Ero sivun ”Kiitäjälinnut” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti lisäsi: ko:칼새목 |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
[[de:Seglervögel]] |
[[de:Seglervögel]] |
||
[[en:Apodiformes]] |
[[en:Apodiformes]] |
||
| ⚫ | |||
[[es:Apodiformes]] |
[[es:Apodiformes]] |
||
| ⚫ | |||
[[fr:Apodiformes]] |
[[fr:Apodiformes]] |
||
[[ko:칼새목]] |
|||
[[hr:Srpokrilke]] |
[[hr:Srpokrilke]] |
||
[[is:Þytfuglar]] |
[[is:Þytfuglar]] |
||
Versio 3. syyskuuta 2006 kello 06.22
Malline:Taksonomian alku eläimet Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian alajakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian jako
- Kiitäjät (Apodidae)
- Puukiitäjät (Hemiprocnidae)
- Kolibrit (Trochilidae)
Malline:Taksonomian loppu Kiitäjälinnut eli kirskulinnut (Apodiformes) on lintulahko, johon kuuluu pitkäsiipisiä lintumaailman taiturimaisimpia lentäjiä. Lahkon tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin kiitäjät viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. Kolibrit puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämäät paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa.
Kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon: kiitäjiä on 67 lajia, puukiitäjiä eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy tervapääsky (Apus apus). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu alppikiitäjä (Apus melba), vaaleakiitäjä (Apus pallidus), kafferikiitäjä (Apus caffer) ja piikkipyrstökiitäjä (Hirundapus caudacutus).