Ero sivun ”Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti korjasi br tagien syntaksit tai korvasi ne {{clear}} mallinnella. Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:gabriel bonsdorff.jpg|150px|thumb|Gabriel von Bonsdorff.]] |
[[Kuva:gabriel bonsdorff.jpg|150px|thumb|Gabriel von Bonsdorff.]] |
||
'''Gabriel von Bonsdorff''' ([[16. tammikuuta]] [[1893]] [[Helsinki]] – [[12. elokuuta]] [[1972]]) oli suomalainen |
'''Gabriel von Bonsdorff''' ([[16. tammikuuta]] [[1893]] [[Helsinki]] – [[12. elokuuta]] [[1972]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] jääkäri[[eversti]], [[metsänhoitaja]], [[vapaaherra]] ja von Bonsdorff aatelisuvun vapaaherrallisen haaran päämies.<ref>''Finlands ridderskaps och adels kalender'' 1956, sivu 66</ref> Hänen vanhempansa olivat professori, lääkintäkenraalimajuri ja vapaaherra [[Hjalmar Gabriel von Bonsdorff]] ja Julia Maria Sofia Hirn. Hänet vihittiin avioliittoon Marianne Ida Augusta Wärnhjelmin kanssa 1928.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref> |
||
==Opiskelut== |
== Opiskelut == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | [[Kuva:Pataljoonan paallystoa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoonan päällystöä |
||
| ⚫ | Von Bonsdorff kirjoitti [[ylioppilas|ylioppilaaksi]] [[Helsingin ruotsalainen normaalilyseo|Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta]] 1912 ja liittyi [[Nylands Nation|Uusmaalaiseen osakuntaan]]. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopistossa filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla 1913–1914 ja 1923–1925. Metsänhoitajan tutkinnon hän suoritti 1925.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | [[Kuva:Pataljoonan paallystoa.jpg|thumb|400px|Jääkäripataljoonan päällystöä Liepajassa syksyllä 1917. ''Alin rivi'': Oberzugf. [[Hugo Österman]], zugf. [[Eric Schauman]], oberzugf. '''Gabriel von Bonsdorff''', zugf. [[Paul Ljungberg]], oberzugf. [[Karl Mandelin]], zugf. [[Einar Johansson]]. ''Keskimmäinen rivi'': luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni [[Ulrich von Coler]], kapteeni [[Eduard Ausfeld]], tohtori [[Valter Sivén]], yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori [[Yrjö Salminen]]. ''Ylin rivi'': oberzugf. [[Lauri Malmberg]], oberzugf. [[Maximilian Savonius]], oberzugf. [[Erik Heinrichs]], oberzugf. [[Harald Öhquist]], talouspäällikkö Arp, hauptzugf. [[Torsten Jernström]], zugf. [[Torsten Lesch]], oberzugf. [[Karl Oesch]], zugf. [[Knut Solin]], tohtori Häberle, zugf. [[Lars Homén]], zugf. [[Gustaf Taucher]].]] |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Von Bonsdorff liittyi yhtenä ensimmäisistä [[jääkäriliike|jääkäriliikkeeseen]], jolle [[Saksan keisarikunta|Saksa]]ssa sotilaskoulutusta antanut "partiolaiskurssi" [[Lockstedtin leiri]]n harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa helmikuussa 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin syksyllä von Bonsdorff sijoitettiin Preussin kuninkaallisen [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa [[Saksan keisarillinen armeija|Saksan armeija]]ssa taisteluihin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] [[Venäjän keisarillinen armeija|Venäjän armeija]]a vastaan [[itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintama]]lla Saksan [[miehitys|miehittämällä]] alueella [[Misa]]joella ja [[Lielupe]]joella.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> |
||
| ⚫ | |||
:''Katso myös: [[Suomen sisällissota]]'' |
:''Katso myös: [[Suomen sisällissota]]'' |
||
Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana majuriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ensin komentajaksi [[4. jääkäripataljoona]]an ja 23. maaliskuuta alkaen komentajaksi [[2. jääkärirykmentti]]in. Hän otti osaa taisteluihin sisällissodassa rykmentin komentajana Kalevankankaalla, Tampereella ja Karjalankannaksella eversti Ausfeldin ryhmässä vasenta siipeä mihin kuuluivat 6. jääkäripataljoona, 13. jääkäripataljoona ja osia15. jääkäripataljoonasta. Hänen joukkonsa etenivät ja valtasivat Kuokkalan ja jatkoivat edelleen Terijoelle ja Rajajoelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> |
|||
Von Bonsdorff saapui Suomeen jääkäreiden pääjoukon mukana [[Vaasa]]an [[majuri]]ksi ylennettynä helmikuun lopulla 1918 osallistuakseen [[Svinhufvudin I hallitus|hallituksen]] alaisten [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukkojen]] ([[valkoiset]]) taisteluihin [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]]. Hänet määrättiin ensin komentajaksi [[4. jääkäripataljoona]]an ja sitten maaliskuussa [[2. jääkärirykmentti]]in, jossa ominaisuudessa oli [[Tampereen taistelu]]ssa sekä [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin taistelu]]ssa eversti Ausfeldin ryhmän vasemmassa siivessä, mihin kuuluivat 6. ja 13. jääkäripataljoona sekä osia 15. jääkäripataljoonasta. Joukot etenivät [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] vallaten [[Kuokkala]]n ja jatkoivat edelleen [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]n rajalle saakka.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Sisällissodan jälkeen |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Sisällissodan jälkeen Von Bonsdorff toimi edelleen 2. jääkärirykmentin komentajana, mutta syksyllä 1918 hänet komennettiin komentajaksi [[Sortavala]]n rajavartioryhmään. [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 1919. Von Bonsdorff erosi armeijan palveluksesta 1922 ja siirtyi [[Kymmene|Kymin]]-yhtiön palvelukseen ollen samalla [[Kymintehdas|Kymintehtaan]] [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] paikallispäällikkönä vuoteen 1923. Yksityismetsänhoitajana hän toimi [[Turun seutukunta|Turun seudulla]] 1925–1931 ja [[Suojärvi|Suojärvellä]] Aunuksen Puuliikkeen metsänhoitajana 1932–1934. Lauttakaluston toimitusjohtajana von Bonsdorff oli 1934–1939. [[Salmi (kunta)|Salmi]]n [[uitto]]yhdistyksen apulaisuittopäällikkönä hän toimi 1934–1937.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> |
||
== Toinen maailmansota == |
|||
==Talvi- ja Jatkosota== |
|||
[[Talvisota]]an von Bonsdorff osallistui Sortavalan suojeluskunnan piiripäällikkönä ja [[Moskovan rauha|rauha]]n tultua 3. raja-alakomitean puheenjohtajana. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alkaessa hän oli Vaasan [[sotilaslääni]]n komentajana, josta hänet komennettiin [[päämaja]]n linnoitusosaston metsätoimiston päälliköksi 1941. [[Laatokan Karjala]]n uittopäällikkönä von Bonsdorff toimi 1942–1944.<ref name="SJE1975"/> |
|||
== Maailmansodan jälkeen == |
|||
==Sotien jälkeinen aika== |
|||
Von Bonsdorff siirtyi uittopäälliköksi [[Savo]]n uittoyhdistykseen, josta tehtävästä hän siirtyi [[eläke|eläkkeelle]] 1959. Hänet on haudattu sukuhautaan Helsingin [[Hietaniemen hautausmaa]]n vanhaan osaan.<ref name="SJE1975"/> |
|||
Versio 29. heinäkuuta 2016 kello 18.17
Gabriel von Bonsdorff (16. tammikuuta 1893 Helsinki – 12. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, metsänhoitaja, vapaaherra ja von Bonsdorff aatelisuvun vapaaherrallisen haaran päämies.[1] Hänen vanhempansa olivat professori, lääkintäkenraalimajuri ja vapaaherra Hjalmar Gabriel von Bonsdorff ja Julia Maria Sofia Hirn. Hänet vihittiin avioliittoon Marianne Ida Augusta Wärnhjelmin kanssa 1928.[2][3]
Opiskelut
Von Bonsdorff kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1912 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopistossa filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla 1913–1914 ja 1923–1925. Metsänhoitajan tutkinnon hän suoritti 1925.[2][3]
Jääkärikausi
Von Bonsdorff liittyi yhtenä ensimmäisistä jääkäriliikkeeseen, jolle Saksassa sotilaskoulutusta antanut "partiolaiskurssi" Lockstedtin leirin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa helmikuussa 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin syksyllä von Bonsdorff sijoitettiin Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa Saksan armeijassa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän armeijaa vastaan itärintamalla Saksan miehittämällä alueella Misajoella ja Lielupejoella.[2][3]
Suomen sisällissota
- Katso myös: Suomen sisällissota
Von Bonsdorff saapui Suomeen jääkäreiden pääjoukon mukana Vaasaan majuriksi ylennettynä helmikuun lopulla 1918 osallistuakseen hallituksen alaisten Suomen tasavallan joukkojen (valkoiset) taisteluihin sisällissodassa. Hänet määrättiin ensin komentajaksi 4. jääkäripataljoonaan ja sitten maaliskuussa 2. jääkärirykmenttiin, jossa ominaisuudessa oli Tampereen taistelussa sekä Viipurin taistelussa eversti Ausfeldin ryhmän vasemmassa siivessä, mihin kuuluivat 6. ja 13. jääkäripataljoona sekä osia 15. jääkäripataljoonasta. Joukot etenivät Karjalankannaksella vallaten Kuokkalan ja jatkoivat edelleen Venäjän rajalle saakka.[2][3]
Sisällissodan jälkeen
Sisällissodan jälkeen Von Bonsdorff toimi edelleen 2. jääkärirykmentin komentajana, mutta syksyllä 1918 hänet komennettiin komentajaksi Sortavalan rajavartioryhmään. Keski-Suomen rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 1919. Von Bonsdorff erosi armeijan palveluksesta 1922 ja siirtyi Kymin-yhtiön palvelukseen ollen samalla Kymintehtaan suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuoteen 1923. Yksityismetsänhoitajana hän toimi Turun seudulla 1925–1931 ja Suojärvellä Aunuksen Puuliikkeen metsänhoitajana 1932–1934. Lauttakaluston toimitusjohtajana von Bonsdorff oli 1934–1939. Salmin uittoyhdistyksen apulaisuittopäällikkönä hän toimi 1934–1937.[2][3]
Toinen maailmansota
Talvisotaan von Bonsdorff osallistui Sortavalan suojeluskunnan piiripäällikkönä ja rauhan tultua 3. raja-alakomitean puheenjohtajana. Jatkosodan alkaessa hän oli Vaasan sotilasläänin komentajana, josta hänet komennettiin päämajan linnoitusosaston metsätoimiston päälliköksi 1941. Laatokan Karjalan uittopäällikkönä von Bonsdorff toimi 1942–1944.[3]
Maailmansodan jälkeen
Von Bonsdorff siirtyi uittopäälliköksi Savon uittoyhdistykseen, josta tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle 1959. Hänet on haudattu sukuhautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaan vanhaan osaan.[3]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
          |
|
Lähteet
- Jernström E: Jääkärit maailmansodassa. Sotateos oy: Helsinki 1933.
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.