Ero sivun ”Edistysmielinen osuustoiminta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p väliotsikko
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p wfix
Rivi 4: Rivi 4:
[[File:Pakkahuoneenkatu 30 Oulu 20150502.JPG|thumb|Oulun Osuuskaupan vanha toimitalo, Pakkahuoneenkatu 30.]]
[[File:Pakkahuoneenkatu 30 Oulu 20150502.JPG|thumb|Oulun Osuuskaupan vanha toimitalo, Pakkahuoneenkatu 30.]]
[[File:Osuusliike Lapinmaa.jpg|thumb|Osuusliike Lapinmaa Rovaniemellä vuonna 1940.]]
[[File:Osuusliike Lapinmaa.jpg|thumb|Osuusliike Lapinmaa Rovaniemellä vuonna 1940.]]
'''Edistysmielinen osuustoiminta''' oli oma nimitys niille, lähinnä [[Suomi|Suomen]] kaupunkien työväestöstä koostuneille [[osuuskauppa#Osuuskaupat Suomessa|osuuskaupoille]], jotka erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike [[Elanto|Elannon]] johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen ''Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK)''. Edistysmieliset osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta]] (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen ''[[Osuuskunta Tradeka|Suomen Osuustukkukaupan]] (OTK)''.<ref>[http://www.tkm.fi/vanhat/otk.html OTK - Osuustukkukauppa] Vanhat, Werstas</ref> Osuusliikkeitä oli enimmillään 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, ''E-liikkeeksi'' tapahtui 1964. Kullakin osuusliikkeellä oli oma [[säästökassa]] ja joillakin myös omaa tuotannollista toimintaa varsinkin alkuvaiheessa, kuten [[leipomo]] ja [[meijeri]]. Lisäksi edistysmielistä osuustoimintaa olivat [[rakennusteollisuus|rakennusteollisuudessa]] [[Haka (rakennusliike)|Haka]], [[vakuutus]]alalla [[Kansa-yhtymä|Kansa]] sekä [[kirjankustantamo|kirjakustantamo]] [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]].
'''Edistysmielinen osuustoiminta''' oli oma nimitys niille, lähinnä [[Suomi|Suomen]] kaupunkien työväestöstä koostuneille [[osuuskauppa#Osuuskaupat Suomessa|osuuskaupoille]], jotka erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike [[Elanto|Elannon]] johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen ''Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK)''. Edistysmieliset osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta]] (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen ''[[osuustukkukauppa|Suomen Osuustukkukaupan]] (OTK)''.<ref>[http://www.tkm.fi/vanhat/otk.html OTK - Osuustukkukauppa] Vanhat, Werstas</ref> Osuusliikkeitä oli enimmillään 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, ''E-liikkeeksi'' tapahtui 1964. Kullakin osuusliikkeellä oli oma [[säästökassa]] ja joillakin myös omaa tuotannollista toimintaa varsinkin alkuvaiheessa, kuten [[leipomo]] ja [[meijeri]]. Lisäksi edistysmielistä osuustoimintaa olivat [[rakennusteollisuus|rakennusteollisuudessa]] [[Haka (rakennusliike)|Haka]], [[vakuutus]]alalla [[Kansa-yhtymä|Kansa]] sekä [[kirjankustantamo|kirjakustantamo]] [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]].


==Liikeketjuja==
==Liikeketjuja==

Versio 31. toukokuuta 2016 kello 12.56

Hakaniemen Elanto vuonna 1993.
Vakuutusyhtiö Kansan entinen toimitalo Helsingin Sörnäisissä.
Osuusliike Mäki-Matin logoja.
Kemin Osuuskaupan toimitalo Keskuspuistokatu 1:ssä, valmistunut 1929.
Oulun Osuuskaupan vanha toimitalo, Pakkahuoneenkatu 30.
Osuusliike Lapinmaa Rovaniemellä vuonna 1940.

Edistysmielinen osuustoiminta oli oma nimitys niille, lähinnä Suomen kaupunkien työväestöstä koostuneille osuuskaupoille, jotka erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Edistysmieliset osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK).[1] Osuusliikkeitä oli enimmillään 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964. Kullakin osuusliikkeellä oli oma säästökassa ja joillakin myös omaa tuotannollista toimintaa varsinkin alkuvaiheessa, kuten leipomo ja meijeri. Lisäksi edistysmielistä osuustoimintaa olivat rakennusteollisuudessa Haka, vakuutusalalla Kansa sekä kirjakustantamo Tammi.

Liikeketjuja

Kaupungeissa ja muissa suuremmissa asutuskeskuksissa oli Centrum-tavarataloja. E-liike oli 1950-luvulla edelläkävijä valintamyymälöiden tuomisessa Suomeen; ryhmän eri kokoisten elintarvikeliikkeiden tunnuksia olivat E-market, E-halli ja Siwa. Muita E-liikkeen ketjuja sen viimeisinä vuosikymmeninä olivat rautakauppa Renlund, huonekaluliike Eka-kaluste, huoltamoketju Finnoil (aik. E-Öljyt) ja Cumulus-hotellit.[2]

Teollisuuslaitoksia

E-liikkeen omistamaa teollisuutta olivat rakennuskunta Hakan ja kirjankustantamo Tammen ohella puoli tusinaa lihanjalostamoa ympäri Suomen (Oulu 1944, Lahti 1948, Kuopio 1949, Vaasa 1950, Turku 1953 ja Kuopio 1957), kalanjalostamo Kontio & Kontio (1944), Helsingin margariinitehdas (1930) ja makaronitehdas (1946, vuodesta 1960 Hämeenlinnassa), Hämeenlinnan keksitehdas, Helsingin kahvipaahtimo (1927), kaksi myllyä (Helsinki 1936 ja Hämeenlinna 1956), Tampereen perunajauhotehdas (Oy Peruna, 1937, vuodesta 1959 Vähässäkyrössä), sekä meijerit Humppilassa ja Perniössä. Lisäksi OTK:lla oli Hämeenlinnan rehutehdas, teknokemian tehdas, Tampereen tulitikkutehdas (1926) ja kalustetehdas Sotka Lahdessa (perustettu 1958). OTK:lla oli myös viisi tekstiilitehdasta: Helsingin paitatehdas ja pukutehdas (perustettu 1925), Helsingin vanutehdas (Keru Oy, 1947), Hyvinkään vuodevaatetehdas (1935) ja Savonlinnan työvaatetehdas (1954), Rakennusainevalmistajia olivat Hämeenlinnan saha (1943), Kylmäkosken naulatehdas (1938, vuodesta 1956 Orivedellä) ja rakennuslevytehdas (Sotkia Oy, 1956) sekä Keravan kattohuopatehdas (1955). Lisäksi vuonna 1959 OTK osti Renlundin rakennusainetehtaat, jotka tuottivat Leca-kevytsoraa ja -tiiliä, savitiiliä sekä vuolukivituotteita Nunnanlahden louhoksesta. [3]

Kannattavuuskriisistä Eka-fuusioon

E-osuusliikkeiden kannattavuus oli 1960-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti tappiollista, ja liikevaihto alkoi laskea 1970-luvun puolivälistä. Yksi pelastusyrityksistä oli Siwa-lähikauppaketjun kehittäminen 1980-luvun alussa.[4] Vuonna 1983 E-liikkeessä tehtiin suurfuusio, jolloin kaikki osuusliikkeet suurinta Elantoa lukuun ottamatta yhdistyivät omistamansa OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi 1983. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.[5]

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Hakan ja Kansan mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä. Eka, Elanto, SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL) 1992, jolloin KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan.[6] Eka-yhtymästä tuli Tradeka, joka myöhemmin luopui kokonaan vähittäiskaupasta.

Vuonna 1983 sulautuneet osuusliikkeet

E-osuuskunta Ekan perustamisen yhteydessä 1983 Keskusosuusliike OTK:hon sulautuivat nämä 39 eri puolilla Suomea toiminutta osuusliikettä. Moniin niistä oli aiemmin yhdistynyt muita alueen työväenosuuskauppoja:[7]

  • Osuusliike Ahjo, Hyvinkää (1902)
    • vuonna 1954 liittynyt Kytäjän Osuuskauppa, Hyvinkään mlk (1907)
    • vuonna 1965 liittynyt Launosten Osuuskauppa, Loppi (1909)
  • Etelä-Saimaan Osuusliike, Imatra (1902)
    • vuoteen 1980 Osuusliike Imatra
    • vuoteen 1923 Osuusliike Tippa
    • vuonna 1923 liittynyt Imatran Osuusliike, Ruokolahti (1907)
    • vuonna 1980 liittynyt Osuusliike Onni, Lappeenranta (1904)
  • Osuusliike Häme, Hämeenlinna (1927)
    • vuonna 1969 liittynyt Osuusliike Sydän-Häme, Lammi (1935)
    • vuonna 1970 liittynyt Janakkalan Osuuskauppa, Janakkala (1907)
  • Iin Osuuskauppa, Ii (1906)
  • Itä-Savon Osuusliike, Savonlinna (1917)
  • Jokelan Osuuskauppa, Tuusula (1905)
  • Kainuun Osuusliike, Kajaani (1913)
    • vuoteen 1935 Kajaanin Osuuskauppa
  • Osuusliike Kalla, Kuopio (1902)
    • vuoteen 1934 Osuusliike Työkansa
    • vuonna 1923 liittynyt Maaningan Osuuskauppa, Maaninka (1904)
    • vuonna 1966 liittynyt Sisä-Savon Osuusliike, Suonenjoki (1936)
    • vuonna 1974 liittynyt Osuusliike Savo, Tervo (1908)
    • vuonna 1977 liittyneet Osuusliike Uurtaja, Tuusniemi (1920)
  • Osuusliike Kansanvoima, Rautalampi (1936)
  • Osuusliike Kanta-Häme, Orivesi (1903)
    • vuoteen 1949 Oriveden Osuuskauppa
    • vuonna 1965 liittynyt Korkeakosken Osuuskauppa, Juupajoki (1903)
  • Osuusliike Keko, Lohja (1916)
    • vuonna 1954 liittynyt Leppäkorven Osuuskauppa, Nummi (1921)
    • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Andelsaffär Konsum, Karjaa (1903)
  • Kemin Osuuskauppa, Kemi (1906)
    • vuonna 1948 liittynyt Pajusaaren Osuuskauppa, Kemin mlk (1921)
    • vuonna 1974 liittynyt Tornionlaakson Osuusliike, Pello (1937)
  • Osuusliike Koitto, Valkeakoski (1925)
  • Osuusliike Kymenmaa, Kouvola (1903)
    • vuoteen 1960 Kuusankosken Osuusliike
    • vuonna 1962 liittynyt Osuusliike Keski-Kymi, Inkeroinen (1919)
    • vuonna 1971 liittynyt Kyminlaakson Osuusliike, Kotka (1905)
  • Osuusliike Laaja Andelsaffär, Vaasa (1907)
    • vuoteen 1979 Osuusliike Vaasanseutu
    • vuoteen 1957 Työväen Osuusliike
    • vuonna 1967 liittynyt Osuusliike Suupohja Andelsaffär, Kristiinankaupunki (1919)
    • vuonna 1979 liittyneet Osuusliike Laaja, Lapua (1908), Osuusliike Eteläpohja, Seinäjoki (1918), Lestijokilaakson Osuusliike, Kannus (1923) ja Osuusliike Warma, Kokkola (1935)
  • Lahden Osuuskauppa, Lahti (1907)
    • vuonna 1922 liittynyt Niemen Osuusliike, Hollola (1907)
    • vuonna 1954 liittynyt Keski-Uudenmaan Osuusliike, Lapinjärvi (1908)
    • vuonna 1958 liittynyt Osuusliike Ala-Häme, Kärkölä (1921)
    • vuonna 1964 liittynyt Länsi-Päijänteen Osuusliike, Padasjoki (1935)
    • vuonna 1966 liittynyt Oitin Osuusliike, Hausjärvi (1903)
  • Osuusliike Lapinmaa, Rovaniemi (1922)
    • vuoteen 1936 Työväen Osuusliike Lapinmaa
    • vuonna 1924 liittynyt Kursun Osuuskauppa, Kuolajärvi (1909)
    • vuonna 1974 liittynyt Taka-Lapin Osuusliike, Ivalo, aik. Petsamo (1938)
  • Osuuskauppa Mäki-Matti, Jyväskylä (1906)
    • vuonna 1965 liittyneet Suolahden Osuuskauppa, Suolahti (1915) ja Äänekosken Osuuskauppa, Äänekoski (1904)
    • vuonna 1982 liittynyt Jämsän Osuusliike, Jämsä (1909)
    • tähän liittyneet myös Keski-Suomen Osuusliike, Pihlajavesi (1917) ja Osuusliike Keski-Suomi, Keuruu (1941)
  • Osuusliike Mänty, Mänttä (1916)
    • vuoteen 1948 Mäntän Osuuskauppa
    • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Vankka, Vilppula (1906)
  • Osuusliike Oma-Apu, Joensuu (1913)
    • vuonna 1926 liittynyt Enon Yleinen Osuuskauppa, Eno (1908)
    • vuonna 1973 liittynyt Osuusliike Sisä-Karjala, Tohmajärvi (1902)
    • vuonna 1977 liittynyt Osuusliike Pielinen, Lieksa (1916)
  • Osuusliike Oripää, Oripää (1908)
    • vuoteen 1938 Oripään Osuuskauppa
  • Otanmäen Osuusliike, Otanmäki (1956)
    • jatkoi 1939 Keskisaaren Osuusliikkeen toimintaa (Koivisto, 1907)
  • Oulun Osuuskauppa, Oulu (1902)
    • vuonna 1966 liittynyt Osuusliike Otso, Kuusamo (1937)
    • vuonna 1980 liittynyt Kalajokilaakson Osuusliike, Ylivieska (1923)
  • Osuuskauppa Perhelä, Järvenpää (1908)
  • Pihtiputaan Osuuskauppa, Pihtipudas (1938)
    • vuonna 1954 liittynyt Elämäjärven Osuuskauppa, Pihtipudas (1924)
  • Raahen Osuuskauppa, Raahe (1907)
  • Osuusliike Salla, Kemijärvi (1906)
    • vuoteen 1936 Kuolajärven Osuuskauppa
  • Osuusliike Satapohja, Parkano (1936)
    • vuoteen 1959 Pohjois-Satakunnan Osuusliike
  • Osuusliike Sataseutu, Pori (1902)
    • vuoteen 1980 Osuusliike Kansa
    • vuonna 1980 liittyneet Osuusliike Satarengas, Lauttakylä (1947) ja Osuusliike Suoja, Rauma (1920)
  • Osuusliike Savonseutu, Mikkeli (1915)
    • vuoteen 1943 Mikkelin Työväen Osuuskauppa
    • vuonna 1960 liittynyt Osuusliike Kataja, Mäntyharju (1926)
    • vuonna 1974 liittynyt Keski-Savon Osuusliike, Pieksämäki (1924)
  • Osuusliike Tammi, Forssa (1922)
    • vuonna 1923 liittynyt Forssan Osuusliike, Forssa (1903)
    • vuonna 1965 liittynyt Jokioisten Osuuskauppa, Jokioinen (1908)
    • vuonna 1971 liittyneet Osuusliike Lounais-Häme, Urjala (1905) ja Osuusliike Sata-Häme, Humppila (1903)
    • vuonna 1981 liittynyt Osuusliike Valta, Ypäjä (1919)
  • Osuusliike Tarmola, Turku (1902)
    • vuonna 1972 liittynyt Yläneen Osuusliike, Yläne (1904)
    • vuonna 1979 liittynyt Vakka-Suomen Osuusliike, Uusikaupunki (1935)
    • vuonna 1980 liittynyt Lounaismaan Osuusliike, Aura (1907)
  • Osuusliike Tuki, Karkkila (1904)
  • Osuusliike Työnvoima, Varkaus (1907)
    • vuonna 1921 liittynyt Leppävirran Osuuskauppa, Leppävirta (1908)
  • Osuusliike Tähkä, Salo (1903)
    • vuoteen 1937 Halikon Osuuskauppa
    • vuonna 1971 liittynyt Osuusliike Terho, Perniö (1907)
    • vuonna 1980 liittynyt Taalintehtaan Osuuskauppa, Taalintehdas (1904)
  • Vihdinseudun Osuusliike, Vihti (1917)
  • Viitasaaren Osuuskauppa, Viitasaari (1917)
  • Osuusliike Voima, Tampere (1918)
    • vuonna 1930 liittynyt Nokian Osuuskauppa, Pirkkala (1905)
    • vuonna 1961 liittynyt Luopioisten Osuuskauppa, Luopioinen (1905)
    • vuonna 1964 liittynyt Osuusliike Kurunmaa, Kuru (1955)
    • vuonna 1968 liittynyt Osuusliike Oma, Hämeenkyrö (1903)
    • vuonna 1982 liittynyt Virtain Osuuskauppa, Virrat (1917)
  • Osuusliike Ylä-Savo, Iisalmi (1907)
    • vuoteen 1966 Ylä-Savon Osuusliike
    • vuonna 1972 liittynyt Kiuruveden Työväen Osuuskauppa, Kiuruvesi (1907)

Ekan ulkopuolelle 1983 jääneet osuusliikkeet

  • Osuusliike Elanto, Helsinki (1905)
    • vuonna 1937 liittynyt Nurmijärven Osuuskunta, Nurmijärvi (1905)
    • vuonna 1965 liittynyt Osuusliike Lovisa Andelsaffär, Loviisa (1904)
    • vuonna 1977 liittynyt Osuusliike Rata, Helsinki (1919)
  • Hyvinkään Rautatieläisten Osuusruokala, Hyvinkää (1954)
  • Pitäjänmäen Osuusruokala, Helsinki (1940)

Katso myös

Lähteet

  • Kallenautio, Jorma: Eka Suomessa : 128 osuusliikkeestä monialayhtymäksi. Tammi 1992. ISBN 951-30-9942-3.
  1. OTK - Osuustukkukauppa Vanhat, Werstas
  2. Kallenautio 1992, s. 285–302.
  3. Kallenautio 1992, s. 198–204.
  4. ”Siwa-laatikkomyymälä”, teoksessa Väänänen, Marjasinikka: Kaupan kynnysrahat, Kauppiaiden tarinoita, Suomineito Productions 1999, sivu 211. Viitattu 23.5.2016.
  5. Kallenautio, Jorma: Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008, Tradeka 2008. Viitattu 23.5.2016.
  6. Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  7. Osuuskauppamiehiä 4, matrikkeli, kerännyt E-johtohenkilöiden liitto, julk. Kulutusosuustoiminnan keskusliitto 1985, s. 192–196. ISBN 9516880045. Ote julkaisusta Toimihenkilöarkistossa (PDF). Viitattu 23.5.2016. (Samat luettelot myös teoksen Kallenautio 1992 liitteenä, s. 406–412.)

Kirjallisuutta

  • Mäkinen, Eikka (toim.): E-liikkeen uranuurtajat. KK 1967.
  • Me. Kulutusosuuskuntien keskusliitto 1916–1966. Kuvateos. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto 1966.