Ero sivun ”Georgianjuutalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
===Nykyaika=== |
===Nykyaika=== |
||
[[tiedosto:Tbilisi synagogue, Hanukkah - prayer 01.jpg|thumb|Rukoilua synagogassa Tbilisissä.]] |
[[tiedosto:Tbilisi synagogue, Hanukkah - prayer 01.jpg|thumb|Rukoilua synagogassa Tbilisissä.]] |
||
Juutalaisten maastamuutto kasvoi erityisesti 1980-luvun aikana ja jatkui aina 1990-luvulle saakka Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Vuonna 1989 Georgiassa asui vielä 24 720 juutalaista, mutta 1990-luvun loppupuolella jäljellä oli enää noin 14 000. Vuonna 2002 määrä oli vain 3 772. Israelissa georgianjuutalaiset keskittyivät muutettuaan etenkin [[Tel-Aviv]]in ja [[Askalon]]in kaupunkeihin. Georgiassa ja etenkin sen pääkaupunki Tbilisissä toimii kuitenkin edelleen useita juutalaisia järjestöjä ja |
Juutalaisten maastamuutto kasvoi erityisesti 1980-luvun aikana ja jatkui aina 1990-luvulle saakka Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Vuonna 1989 Georgiassa asui vielä 24 720 juutalaista, mutta 1990-luvun loppupuolella jäljellä oli enää noin 14 000. Vuonna 2002 määrä oli vain 3 772. Israelissa georgianjuutalaiset keskittyivät muutettuaan etenkin [[Tel-Aviv]]in ja [[Askalon]]in kaupunkeihin. Georgiassa ja etenkin sen pääkaupunki Tbilisissä toimii kuitenkin edelleen useita juutalaisia järjestöjä ja siellä ilmestyy myös useita juutalaisia lehtiä, kuten ''Menora'' ja ''Shalom''.<ref name="EJD" /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 3. elokuuta 2016 kello 18.51
| Georgianjuutalaiset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | georgia, heprea | ||||||
| Uskonnot | juutalaisuus | ||||||
Georgianjuutalaiset ovat Georgiassa asunut, georgian kieltä puhuva juutalaisryhmä. Historiansa aikana he omaksuivat georgialaisia tapoja ja kielen, jolloin heistä muodostui oma juutalaisryhmänsä esimerkiksi aškenasi- ja sefardijuutalaisten tapaan. Monet gerogianuutalaiset ovat muuttaneet sittemmin Israeliin ja vuonna 2002 Georgiassa asui vain noin 3 700 juutalaista.
Historia
Varhainen historia
Georgian keskiaikaisten kronikoiden mukaan ensimmäiset juutalaiset saapuivat nykyisen Georgian alueelle 700-luvullea eaa. Assyrian levittäytyessä tuolloisen Israelin kuningaskunnan alueelle. Assyrian hallitsija Nebukadressarin vallattua Jerusalemin vuoden 586 paikkeilla juutalaisia muutti suurempana joukkona Kartlin eli tuolloin laajasti Iberiana tunnetulle alueelle Georgiaan sen tuolloiseen pääkaupunki Mtskhetaan. Paikanpäällä juutalaisille luovutettiin maata edellytyksellä, että he maksaisivat veroja. Tulevien vuosisatojen aikana tapahtui myös useita muita vastaavia juutalaisten muuttoliikkeitä Georgiaan, esimerkiksi roomalaisten tuhotessa Jerusalemin toisen temppelin ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Juutalaiset sopeutuivat ympäristöönsä ilmeisen hyvin ja kronikoiden mukaan esimerkiksi heidän puhumansa aramea oli aikanaan georgian ohella alueen huomattavin kieli. Juutalaiset liittyvät myös Georgian kristittyyn perinteeseen yhteyksiensä Israelin alueelle kautta.[1]
Keskiaika
Keskiajalla suuri osa juutalaisista oli muiden georgialaisten tapaan maaorjia. Yhteisöön kuului kuitenkin myös menestyneitä kauppiaita ja juutalaiset hallitsivatkin armenialaisten ohella alueen kauppaa. Itsenäisessä Georgian kuningaskunnassa tai georgialaisissa ruhtinaskunnissa juutalaisiin ei kohdistettu merkittävää vainoa. Juutalaisyhteisöjä oli eri puolilla georgiaa, vaikkakin Mtskhetaa pidettiin yhteisön keskuksena. Vuosien aikana juutalaiset omaksuivat kulttuuriinsa monia georgialaisia tapoja ja esimerkiksi georgian kielen. Georgian juutalaisista muodostuikin esimerkiksi aškenasi- ja sefardijuutalaisten ohella kokonaan oma ryhmänsä.[1]
Venäjän keisarikunta
1800-luvun aikana Georgian ruhtinaskunnat päätyivät Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Venäjän lakien laajentuminen käsittämään Georgian juutalaiset poisti monet heidän kansalaisoikeuksistaan. Lisäksi maaorjuus lakkautettiin saman vuosisadan lopulla, mutta sen lakkauttamisen myötä monet juutalaiset päätyivät kokonaan maattomiksi. Monista tulikin tämän jälkeen käsityöläisiä tai kauppiaita. Venäjän keisarikunnan aikana Georgiaan muutti myös aškenasijuutalaisia muualta Venäjältä. 1800-luvun lopulla Georgian juutalaisista tuli aktiivisia sionistisessa liikkeessä. Ensimmäinen sionistinen järjestö Georgiassa perustettiin vuonna 1897 Tbilisissä. Paikallisesta rabbi David Baazovista tuli myös yksi kansainvälisesti jjohtavista sionisteista. Samoihin aikoihin toinen rabbi Abraam Khvoles perusti ensimmäisen juutalaisen koulun Tskhinvaliin ja elvytti heprean käyttöä.[1]
Neuvostoliitto
Georgiasta tuli lyhyeksi aikaa itsenäinen valtio Venäjän keisarikunnan romahduksen jälkeen vuonna 1918. Itsenäinen Georgia soi juutalaisille jälleen täydet oikeudet ja he osallistuivat suuremmissa määrin julkisiin tapahtumiin. Georgian lyhyt itsenäisyys päättyi bolševikkien kautta 1920-luvulla ja Georgiasta tuli osa Neuvostoliittoa.[1] Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan Neuvostoliitossa oli yli 21 000 georgianjuutalaista, joista 96,6 % puhui georgiaa äidinkielenään[2]. Toisen maailmansodan aikana Georgian juutalaisia palveli Neuvostoliiton armeijassa ja kotirintamalla. Israel itsenäistyi vuonna 1948, mutta Neuvostoliiton viranomaiset estivät paikallisten juutalaisten maastamuuton maahan. Vu8onna 1969 useat georgianjuutalaisperheet kirjoittivat kirjeen Yhdistyneille kansakunnille vaatien oikeutta muuttaa Israeliin ensimmäisenä vetoamuksena asian puolesta Neuvostoliitossa. Israel käytti tätä sittemmin laajasti kamppanijoidessaan juutalaisten kohtelua vastaan Neuvostoliitossa. Maastamuuttoa koskevia säädöksiä lievenettiin sen jälkeen, kun joukko georgianjuutalaisia järjesti nälkälakon Moskovassa vuonna 1971.[1]
Nykyaika
Juutalaisten maastamuutto kasvoi erityisesti 1980-luvun aikana ja jatkui aina 1990-luvulle saakka Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Vuonna 1989 Georgiassa asui vielä 24 720 juutalaista, mutta 1990-luvun loppupuolella jäljellä oli enää noin 14 000. Vuonna 2002 määrä oli vain 3 772. Israelissa georgianjuutalaiset keskittyivät muutettuaan etenkin Tel-Avivin ja Askalonin kaupunkeihin. Georgiassa ja etenkin sen pääkaupunki Tbilisissä toimii kuitenkin edelleen useita juutalaisia järjestöjä ja siellä ilmestyy myös useita juutalaisia lehtiä, kuten Menora ja Shalom.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f M. Avrum Ehrlich: Encyclopedia of the Jewish diaspora : origins, experiences, and culture, s. 1119-1122. ABC-CLIO, 2009. ISBN 978-1-85109-873-6. (englanniksi)
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 158. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.