Ero sivun ”Perimyssota” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 828 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(mielestäni tämä ei ole täsmennyssivu, pikemminkin luettelo)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Perimyssota''' on [[sisällissota]], jonka osapuolet kannattavat eri vallanperijää [[Monarkki|monarkiksi]]. Kruununtavoittelijoita tukevat kuninkaallisen [[hovi]]n kilpailevat ryhmittymät. Perimyssotiin saattavat osallistua myös ulkomaat liittoutumalla jommankumman osapuolen kanssa, jolloin sota saattoi laajentua eri osapuolten liittolaissuhteiden myötä monta valtiota käsittäväksi kokonaisuudeksi.
 
Perimyssodat liittyvät erityisesti historiallisiin yhteiskuntiin, joiden valtiomuotona olivat esimerkiksi [[feodalismi|feodalistinen]] [[monarkia]] tai [[absoluuttinen monarkia]]. Noina aikoina tyypillisesti valta kuului perimisjärjestyksen mukaan yksilöille, jotka edustivat omia [[Dynastia|dynastioitaan]], kuningashuoneita ja aatelissukuja. Erityisesti Euroopassa kuningashuoneet ja aatelissuvut naittivat jäseniään eri valtioiden ja vasallivaltioiden kuningashuoneisiin ja toisiin aatelissukuihin, ja toivotussa tapauksessa syntyneiden lasten myötä suku sai itselleen perimisoikeuteen perustuvan mahdollisuuden vaatia edesmenneen hallitsijan alueita itselleen. Lisäksi hallitsija saattoi kuoltuaan jättää useita lapsia, jotka pahimmissa tapauksissa kiistelivät kaikki keskenään pääsystä valtaistuimelle.
 
Tämän vuoksi myös Euroopan ulkopuolella syntyi perimissotia, vaikka kuningashuoneiden väliset naimakaupat eivät yleensä samalla tavalla siirtäneet perimisoikeuksia valtakunnan tai kuningashuoneen ulkopuolelle kuin Euroopassa. Joissakin periytyvän monarkian valtioissa ja valtakunnissa pyrittiin estämään perimyssotia eri keinoin. Esimerkiksi [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]] perimyssotia pidettiin vaarallisena, koska [[Osmanien interregnum]]in aikana (1402-1413) käytiin monta sotaa, joissa edesmenneen [[Bayezid I]]:n pojat taistelivat kukin vuorollaan vallasta. Näiden sotien aikana kuoli paljon ihmisiä ja omaisuutta tuhottiin valtavasti. Valtakunta oli myös vaarassa jakautua ja menettää alueitaan. Välttääkseen saman vaaran [[Mehmed II]] surmautti kaikki veljensä noustuaan valtaistuimelle 1444. Tapa jäi käyttöön yli kahdensadan vuoden ajaksi.
 
Vallan, valtakunnan tai sen osien periminen olivat tyypillisiä sodan syitä aina 1700-luvun lopulle asti, jolloin valta alkoi jakautumaan kuningashuoneilta ja aatelistolta kansaa edustaville laitoksille. Useimmista monarkioista tuli [[Perustuslaillinen monarkia|perustuslaillisia]], eikä sotimisen aloittaminen ollut enää yksinomaan monarkin päätettävissä. Vaikka sotia on syntynyt myös uudempia [[valtiomuoto]]ja edustavien valtioiden välille, niin yksi nykyaikaisen valtiomuodon [[Demokratia|demokraattisen]] [[Tasavalta|tasavallan]] merkittävistä puolustuksista on se, ettei sen vapailla ja yleisillä vaaleilla valittavaan valtiojohtoon perustuva järjestelmä mahdollista enää perimissodan syntymistä.
 
==Perimyssotia==
 
* [[KastilianThüringenin perimyssota]] (1475–1479)1247–1264
* [[JülichinEuboian perimyssota]] (1609–1614)1256–1258
* [[Kastilian perimyssota]] 1475–1479
* [[Jülichin perimyssota]] 1609–1614
* [[Mantovan perimyssota (1613–1617)|Mantovan perimyssota]] 1613–1617
* [[Espanjan perimyssota]] 1701-1714
* [[Baijerin perimyssota]] 1778–1779
 
====Muita vallan perimisestä syntyneitä konflikteja, joita ei aina nimitetä perimyssodiksi====
{{tynkä/Sota}}
* [[Satavuotinen sota]] 1337-1453
* [[Osmanien interregnum]] 1402-1413
* [[Ruusujen sota]] 1455–1485
 
{{Käännös}}
 
19 431

muokkausta

Navigointivalikko