Ero sivun ”Pelastuspaketti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähdepyynnöllä merkitty erikoinen luonnehdinta pois |
p poistettu Luokka:Yritykset; lisätty Luokka:Rahoitus HotCat-työkalulla |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Rahoitus]] |
||
[[Luokka:Taloustieteen käsitteet]] |
[[Luokka:Taloustieteen käsitteet]] |
||
Versio 20. heinäkuuta 2016 kello 21.12
Pelastuspaketti (engl. bailout) tarkoittaa yrityksen pelastamista esimerkiksi konkurssilta tai likviditeettivajeelta.
Yritys pelastetaan sijoittamalla siihen lisää rahaa (pääomittaminen). Yksityinen sijoittajataho saa vastineeksi esimerkiksi korkean tuoton tulevaisuudessa, omaisuutta tai markkinaosuuksia. Valtion pelastuspaketteja perustellaan työpaikkojen tai elinkeinoalojen säilymisellä maassa.[1][2]
Arvostelu
Arvostelijoiden mukaan pelastuspaketit luovat moraalikatoa: yritykset ottavat liian suuria riskejä, koska tarvittaessa valtio hyvittää ne pelastuspaketilla.[3] Arvostelijoiden mukaan pelastuspaketeilla myös siirretään varoja hyvin tuottavilta talouden toimijoilta vähemmän tuottaville.[4]
Pelastuspakettien kustannukset
Vuonna 2002 Maailmanpankin raportissa, jossa oli tutkittu rahoituskriisejä 30 vuoden ajalta 98 eri maassa, laskettiin taloudellisten pelastuspakettien keskimääräiseksi arvoksi 13 prosenttia kunkin maan vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.[5]
Lähteet
- ↑ Economic Freedom and Corruption. Slideshare. (pdf), Alejandro A. Chafuen ja Eugenio Guzmán.
- ↑ Peugeotin raju ratkaisu: puolet malleista romuksi. Taloussanomat 14.4.2014. Viitattu 23.3.2015.
- ↑ Volcker Criticizes Obama Plan on ‘Systemically Important’ Firms Bloomberg, 2009-09-24
- ↑ The Bailout Surge, by Ron Paul, 11-24-2008[vanhentunut linkki]
- ↑ Ash, Adrian: Bank bailouts: helping or hindering?. (kolumni) Money Week, 14.3.2009. Lontoo: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.9.2009. (englanniksi)