN 978-951-692-910-4.
  • Jonkman, Linus: Introvertit. Työpaikan hiljainen vallankumous. (Introvert: Den tysta revolutionen, 2013.) Suomentanut Ulla Lempinen. Jyväskylä: Atena, 2015. ISBN 978-952-300-114-5.

Aiheesta muualla