Ero sivun ”Marja (kasvitiede)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Aiheesta muualla |
Lisäys Merkkaus: seulottavat |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
== Gastronomia == |
== Gastronomia == |
||
[[Gastronomia]]ssa marja tarkoittaa pientä, mehevää ja pyöreähköä kasvinosaa. |
[[Gastronomia]]ssa marja tarkoittaa pientä, mehevää ja pyöreähköä kasvinosaa. |
||
== Marjojen puutostiloja == |
|||
Marjoille voi aiheutua puutostiloja liittyen kasvumaan ravinnesisältöön. |
|||
*[[Kalium]]in puute voi aiheuttaa lehtien kuihtumista ja punertumista ja marjat voivat jäädä pieniksi ja niiden maku huononee. |
|||
*[[Fosfori]]n puute voi muuttaa lehtien väriä sinipunertavaksi ja lehdet varisevat sekä sato heikkenee. |
|||
*[[Magnesium]]in puute voi muuttaa lehtien väritystä punertavaksi tai kellertäväksi sekä lehtien varisemista ja kasvun hidastumista. |
|||
*[[Mangaani]]n puute voi saada lehdet kellastumaan ja niihin tulee laikkuja. |
|||
*[[Rauta|Raudan]] puute voi vaalentaa ja kellastuttaa kasvinosia. |
|||
*[[Sinkki|Sinkin]] puute voi pienentää marjojen kokoa ja pienentää satoa sekä Lehdistä voi tulla kapeita. |
|||
*[[Typpi|Typen]] puute voi heikentää kasvua sekä lehdistä voi tulla vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 31. toukokuuta 2016 kello 23.14
Marja on kasvitieteessä mehevien hedelmien tyyppi, joka on kehittynyt emin sikiäimestä ja on yleensä monisiemeninen. Marja on kokonaan mehevä lukuun ottamatta pintakerrosta. Uloin kerros on usein vahapeitteinen kuori. Marjan pääosana on malto, joka pehmenee kypsetessään. Sisin kerros on marjoissa ohut ja pehmeä, eikä erotu paljon maltokerroksesta, toisin kuin luumarjoilla, joilla se on paksuseinäinen ja puutunut "kivi" siemenen ympärillä.
Kasvitieteellisesti marjoja ovat esimerkiksi tomaatti ja chili. Jos hedelmän muodostumiseen osallistuu sikiäimen lisäksi myös kukkapohjus ja sen osuus on suuri hedelmämäisestä rakenteesta, marjaa voidaan nimittää pohjusmarjaksi. Tyypillinen pohjusmarja on esimerkiksi mansikka (Fragaria). Pohjusmarjoja tai pohjushedelmiä ovat myös puolukoiden (Vaccinium) ja herukoiden (Ribes) suvun marjat sekä kurkku ja banaani.
Gastronomia
Gastronomiassa marja tarkoittaa pientä, mehevää ja pyöreähköä kasvinosaa.
Marjojen puutostiloja
Marjoille voi aiheutua puutostiloja liittyen kasvumaan ravinnesisältöön.
- Kaliumin puute voi aiheuttaa lehtien kuihtumista ja punertumista ja marjat voivat jäädä pieniksi ja niiden maku huononee.
- Fosforin puute voi muuttaa lehtien väriä sinipunertavaksi ja lehdet varisevat sekä sato heikkenee.
- Magnesiumin puute voi muuttaa lehtien väritystä punertavaksi tai kellertäväksi sekä lehtien varisemista ja kasvun hidastumista.
- Mangaanin puute voi saada lehdet kellastumaan ja niihin tulee laikkuja.
- Raudan puute voi vaalentaa ja kellastuttaa kasvinosia.
- Sinkin puute voi pienentää marjojen kokoa ja pienentää satoa sekä Lehdistä voi tulla kapeita.
- Typen puute voi heikentää kasvua sekä lehdistä voi tulla vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä.
Lähteet
- Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi 2. Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-391-X.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marja (kasvitiede) Wikimedia Commonsissa
- Jouni Koutonen: Marjoissa maistuu myyttien historia. Yle 15.5.2009.
- Luonnonvarakeskus (Luke): Metsiemme marjat ja sienet
- Yhteishyvä: Marjakasvien taudit
Kirjallisuutta
- Piippo, Sinikka: Suomalaiset marjat: Kaikki metsän ja puutarhan lajit. Helsinki: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-351-4.