Paavo Tikkanen

Paavo Tikkanen (2. maaliskuuta 1823, Kiuruvesi – 7. marraskuuta 1873, Helsinki) oli toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies.

Tikkasen vanhemmat olivat talollinen Antti Tikkanen ja Elisabet Remes. Tikkanen oli kotoisin varakkaasta perheestä ja pääsi opiskelemaan, valmistuen ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1841. Hän oli yksi ensimmäisiä Helsingin yliopiston sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista, noin vuodesta 1844 lähtien tunnettu Savo-karjalaisen osakunnan suomalaisuusmiehenä. Hän muun muassa toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa Lukemisia Suomen kansan hyödyksi vuosina 1845–1847, jossa oli hänen suomennoksiaan kuten Hauta Perhossa ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto ilmestyi erikseenkin vuonna 1848. Tikkanen suomensi myös muun muassa J. L. Runebergin runoutta.

Lehtimies

Osakunta perusti Tikkasen aloitteesta vuonna 1846 Suomalaisseuran, joka piirissä taas tehtiin seuraavana vuonna aloite ensimmäisen suomenkielisen päivälehden Suomettaren perustamiseksi. Tikkanen toimi lehden päätoimittajana vuosina 1848–1850, samoin kuin 1857–1859 ja 1861–1863. Yhden lehteen laatimansa artikkelin Tikkanen julkaisi erikseen vuonna 1948 nimellä Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla.

Tutkija ja kirjailija

Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1847 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen kansantaloudellinen väitöskirjansa, nimeltään Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa (1859), oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja. Hänen maantieteellinen oppikirjansa Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto (1848) sisältää ensimmäisen suomenkielisillä nimillä ja selityksillä varustetun Suomen kartan. Nykyisessä yleiskielessä on lukuisia Tikkasen sepittämiä ilmauksia: aikakauskirja, ajanmukainen, asiantuntija, edustaa, esitellä, ilmiö, luento, mielipide, ominaisuus, osasto, pääsylippu, sanomalehdistö, säteillä, teollisuus, tilasto (merkityksessä 'tila'), toimia, tuote, uskonpuhdistus, uskonto, valtio, valtiopäivät, Varsinais-Suomi, vastuu, väline, ystävätär, ääntyä.

Liikemies

Paavo Tikkasen hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.

Tikkanen toimi myös liikemiehenä. Hän vuokrasi 1848 Herman Kellgrenin kanssa Suomalaisen kirjallisuuden seuralta kirjapainon ja osti Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeen Helsingistä. Joidenkin liiketoiminnan vastoinkäymisten lisäksi hänen kotinsa ja omaisuutensa tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1858. 1860-luvulla Tikkanen toimi asianajajana, kunnes hän vuonna 1870 hän sairastui parantumattomasti.

Yksityiselämä

Tikkasen puoliso vuodesta 1851 oli Helena Maria Tengström (k. 1857), professori Johan Jakob Tengströmin tytär. Heidän poikansa J. J. Tikkanen oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa Robert Tikkanen olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa Henrik Tikkanen kirjailija. Heidän tyttärensä Johanna Tikkanen oli keksijä.

Lähteet

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 767.