Keskustelu:Fünf Minuten Amerika

Käännöksestä

En nyt rupea pohtimaan sitä, että millä nimellä artikkelin pitäisi olla. Artikkelissa kuitenkin voidaan kyllä minusta mainita se, että kirjan on kääntänyt suomenkielelle henkilö Y vuonna X ja mikäli käännöksestä löytyy kirja-arvosteluja, niin niistäkin voidaan kertoa. Tieto käännöksestä voi olla myös tietolaatikossa jos ei sitten katsota käännöksen olevan niin itsenäinen teos, että sille voisi olla oma erillinen tietolaatikkonsa. --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 12.50 (EEST)

Se nyt vaan ei ole tapana, koska kyse on yksityishenkilön omakustanteesta, jonka laadusta ei ole myöskään tietoa. Olen kyllä huomannut että mieluummin hyväksyt kuin hylkäät, mutta kyllä käytäntöjä on noudatettava. --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 12.53 (EEST)

Ei suomenkielisssä Wikipediassa ole käytäntöä jonka mukaan käännöksestä ei saisi kertoa artikkelissa. Siltä varalta, että viittasit merkittävyyskäytäntöön tässä, niin siinä lukee "... Vaikka aihetta (omakustanne tässä tapauksessa) ei pidettäisikään riittävän merkittävänä itsenäistä artikkelia varten, voidaan se silti sisällyttää johonkin toiseen artikkeliin.". --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 13.05 (EEST)

Tuo artikkeli kertoi alunperin otsikkoa ja lähteitä myöten omakustanteesta. Aiheen merkittävyys on eri asia kuin omakustanteesta tehty artikkeli. Katsoin juuri että pelkästään Books on Demandin kautta Suomessa tehtyjä kirjoja on 2100. Minulla on alalla tuttuja ja tiedän miten se oikeiden kustannusyhtiöiden julkaisujen käännösprosessi menee, eli se ei ole pelkästään sen tekemä jonka nimi on kääntäjänä vaan siinä on laaduntakeena kustantajan edustaja, joka kontrolloi että työ on tehty asiallisesti. Palkittujenkin kääntäjien käännöksiä muutetaan ja korjataan. Jos tänne tulee vaikka Shakespearen omakustannussuomennoksia, niin voi voi. Etkä voi estää, jos ei rajaa pidetä. (Huomaa että vaikka kääntäjä on Wikikäyttäjä, se ei tuo hänelle etuoikeuksia) --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 13.26 (EEST)

Huomaa vielä että yksityishenkilöiden tekstejä ei voi käyttää lähteenä, ja käännös on aina yksityishenkilön teksti jos ei sitä ole julkaissut merkittävä kustantaja. --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 13.32 (EEST)

Ei kai Wikipedian ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, että onko käännös hyvä tai huono? Kirjaa kuitenkin löytyy kirjastoista ja kirjakaupoista joten on se ihan asiallista mainita. --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 13.54 (EEST)

Lisätään vielä, että tiedot siinä laajuudessa mitä ne nyt esimerkiksi tietolaatikossa oli löytyy vaikkapa Finnasta joka on luotettava lähde. --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 14.06 (EEST)

Kumpikaan viimeisistä kommentteistasi ei perustele mitään. Ei Wikipedia ota kantaa, mutta omakustanteita ja yksityishenkilöiden sivustoja ja mielipidekirjoituksia ei pidetä Wikipediassa luotettavina, ja käännös on yksityishenkilön tekemä ja omalla kustannuksella julkaisema tulkinta (virheineen päivineen) alkutekstistä, ja se on verrattavissa noihin mainitsemiini. Tuohon lisäykseesi vastaan, että Finnassa on kaikki Suomessa julkaistu mitä löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista (ja vielä vähän muutakin sen lisäksi) eli kaikki mitkä on hankkinut itselleen Isbn-numeron (sen saa pyytämällä, ei mitään rajoituksia). Kirjastojen hankintoihin en ota kantaa, monet lahjoittavat sinne, on niihin hankittu Wikipedian teksteistä koottuja kirjojakin. Kirjakaupat ei pidä hyllyssään omakustanteita mutta välittävät kaikkea mitä halutaan ostaa. --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 14.35 (EEST)

Kyllähän kirjakaupat ihan todistetusti pitävät hyllyssään ja myyvät omakustanteitakin kunhan vain kauppa käy. Kiroileva siili esimerkiksi oli omakustanne. --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 14.44 (EEST)

Mä en tiedä johdatko sä tahallasi harhaan, mutta Kiroileva siili ei ole ollut omakustanne suunnilleen kymmeneen vuoteen. --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Käytin Kiroilevaa siiliä esimerkkinä siksi, että sen omakustanteisena kirjana julkaistu ensimmäinen osa oli Akateemisen Kirjakaupan myydyin sarjakuva-albumi vuonna 2007 ja yksi Akateemisen kirjakaupan kaikkien aikojen myydyimmistä sarjakuvista. Suosion seurauksena Kiroileva siili päätyi sitten edelleen Sammakon kustantamaksi. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 09.55 (EEST)

Ylläpitäjänä olet perehtynyt käytäntöihin ja löydät sieltä aina sen porsaanreiän tai osaat vääntää sen tulkinnan niin että kantasi näyttää perustellulta. Minä taas luen Wikipedian henkeä niin, että se tähtää siihen että Wikipedia on laadukas, se kertoo merkittävistä asioista laadukkain lähtein. Omakustanteet eivät kuulu näiden rajojen sisään, enkä näe mitään syytä väljentää rajoja. Niille on omat paikkansa muualla. Minusta tämä on todettu musiikkitallenteidenkin kohdalla, ja joku omakustannekirjailija poistettiin juuri äskettäin. Muistaakseni muuten Runeberg.orgissa (tai joku vast.) voi julkaista omia tekstejään. --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 14.35 (EEST)

No siis kuten yllä totesin, niin keksit tässä sääntöjä omasta päästäsi. --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 14.44 (EEST)

En keksi, voit sanoa mitä haluat, mutta omakustannekäännökset eivät kuulu Wikipediaan. Niitä vain ei ole ennen tyrkytetty, niin ihan suorasanaisesti kieltoa ei (kai) ole ohjeissa ilmaistu, mutta henki on ilmaistu selvästi. Tiedät sen yhtähyvin kuin minäkin, linjasi vaan on välillä tullut julki, vähän kuin Iivarius, että kaikki heti tänne vaan ilman mitään rajaa. --Mwåc8m (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Okei kyse ei siis ole ohjeista, mutta koska tiedät asiasta sovitun jossain niin pistätkö linkin sinne missä näin on tehty? --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 23.20 (EEST)

Tälläisestä kirjasta, jonka tekijänoikeudet ovat vanhentuneet, voi julkaista omakustanteena käännöksen kuka vain. Vaikka käännös on tässä tapauksessa omakustanne, on sen tekijä kuitenkin ammattikääntäjä, joka on filosofian tohtori, tietokirjallisuuden toimittaja ja suomentaja, jonka suomennoksia ovat julkaisseet tunnetut kustannusosakeyhtiöt. Suomennos voidaan mainita artikkelin tekstissä. Suomennosta voidaan myös käyttää lähteenä, edellä mainitusta johtuen. Asia olisi aivan toinen, jos suomentaja olisi Matti Meikäläinen. –Makele-90 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 23.34 (EEST)

Samaa mieltä kuin Makelele-90. Ihme pelleilyä koko vääntö. Pisteet Zachelle kärsivällisyydestä.--Bluto (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 09.22 (EEST)

Mielipiteeni = konsensus-ehdotukseni: 1) Artikkelin nimeksi alkuperäisteoksen nimi, 2) artikkeliin ja infoboksiin maininta suomenkielisestä käännöksestä, 3) lähdeluetteloon käy suomennos ja sen sivunumerot. Mielestäni Wikipedian laatu säilyy kyllä. Eikä tuossa väännössä pelleilyä ole, vaan erilaisia mielipiteitä.--Micraboy (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 13.46 (EEST)

Kyllä sitä voi ja saa pelleilyksi nimittää kun käytäntöjä aletaan tulkita miten sattuu (Zache edellä on jo mennyt tarpeeksi yksityiskohtiin, joten niihin on turha tässä enää palata) ja ylläpitäjää syytetään keskustelussa "porsaanreikien hyödyntämisestä". Muuten ehdotuksesi kuulostaa ihan varteenotettavalta kompromissilta.--Bluto (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 15.57 (EEST)