Ero sivun ”Tsearalenoni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Lisäyksiä
Rivi 12: Rivi 12:
| smiles = CC1CCCC(=O)CCCC=CC2=CC(=CC(=C2C(=O)O1)O)O
| smiles = CC1CCCC(=O)CCCC=CC2=CC(=CC(=C2C(=O)O1)O)O
}}
}}
'''Tsearalenoni''' usein myös '''zearalenoni''' (''3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni'') on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen [[laktoni]]. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. TSearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi [[Gibberella zeae|''Gibberella zeae''sta]]. Tsearalenonia voi löytyä [[maissi]]sta, [[kaura]]sta, [[ohra]]sta, [[vehnä]]stä sekä myös mm. [[soijapapu|soijapavuista]].
'''Tsearalenoni''' usein myös '''zearalenoni''' (''3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni'') on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen [[laktoni]]. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. Tsearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi [[Gibberella zeae]] ja [[Fusarium culmorumin]] [[home]]ista. Tsearalenonia voi löytyä [[maissi]]sta, [[kaura]]sta, [[ohra]]sta, [[vehnä]]stä sekä myös mm. [[soijapapu|soijapavuista]].


==Tsearalenonin terveysvaikutukset==
== Tsearalenonin terveysvaikutukset ==
Tsearalenonin akuutti toksisuus on alhainen useilla koe-eläimillä, mutta toksiini aiheuttaa muutoksia koe-eläinten lisääntymiselimissä. Pitkäaikaisessa kokeessa on tsearalenonilla on havaittu olevan hormonaalisia ([[estrogeeni]]siä) vaikutuksia: vähentynyttä hedelmällisyyttä, pienentyneitä poikuekokoja sekä hormonitoiminnan muutoksia. Teratogeenisiä vaikutuksia ei ole havaittu. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut tsearalenonin luokkaan 3, eli yhdisteeksi, jonka syöpävaarallisuutta ihmisille ei ole pystytty osoittamaan. EU:n Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 2000 tsearalenonin siedettäväksi päivittäiseksi enimmäissaantimääräksi 0,2 μg/kg rp.
Tsearalenonin akuutti toksisuus on alhainen useilla koe-eläimillä, mutta [[toksiini]] aiheuttaa muutoksia koe-eläinten lisääntymiselimissä. Pitkäaikaisessa kokeessa on tsearalenonilla on havaittu olevan hormonaalisia ([[estrogeeni]]siä) vaikutuksia: vähentynyttä hedelmällisyyttä, pienentyneitä poikuekokoja sekä hormonitoiminnan muutoksia. Teratogeenisiä vaikutuksia ei ole havaittu. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut tsearalenonin luokkaan 3, eli yhdisteeksi, jonka syöpävaarallisuutta ihmisille ei ole pystytty osoittamaan. EU:n Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 2000 tsearalenonin siedettäväksi päivittäiseksi enimmäissaantimääräksi 0,2 μg/kg rp. Yksi zearalenonin metaboliatuotteista on [[zeranoli]] (C<sub>18</sub>H<sub>26</sub>O<sub>5</sub>), jonka käyttö on kielletty kasvuhormonina EU-alueella vuonna 1988.


==Lähteet==
== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Nimeke = Opinion of the Scientific Panel on Contaminants in the Food Chain on a request from the Commission related to Zearalenone as undesirable substance in animal feed | Osoite=http://www.efsa.europa.eu:80/cs/BlobServer/Scientific_Opinion/opinion_contam06_ej89_zearalenone_v3_en1,2.pdf?ssbinary=true | Julkaisija = EFSA | Kieli = {{en}} | Ajankohta = 2004}}
* {{Verkkoviite | Nimeke = Opinion of the Scientific Panel on Contaminants in the Food Chain on a request from the Commission related to Zearalenone as undesirable substance in animal feed | Osoite=http://www.efsa.europa.eu:80/cs/BlobServer/Scientific_Opinion/opinion_contam06_ej89_zearalenone_v3_en1,2.pdf?ssbinary=true | Julkaisija = EFSA | Kieli = {{en}} | Ajankohta = 2004}}


Versio 29. toukokuuta 2016 kello 23.24

Tsearalenoni
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
IUPAC-nimi 3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni
CAS-numero 17924-92-4
PubChem CID 5281576
SMILES CC1CCCC(=O)CCCC=CC2=CC(=CC(=C2C(=O)O1)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C18H22O5
Moolimassa 318,36 g/mol
Sulamispiste 162-163 °C

Tsearalenoni usein myös zearalenoni (3,4,5,6,9,10-heksahydro-14,16-dihydroksi-3-metyyli-[S-(E)]-1H-2-bentso-oksasyklo-tetradesiini-1,7-(8H)-dioni) on kemialliselta rakenteeltaan resorisyklinen laktoni. Se muodostaa valkoisia kiteitä, jotka eivät liukene veteen. Tsearalenoni on hyvin stabiili yhdiste, eikä se hajoa korkeissakaan lämpötiloissa. Tsearalenonia saadaan esimerkiksi Gibberella zeae ja Fusarium culmorumin homeista. Tsearalenonia voi löytyä maissista, kaurasta, ohrasta, vehnästä sekä myös mm. soijapavuista.

Tsearalenonin terveysvaikutukset

Tsearalenonin akuutti toksisuus on alhainen useilla koe-eläimillä, mutta toksiini aiheuttaa muutoksia koe-eläinten lisääntymiselimissä. Pitkäaikaisessa kokeessa on tsearalenonilla on havaittu olevan hormonaalisia (estrogeenisiä) vaikutuksia: vähentynyttä hedelmällisyyttä, pienentyneitä poikuekokoja sekä hormonitoiminnan muutoksia. Teratogeenisiä vaikutuksia ei ole havaittu. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut tsearalenonin luokkaan 3, eli yhdisteeksi, jonka syöpävaarallisuutta ihmisille ei ole pystytty osoittamaan. EU:n Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 2000 tsearalenonin siedettäväksi päivittäiseksi enimmäissaantimääräksi 0,2 μg/kg rp. Yksi zearalenonin metaboliatuotteista on zeranoli (C18H26O5), jonka käyttö on kielletty kasvuhormonina EU-alueella vuonna 1988.

Lähteet

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tsearalenoni&oldid=15744858”