Ero sivun ”Kernavė” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
koordinaatit, commonscat-rivi
Rivi 19: Rivi 19:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
⚫
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.kernave.org/index_en.html State Cultural Reserve of Kernavė - suojelualueen kotisivut] {{en}} ja {{lt}}
* [http://www.kernave.org/index_en.html State Cultural Reserve of Kernavė - suojelualueen kotisivut] {{en}} ja {{lt}}


{{Coord|54.883333|24.85|type:landmark|display=title}}
⚫
{{Commonscat|Kernavė}}


[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Liettuassa]]
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Liettuassa]]

Versio 2. elokuuta 2016 kello 11.13

Kirkon rauniot Kernavėssa.
Kernavė sijaitsee noin 35 km Vilnasta luoteeseen
Kernavė sijaitsee noin 35 km Vilnasta luoteeseen
Kernavėn kukkulat
Kernavė sijainti

Kernavė on kylä Kaakkois-Liettuassa ja samalla erittäin merkittävä arkeologinen kohde ja turistinähtävyys. Vuonna 1999 siellä oli 318 asukasta. lähde? Arvioidaan että pysyvä asutus syntyi paikkakunnalle paleoliittisen kivikauden lopulla noin 12 000 vuotta sitten, pian jäätikön poisvetäytymisen jälkeen. Tämän jälkeen alueella on asuttu varsin yhtäjaksoisesti. Kernavėn alueelta on tehty monipuolisia löytöjä eri aikakausilta kivikaudesta lähtien keskiajalle saakka. [1][2] Kernavėn Liettuan kansallinen kulttuurin suojelualue kattaa 194,4 hehtaarin alueen ja se on myös Unescon maailmanperintökohde.[2] Paikkakunta sijaitsee Niemen-joen sivuhaaran Nerisin varrella, noin 35 kilometriä Vilnan luoteispuolella. [3]

Keskiajalla paikkakunnan kukoistuskausi osui 1200- ja 1300-luvuille. Kernavė oli Liettuan suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja suuriruhtinaan asuinpaikka. Kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä nimeltä ensimmäistä kertaa vuonna 1279. Vuonna 1365 saksalainen ritarikunta hyökkäsi kaupunkiin. Vuonna 1390 tapahtui uusi hyökkäys, jolloin ritarikunta poltti laaksoon rakennetun kaupungin linnoineen. Sitä ei korjattu, vaan asutus siirtyi kukkulan päälle. Laakson kaupungin jäänteet peittyivät maakerrosten alle, ja niistä tuli arkeologinen aarre. Sen tutkimukset alkoivat 1800-luvun puolivälissä. [2]

Kernavėn kukkuloita, panoraama maailmanperintökohteesta. Kuvan oikeassa laidassa Niemen-joen Neris-haaraa.

Lähteet

  1. ↑ Reserve – Archaeological site - Archaeological researches (Kernavėn suojelualue - Arkeologinen kohde - Arkeologiset tukimukset linnasta) Administration of the State Cultural Reserve of Kernavė, Lithuania. Viitattu 28.11.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Kernavė Archaeological Site (Cultural Reserve of Kernavė) Unesco
  3. ↑ Baltia. Autoilijan tiekartta 1:800 000. Karttakeskus (www.karttakeskus.fi), Helsinki, 2008. ISBN 978-951-593-226-6. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi), (saksaksi), (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kernavė&oldid=15862064”