Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
käyttävät |
Vuotta 1227 koskevat tiedot retkestä kertovat samasta 1226 sotaretkestä. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla alunperin koko läntisen Suomen asukkaita. Myöhemmin käsite eriytyi tarkoittamaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]], joista se [[Etymologia|etymologisesti]] johtuu<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Julkaisija=Historian Aitta|Vuosi=1989|Sivu=119}}</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> |
'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla alunperin koko läntisen Suomen asukkaita. Myöhemmin käsite eriytyi tarkoittamaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]], joista se [[Etymologia|etymologisesti]] johtuu<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Julkaisija=Historian Aitta|Vuosi=1989|Sivu=119}}</ref>. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref> |
||
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] sekä [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin kronikassa]] kerrotaan [[Luettelo Suomen historian sodista|sodista]], joita Novgorod Karjalan alueen liittolaisineen kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Novgorodin tai karjalaisten ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina [[1024]], [[1123]], [[1142]], [[1143]], [[1149]], [[1186]], [[1191]], [[1226]], |
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] sekä [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin kronikassa]] kerrotaan [[Luettelo Suomen historian sodista|sodista]], joita Novgorod Karjalan alueen liittolaisineen kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Novgorodin tai karjalaisten ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina [[1024]], [[1123]], [[1142]], [[1143]], [[1149]], [[1186]], [[1191]], [[1226]],, [[1228]], [[1240]], [[1256]], [[1292]] ja [[1311]]. Kaikki kronikoiden maininnat jäämeistä liittyvät sotaretkiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://faculty.washington.edu/dwaugh/rus/texts/MF1914.pdf|nimeke=The Chronicle of Novgorod|julkaisu=|julkaisija=London Offices of the Society|viitattu=21.7.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Kronikat mainitsevat Novgorodin liittolaisiksi jäämejä vastaan mm. ''korelan'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat), [[vatjalaiset]], [[inkerikot]] ja suzdalilaiset. |
||
Kronikat käyttävät jäämien puolella taistelleista nimitystä ''sum'', joita on perinteisen tulkinnan mukaan pidetty [[Varsinaissuomalaiset|varsinaissuomalaisina]].<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Ääninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
Kronikat käyttävät jäämien puolella taistelleista nimitystä ''sum'', joita on perinteisen tulkinnan mukaan pidetty [[Varsinaissuomalaiset|varsinaissuomalaisina]].<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Ääninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Versio 21. heinäkuuta 2016 kello 17.52
Jäämit (ven. ямь ja емь, jam tai jem) on nimitys, jolla novgorodilaiset kutsuivat keskiajalla alunperin koko läntisen Suomen asukkaita. Myöhemmin käsite eriytyi tarkoittamaan hämäläisiä, joista se etymologisesti johtuu[1]. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia.[2]
Nestorin kronikassa sekä Novgorodin kronikassa kerrotaan sodista, joita Novgorod Karjalan alueen liittolaisineen kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Novgorodin tai karjalaisten ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina 1024, 1123, 1142, 1143, 1149, 1186, 1191, 1226,, 1228, 1240, 1256, 1292 ja 1311. Kaikki kronikoiden maininnat jäämeistä liittyvät sotaretkiin.[3] Kronikat mainitsevat Novgorodin liittolaisiksi jäämejä vastaan mm. korelan (karjalaiset tai suppeammin Käkisalmen seudun asukkaat), vatjalaiset, inkerikot ja suzdalilaiset.
Kronikat käyttävät jäämien puolella taistelleista nimitystä sum, joita on perinteisen tulkinnan mukaan pidetty varsinaissuomalaisina.[4] Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien Finlont- ja Tafstalont-nimiä.[4] Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska sum-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.[5] Jem-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös Häme-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. Äänisjärven itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. Max Engman pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella Ruotsin ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.[6]
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran Nestorin kronikassa nimellä jam vuonna 1042. Tuolloin Novgorodin ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku Suomen historiassa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
Vuonna 1142 jäämit hyökkäsivät Novgorodiin ja hävisivät taistelun lähellä Laatokkaa kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran 1149, venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.
Viimeisen maininnan vuodelta 1311 jälkeen jäämeistä ei ole enää mainintaa Pähkinäsaaren rauhaa käsittelevissä teksteissä vuodelta 1323, vaan novgorodilaiset kutsuvat rajan länsipuolella olevia nemtsi-nimityksellä ja ruotsalaiset itäpuolella olevia ryssar-nimellä.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 119. Historian Aitta, 1989.
- ↑ Uino, Pirjo: Ancient Karelia. Archaeological Studies. Helsinki 1997
- ↑ The Chronicle of Novgorod London Offices of the Society. Viitattu 21.7.2016.
- ↑ a b Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 164. Otava, 2004. ISBN 951-653-114-8.
- ↑ Jukka Korpela: Viipurin läänin synty. 2004.
- ↑ Engman, Max: S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917, s. 269. Societas scientiarum Fennica, 1983. ISBN 951-1-13753-0.
- ↑ Line, Philip: Kingship and State Formation in Sweden, 1130-1290, s. 465. BRILL, 2007. ISBN 9004155783. Google Books. (englanniksi)