Ero sivun ”Galla Placidia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Galla Placidia (rechts) und ihre Kinder.jpg| |
[[Kuva:Galla Placidia (rechts) und ihre Kinder.jpg|thumb|Mosaiikki Galla Placidiasta lapsineen]] |
||
'''Galla Placidia''' (Aelia Galla Placidia, noin 390 – [[27. marraskuuta]] [[450]]) oli [[Theodosius I]]:n tytär ja keisarien [[Honorius|Honoriuksen]] ja [[Arcadius|Arcadiuksen]] siskopuoli.<ref name="castren-galla">Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 185</ref> |
'''Galla Placidia''' (Aelia Galla Placidia, noin 390 – [[27. marraskuuta]] [[450]]) oli [[Theodosius I]]:n tytär ja keisarien [[Honorius|Honoriuksen]] ja [[Arcadius|Arcadiuksen]] siskopuoli.<ref name="castren-galla">Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 185</ref> |
||
Versio 1. heinäkuuta 2016 kello 20.48
_und_ihre_Kinder.jpg)
Galla Placidia (Aelia Galla Placidia, noin 390 – 27. marraskuuta 450) oli Theodosius I:n tytär ja keisarien Honoriuksen ja Arcadiuksen siskopuoli.[1]
Kun Alarik valtasi Rooman vuonna 410 otti hän Gallan panttivangiksi ja gootit veivät hänet mukaansa Galliaan. Vuonna 414 Galla joutui menemään naimisiin Ataulfin kanssa. Ataulf oli Alarikin lanko ja hänestä oli tullut visigoottien uusi kuningas Alarikin kuoleman jälkeen. Vuonna 415 Ataulf kuoli ja seuraavana vuonna Galla palautettiin roomalaisille.[1] [2]
Gallan velipuoli Länsi-Rooman keisari Honorius pakotti hänet menemään naimisiin kenraali Konstantiuksen kanssa. He saivat yhdessä pojan, josta tuli myöhemmin Valentinianus III, ja tytön, Justa Grata Honorian. Vuonna 421 Konstantiuksesta tuli Honoriuksen kanssahallitsija ja samalla Gallasta tuli keisarinna, augusta.[1]
Kun Konstantius kuoli, Galla joutui jättämään Länsi-Rooman ja hakeutumaan Konstantinopoliin Theodosius II:n hoviin. Kun Honorius kuoli vuonna 423, julistautui eräs Johannes Länsi-Rooman keisariksi. Theodosiuksen avulla Johannes kukistettiin ja Gallan pojasta Valentinianuksesta tehtiin Länsi-Rooman keisari. Todellisuudessa Galla oli todellinen hallitsija. Hän valitsi erään Felixin korkeimmaksi sotilaspäällikökseen, magister militumiksi. Felix kuitenkin tapettiin erään Johanneksen tukijan, kenraali Aetiuksen käskystä. Galla kuoli vuonna 450, vähän ennen kun hunnit Attilan johdolla hyökkäsivät Italiaan.
Galla Placidia oli luonteeltaan hurskas ja korjautti useita kirkkoja Roomassa ja Ravennassa, jossa on myös hänen hautakappelinsa.[1]
Lähteet
- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Viitteet
Kirjallisuutta
- Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.
- Ketvel, Urho: Galla Placidia: Myöhäisantiikin vaikuttajanainen. Helsinki: Yliopistopaino, 2000. ISBN 951-570-408-1.