Ero sivun ”Kanajärvi (Tammela)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Hämeenlinnan järvet; lisätty Luokka:Kalvolan järvet HotCat-työkalulla |
→Lähteet: ei enää tynkä |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
}} |
}} |
||
{{Loimijoen valuma-alue |
{{Loimijoen valuma-alue}} |
||
[[Luokka:Loimijoen valuma-alue]] |
[[Luokka:Loimijoen valuma-alue]] |
||
[[Luokka:Tammelan järvet]] |
[[Luokka:Tammelan järvet]] |
||
Versio 6. heinäkuuta 2016 kello 23.32
| Kanajärvi (Tammela) | |
|---|---|
 Kissaniemen virkistysalueen nuotiopaikka. |
|
| Koordinaatit | [1] |
| Sijainti | Tammela, Hämeenlinna |
| Valtio |
 Suomi |
| Pinta-ala | 2,06188 [1] km² |
| Pinnankorkeus | 137,2 [2] m |
| Rantaviiva | 15,746 [1] km |
| Laskujoki | Kivitokeenoja [2] |
| Järvinumero | 35.934.1.030 |
Kanajärvi on Tammelassa ja Kalvolassa Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Teuronjoen valuma-alueeseen, jonka keskusjärven eli Rautijärven itäiseen, Kyläsillanjokeen päättyvään, reittiin se kuuluu.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 206 hehtaaria ja sen pituus on 2,5 kilometriä ja leveys 1,5 kilometriä. Siihen laskee ympäröiviltä tiheään ojitetuilta soilta suo-ojia, joista osa ovat samalla järvien laskuojia. Järven länsipäähän laskevat Siirtolammin laskuoja ja Kotalammin ja Jouhilammin yhteinen laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 1,5 kilometriä pitkä Kivitokeenoja, joka laskee Kanalammiin.[1][2]
Järven rantaviiva on 16 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven rannat ovat länsiosassa sekä osin pohjois- ja eteläosassa soistuneita. Järvi on kivinen ja siinä on yli 40 saarta. Suurin saari on Isosaari eli Ryssänsaari, joka on 900 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Saarella kohoaa järvenpintaa ylemmäksi yli 30 metrinen kalliopäinen mäki. Muut suuremmat saaret sijaitsevat Niemenlahdessa tai Isosaaren kaakkoispuolella. Saaria ovat muun muassa Kirrinkivi, Haukkasaaret, Mertasaaret, Pouta-Jussi, Papinsaari ja Sääksniemi.
Ranta-asutus keskittyy järven itärannoille, missä sijaitsee kirjojen kerääjä Emanuel Kanajärven kotimuseona oleva Kanajärven talo Kalvolan Kanajärven kylässä. Tänne johtavat tiet, joille pääsee Tammelan Teuron ja Hämeenlinnan Myllykylän yhdistävältä tieltä. Aikaisempi Tammelan, Kalvolan ja Hattulan rajapyykki sijaitsee järven itärannalla Korkee-nimisen mäen huipulla.[3] Siitä erkanee nykyinen Tammelan ja Hämeenlinnan välinen raja, joka ylittää järven Isosaaren pohjoispuolelta. Hattulan raja ohittaa järven idässä 100 metrin etäisyydeltä.[1][2]
Muuta
Järven kaakkoisrannalla on Tammelan kunnan ylläpitämä 8,2 hehtaarin laajuinen Kissaniemen virkistysalue. Sen rantaviivan pituus on yksi kilometri, jota myöten kulkee polku niemen ympäri. Kissaniemen kärjessä on kuivakäymälä ja tulentekopaikka.[4][5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ a b c d e Kanajärvi, Tammela, Hämeenlina (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2131 02 Vuohiniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1979. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.6.2016)
- ↑ Kunnat ostavat niemen Tammelasta. Hämeen Sanomat, 18.4.2008. Hämeen Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.6.2016.
- ↑ Kissaniemi. (Kissaniemen infotaulu) Tammela: Tammelan kunta, 27.6.2016.
