Ero sivun ”Keimola” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ pari lähdettä. Artikkeli olisi päivitettävä ja sen rakennetta korjattava
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kaupunginosa
{{Kaupunginosa
⚫
|kaupunki = [[Vantaa]]
|nimi = Keimola
|nimi = Keimola
|nimi2 = Käinby
|nimi2 = Käinby
|kartta = Vantaa_districts-Keimola.png
|kartta = Vantaa_districts-Keimola.png
|järjestysnumero = 22
|järjestysnumero = 22<ref name="VantaaAlu2015"/>
⚫
|kaupunki = [[Vantaa]]
|suuralue = [[Kivistön suuralue]]
|suuralue = [[Kivistön suuralue]]
|pinta-ala = 10,3
|pinta-ala = 10,6 <ref name="VantaaAlu2015"/>
|väkiluku = 177
|väkiluku =185
|väkiluku-päiväys = 1.1.2010
|väkiluku-päiväys = 1.1.2015
|väkiluku-lähde =<ref name="Vantaa-väestö2015"/><ref name="VantaaAlu2015"/>
|tiheys = 17
|tiheys = 17<ref name="VantaaAlu2015"/>
|postinumero = 01750
|työpaikkoja = 68
|työpaikat-päiväys =31.12.2013
|työpaikat-lähde =<ref name="Vantaa-tpaikat1980-2013"/>
|osa-alueet =
|lähialueet = [[Kivistö (Vantaa)|Kivistö]], [[Piispankylä]], [[Myllymäki (Vantaa)|Myllymäki]], [[Petikko]], [[Vestra]], [[Luhtaanmäki]]
|lähialueet = [[Kivistö (Vantaa)|Kivistö]], [[Piispankylä]], [[Myllymäki (Vantaa)|Myllymäki]], [[Petikko]], [[Vestra]], [[Luhtaanmäki]]
|postinumero = 01700, 01730, 01750, (01680)<ref name="kartta.vantaa"/>
|}}
}}

'''Keimola''' ({{k-sv| Käinby}}) on [[Vantaa]]n kaupungin [[Kivistön suuralue]]eseen kuuluva kaupunginosa kaupungin länsilaidalla, [[Hämeenlinnanväylä]]n länsipuolella.<ref name="kartta.vantaa"/>
'''Keimola''' ({{k-sv| Käinby}}) on [[Vantaa]]n kaupungin [[Kivistön suuralue]]eseen kuuluva kaupunginosa kaupungin länsilaidalla, [[Hämeenlinnanväylä]]n länsipuolella.<ref name="kartta.vantaa"/> Vielä vuoden 2015 alussa asukkaita oli alle 200,<ref name="VantaaAlu2015"/> mutta erityisesti [[Keimolanmäki|Keimolanmäen]] rakenteilla olevan asuinalueen myötä kaupunginosan väkiluku on lähtenyt kasvuun vuonna 2016. Uudelle Keimolanmäen asuinalueelle on suunniteltu asuntoja noin 2&nbsp;500 hengelle.<ref name="VantaaAlu2015"/><ref name="Vantaa-Keimolanmäki"/>


=== Asukasluku ===
=== Asukasluku ===
Rivi 28: Rivi 32:
!2000
!2000
!2010
!2010
!2015*
!2015
|-
|-
!kpl
!kpl
Rivi 40: Rivi 44:
|159
|159
|177
|177
|549
|185
|}
|}
<nowiki>*</nowiki> '''Ennuste'''<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/73544_Kivisto_korjattu.pdf|nimeke = Asukasmäärän kehitys|julkaisu = Vantaa alueittain 2010|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }} {{404}}</ref>


Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus on selvästi Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).
Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus oli vuonna 2003 tuntuvasti Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).


==Historia==
==Historia==
Rivi 86: Rivi 89:
Pääosa Keimolan vanhasta kyläkeskuksesta sijaitsee [[Kivistö (Vantaa)|Kivistön]] kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kaupunginosaan on suunniteltu [[Keimolanmäki|Keimolanmäen]] asuntoalue. Se rakennetaan [[Keimolan moottorirata|Keimolan moottoriradan]] (1966–1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle.
Pääosa Keimolan vanhasta kyläkeskuksesta sijaitsee [[Kivistö (Vantaa)|Kivistön]] kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kaupunginosaan on suunniteltu [[Keimolanmäki|Keimolanmäen]] asuntoalue. Se rakennetaan [[Keimolan moottorirata|Keimolan moottoriradan]] (1966–1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle.


Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009 ja sai lainvoiman 2011.
Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009 ja sai lainvoiman 2011. Asuntoja on suunniteltu noin 2&nbsp;500 hengelle. <ref name="Vantaa-Keimolanmäki"/>


Keimolanmäkeen on Hämeenlinnanväylän puolelle suunniteltu pitkää pohjois-etelä-suuntaista kerrostaloa, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Rakennus loisi alueelle omaa identiteettiä.
Keimolanmäkeen on Hämeenlinnanväylän puolelle suunniteltu pitkää pohjois-etelä-suuntaista kerrostaloa, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Alueelle omaa identiteettiä luovan "käärmetalon" länsipuolella kerrosluku madaltuisi (kuuteen, myöhemmin kahteen) ja väljenisi ''Isosuon'' Natura-aluetta kohti.
Käärmetalon länsipuolella kaupunkirakenne madaltuisi ja väljenisi ''Isosuon'' Natura-aluetta kohti. Kerrosluku laskee kuudesta kahteen.


Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa ''Lincolninaukion'' länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108 000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6 500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25 000 kerrosneliömetriä.
Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa ''Lincolninaukion'' länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108&nbsp;000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6&nbsp;500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25&nbsp;000 kerrosneliömetriä.

Asukkaita on tulossa noin n. 2 500<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto/marja-vantaa/maankayton_suunnitelmat/keimolanmaen_asuntoalue_nro_220200_|nimeke = Keimolanmäen asuntoalue|julkaisu = |julkaisija = Vantaan Kaupunki|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }} {{404}}</ref>.


==Muuta==
==Muuta==
Rivi 112: Rivi 112:
Hieman etelämpänä [[Hämeenlinnanväylä]]n vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi [[Luhtaanmäki|Luhtaanmäkeen]] eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee [[Helsinki|Helsingin]], [[Hämeenlinna]]n ja [[Tampere]]en välisten vuorojen syöttöliikennettä [[Helsinki-Vantaan lentoasema|lentoasemalle]].
Hieman etelämpänä [[Hämeenlinnanväylä]]n vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi [[Luhtaanmäki|Luhtaanmäkeen]] eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee [[Helsinki|Helsingin]], [[Hämeenlinna]]n ja [[Tampere]]en välisten vuorojen syöttöliikennettä [[Helsinki-Vantaan lentoasema|lentoasemalle]].


Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee [[Kivistö]]n kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen.
Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee [[Kivistö]]n kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen.

Petaksen omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen.
Eteläpuolisen [[Myllymäki (Vantaa)|Myllymäen]] kaupunginosan [[Petas (Vantaa)|Petaksen]] omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen.

Naapurissa on [[Petikko|Petikon]] virkistysalue.
Naapurissa on [[Petikko|Petikon]] virkistysalue.

Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, ''Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen'' pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu ''Lepsämänjoen'' rantapeltoja kohti aivan [[Vestra]]n kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen ''Luhtaanmäenjokeen'', kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän.
Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, ''Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen'' pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu ''Lepsämänjoen'' rantapeltoja kohti aivan [[Vestra]]n kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen ''Luhtaanmäenjokeen'', kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän.
Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee [[Luhtaanmäki]].
Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee [[Luhtaanmäki]].
Rivi 120: Rivi 123:
===Kehärata===
===Kehärata===


Vuonna 2015 avatun [[Kehärata|Kehäradan]] lähimmät asemat ovat suunnitelman mukaan [[Petaksen rautatieasema|Petas]] ja [[Kivistön rautatieasema|Kivistö]]. Petaksen asemaa ei kuitenkaan rakenneta vielä ensimmäisessä vaiheessa.
Vuonna 2015 avatun [[Kehärata|Kehäradan]] lähimmät asema on ainakin alkuvuosina [[Kivistön rautatieasema|Kivistö]] Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Keimolan eteläpuolelle suunniteltua [[Petaksen rautatieasema]]a ei rakennettu vielä Kehäradan ensimmäisessä vaiheessa.


==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="VantaaAlu2015">{{Verkkoviite | osoite = http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/124282_Vantaa_alueittain_2015.pdf| nimeke = Vantaa alueittain (2015)| tiedostomuoto = pdf | selite = 22 Keimola, teoksen s. 70–73 | ajankohta = huhtikuu 2016 | julkaisija = Vantaan kaupunki, vantaa.fi| viitattu = 11.7.2016}} </ref>

<ref name="Vantaa-väestö2015">{{verkkoviite |osoite= http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/104934_Vantaan_vaestokartta_2015.pdf|nimike=Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210&nbsp;803.| tiedostomuoto= pdf| julkaisija= Vantaa, vantaa.fi| viitattu= 11.7.2016}}</ref>

<ref name="Vantaa-tpaikat1980-2013">{{verkkoviite |osoite= http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/104893_Vantaa_alueittain_tyopaikat_1980-2013.xlsx |nimike=Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) |tiedostomuoto= .xlsx | julkaisija= Vantaa, vantaa.fi| viitattu= 11.7.2016}}</ref>

<ref name="Vantaa-Keimolanmäki">{{verkkoviite |osoite= http://www.vantaa.fi/keimolanmaki|nimike=Keimolanmäki| tiedostomuoto= | julkaisija= Vantaa, vantaa.fi| viitattu= 11.7.2016}}</ref>


<ref name="golfpiste.com">{{verkkoviite| osoite= http://golfpiste.com/kenttaesittely/?seuraid=84| nimike= Keimola Golf| julkaisija= golfpiste.com| viitattu= 3.7.2016}}</ref>
<ref name="golfpiste.com">{{verkkoviite| osoite= http://golfpiste.com/kenttaesittely/?seuraid=84| nimike= Keimola Golf| julkaisija= golfpiste.com| viitattu= 3.7.2016}}</ref>
Rivi 130: Rivi 141:
}}
}}


* Vantaa alueittain (2003). Ladattavissa pdf-tiedostoina [http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;2075;6962; Vantaan kaupungin sivuilta]. {{404}}
* Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Pdf-muotoinen tilastokartta [http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;2075;17440 Vantaan kaupungin sivuilla]. {{404}}
* [http://keharata.net/ Kehäradan suunnitelmia]
* [http://keharata.net/ Kehäradan suunnitelmia]
* [http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;222;2126;2612 Marja-Vantaan osayleiskaava] {{404}}
* [http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;222;2126;2612 Marja-Vantaan osayleiskaava] {{404}}

Versio 11. heinäkuuta 2016 kello 00.53

Keimola
Käinby
Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Keimola korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Kivistön suuralue
Kaupunginosa nro 22[1]
Pinta-ala 10,6 [1] km² 
Väkiluku 185[2][1] (1.1.2015)
Väestötiheys 17[1] as./km²
Työpaikkoja 68 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t) 01700, 01730, 01750, (01680)[4]
Lähialueet Kivistö, Piispankylä, Myllymäki, Petikko, Vestra, Luhtaanmäki

Keimola (ruots. Käinby) on Vantaan kaupungin Kivistön suuralueeseen kuuluva kaupunginosa kaupungin länsilaidalla, Hämeenlinnanväylän länsipuolella.[4] Vielä vuoden 2015 alussa asukkaita oli alle 200,[1] mutta erityisesti Keimolanmäen rakenteilla olevan asuinalueen myötä kaupunginosan väkiluku on lähtenyt kasvuun vuonna 2016. Uudelle Keimolanmäen asuinalueelle on suunniteltu asuntoja noin 2 500 hengelle.[1][5]

Asukasluku

Vuosi 1880 1900 1920 1940 1980 1990 2000 2010 2015
kpl 178 222 231 231 159 147 159 177 185

Kaupunginosan asukkaista ruotsinkielisten ja vanhusten osuus oli vuonna 2003 tuntuvasti Vantaan keskimääräistasoa korkeampi (2003).

Historia

Keimolan kylän nimeä (Keimby) käytettiin jo 1527[6][7]. Sen sijaan suomenkielinen nimitys on tullut käyttöön 1707.[6]

Kylää hallitsi viisi maanviljelystilaa jotka olivat Linna[8], Backas[9], Gyras[10], Saras[11] ja Petas[12] jotka mainittiin 1540-luvulla Kustaa Vaasan maakirjassa[6].

Ensimmäisen kaupan avasi A. F. Strömberg 1875 Backaksen tilalle. Kauppa lopetti kuitenkin toimintansa vuosikymmenen loppuun mennessä.[13]. Keimolassa oli myöskin Nurmijärven osuusliike Kiven kaupan sivuliike sekä Postin konttori (lakkautettiin 1990-luvulla).

Keimolan sähkölaitos perustettiin 1957 Kivistön saatuaan sähköt. Myytiin myöhemmin 1962 Malmin sähkölaitokselle.[14]

Keimolassa kuvattiin osia elokuvasta Niskavuoren naiset vuonna 1958.

Ensimmäinen Vantaan kunnanvaltuuston naispuolinen varapuheenjohtaja oli Hjördis Allen (os. Åvall) Keimolasta[15] vuonna 1961.

Keimola on myös vanha Helsingin pitäjän maarekisterikylä, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän molemmin puolin jonka tie halkaisi 1950-luvulla kahtia. Hämeenlinnan moottoritie rakennettiin 1985–1992.[16].

Keimolaan tulivat myös 1950-luvulla Kivistön ja Kanniston sekä Rauhalan asuinalueet jotka lohkottiin Linnan kartanon maista.[17]

Koulut

Vantaan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu toimi vuosina 1893–1901 Luhtaanmäellä.[18]. Keimolan alakoulu aloitti toimintansa 1912. Nykyään sitä hallinnoi Keimolan ruotsinkielinen omakotiyhdistys.[19]

Seuraavaksi tulivat Keimolan sivukoulu (1925) ja Keimolan suomenkielinen kansakoulu (1949)[20]. Molemmat ovat yksityisomistuksessa.

Teollisuushistoriaa

Alueella oli merkittävä foliopaperia valmistava teollisuuslaitos Oy Aluma Ab (1957–1990)[21]. Sen toiminta sulautui toiseen yritykseen[22]. Halli rakennettiin 1959 ja on nykyäänkin yhä yritysten käytössä.

Keimolan radioasema

Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema

Keimolan moottoriradan vieressä sijaitsi 1952[23] toimintansa aloittanut entinen Posti- ja telelaitoksen rannikkoradioasema ”Helsinki radio” joka hoiti lyhytaalto -yhteyksien vastaanoton[24]. Lähettimet sijaitsivat Nummelassa ja Leppävaarassa[25]. Radioaseman takia läheiseen Kivistön kylään ei saanut aluksi vetää ilmateitse sähköjä häiriöiden pelossa. Helsinki radio lopetti toimintansa 31.12.1999.

Helsingin yliopiston tähtieteellisen observatorion havaintoasema

Keimolassa sijaitsi myös Helsingin yliopiston tähtitieteen radioastronomian havaintoasema. Tämä siirrettiin Viikistä 1959 Keimolaan radiohäiriöiden vuoksi.[26]. Myöhemmin 1960-luvulla havaintoasema siirrettiin Helsingin yliopiston omistaman Kirkkonummen Metsähovin tilalle.

Keimolanmäki

Pääosa Keimolan vanhasta kyläkeskuksesta sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Kaupunginosaan on suunniteltu Keimolanmäen asuntoalue. Se rakennetaan Keimolan moottoriradan (1966–1978) paikalle Sanoma Oyj:n maille Hämeenlinnanväylän länsipuolelle.

Keimolanmäen asemakaava hyväksyttiin 2009 ja sai lainvoiman 2011. Asuntoja on suunniteltu noin 2 500 hengelle. [5]

Keimolanmäkeen on Hämeenlinnanväylän puolelle suunniteltu pitkää pohjois-etelä-suuntaista kerrostaloa, jonka kerrosluvut vaihtelevat viidestä kahteentoista. Alueelle omaa identiteettiä luovan "käärmetalon" länsipuolella kerrosluku madaltuisi (kuuteen, myöhemmin kahteen) ja väljenisi Isosuon Natura-aluetta kohti.

Alueen keskiosiin sijoittuu koulu-päiväkotitontti sekä liiketilaa Lincolninaukion länsipuolelle. Aukion pohjoisosassa sijaitsee entinen moottoriradan valvontatorni, joka kunnostetaan valoteokseksi. Alueelle tulee asuntorakentamista noin 108 000 kerrosneliömetriä, palvelutiloja 6 500 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamista noin 25 000 kerrosneliömetriä.

Muuta

Hämeenlinnanväylän läntiseksi rinnakkaistieksi on tulossa Keimolantie ja kaavassa on varauduttu myös Klaukkalan rataan.

Suuri osa kupunginosan 10,3 hehtaarin pinta-alasta on yksityisiä maa- ja metsätalousmaita – peltoja, metsiä, soita ja niittyjä. .

Luonnonsuojelualueet

Keimolassa on runsaasti kasvistoltaan tai eläimistöltään arvokkaaksi luokiteltuja alueita. Pinta-alaltaan suurimpia näistä on Isosuon luonnonsuojelualue. Se on lähes luonnontilainen keidas- eli kohosuo ja suona pääkaupunkiseudun toiseksi suurin. Lintuja esiintyy runsaslukuisesti ja Isosuo tunnetaan myös arvokkaana perhosalueena.

Nummimäen rinteen pähkinälehto kuuluu maakunnallisesti suojeltuihin ja Natura 2000 -alueisiin.

Keimola golf

Isosuon länsipuolella Kirkantien päässä sijaitsee sijaitsee 90 hehtaarin kokoinen, kansainvälisten turnausten mitat täyttävä Keimola Golf.[27] Golfyritys on ollut Keimolan suurimpia työllistäjiä, vaikka aikoinaan kuuluisan, nyt suljetun Keimolan moottoriradan vierellä Laavatien toisella puolella on jo suljettu teollisuusalue.

Muuta

Hieman etelämpänä Hämeenlinnanväylän vierellä sijaitsee Keimolanportin huoltoasema, joka Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä poistuu siirtyen noin viisi kilometriä pohjoisemmaksi Luhtaanmäkeen eli Klaukkalan liittymään. Keimolanportilla sijaitsee nykyisin linja-autojen pikavuoropysäkki, joka palvelee Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisten vuorojen syöttöliikennettä lentoasemalle.

Keimolan kaupunginosan itärajan piirtää Hämeenlinnanväylä, jonka toisella puolella sijaitsee Kivistön kaupunginosa. Kaupunginosan etelärajana on tulevan Tikkurilantien jatke länteen.

Eteläpuolisen Myllymäen kaupunginosan Petaksen omakotialueen kohdalla Keimolan kaupunginosan raja kääntyy länsiluoteeseen.

Naapurissa on Petikon virkistysalue.

Alle puolen kilometrin päässä kunnanrajasta, Herukkapuronlehdon luonnonsuojelualueen pohjoisreunalla Keimolan lounaisrajalinja kääntyy pohjoiseen ja jatkuu Lepsämänjoen rantapeltoja kohti aivan Vestran kylän itäpuolitse. Sitten raja siirtyy Lepsämänjokeen ja edelleen Luhtaanmäenjokeen, kunnes tapaa jälleen Hämeenlinnanväylän. Luhtaanmäenjoen toisella puolella sijaitsee Luhtaanmäki.

Kehärata

Vuonna 2015 avatun Kehäradan lähimmät asema on ainakin alkuvuosina Kivistö Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Keimolan eteläpuolelle suunniteltua Petaksen rautatieasemaa ei rakennettu vielä Kehäradan ensimmäisessä vaiheessa.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Vantaa alueittain (2015) (pdf) (22 Keimola, teoksen s. 70–73) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  2. ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  3. ↑ Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  4. ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  5. ↑ a b Keimolanmäki Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  6. ↑ a b c Keimolan ruotsinkielinen nimi Käinby Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm.
  7. ↑ Kulttuuriympäristö Museovirasto.
  8. ↑ Linnan kartanon historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  9. ↑ Backaksen historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  10. ↑ Gyraksen historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  11. ↑ Saraksen tilan historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  12. ↑ Petaksen tilan historia Helsingin pitäjä-vuosikirja 1981, Valborg Stockmann-Lindholm..
  13. ↑ Aulikki Litzen & Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 96. Vantaan Kaupunki (1997).
  14. ↑ Teollisuusneuvos Carl-Oskar Björklöf (1923–2008) muistelmat Biografiakeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  15. ↑ Pekka Ahtiainen & Jukka Tervonen: Vantaan historia 1946-1977, s. 204. Vantaan kaupunki.
  16. ↑ Martinlaakson kaupunkipolut Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta..
  17. ↑ Jukka Hako: Kivistö - Kylästä kaupungiksi. Kellastupa oy, 2015.
  18. ↑ Aulikki Litzen & Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 131. Vantaan kaupunki (1997).
  19. ↑ Käinby Hembygdsförening r.f. vantaalla.info.
  20. ↑ Amanda Eskola: Vantaan moderni rakennuskulttuuri, C15:2002.. Vantaan kaupunki. Vantaan yleiskaava.
  21. ↑ Lakannet yritykset - Oy Aluma Ab kolumbus.fi.
  22. ↑ Oy Aluma Ab ytj.fi.
  23. ↑ Helsinkiradio aanimeri.fi.
  24. ↑ Rannikkoradioasema Helsinkiradio aanimeri.fi.
  25. ↑ Lähetinantennien sijainnit aanimeri.fi.
  26. ↑ Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta Helsingin yliopisto, Observatorio 1984
  27. ↑ Keimola Golf golfpiste.com. Viitattu 3.7.2016.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keimola&oldid=15823831”