MTV3

MTV3
Lähetykset alkoivat	13. elokuuta 1957 (oma kanava 1993–)
Omistaja	MTV Oy
Katsojaosuus	17,4 % (2014, Finnpanel)
Tunnuslause	Uutta koko ajan
Maa	Suomi
Näkyvyysalue	Koko maa
Korvasi kanavan	Kolmoskanava
Aiemmin	MTV, Mainostelevisio
Rinnakkaiskanava(t)	MTV3 HD Sub AVA MTV Max (HD) MTV Sport 1 (HD) MTV Sport 2 (HD) MTV Fakta MTV Leffa MTV Juniori C More (HD)
Kotisivu	www.mtv.fi/mtv3
Saatavuus
Antenniverkko
Digita	Kanava 3
DNA Welho	Kanava 23 (HD)
Satelliitti
Canal Digital	Kanava 3 (HD)
Kaapeliverkko
Elisa	Kanava 3
DNA Welho	Kanava 3 Kanava 33 (HD)
Sonera	Kanava 3
IPTV (ADSL)
Maxivision Viihde	Kanava 3
Elisa	Kanava 3
Infobox OKNimi-testi OK

MTV3 (puhekielessä usein Maikkari ja Kolmonen) on Suomen katsotuin kaupallinen televisiokanava. Kanava sai alkunsa vuonna 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä (MTV), joka alun perin esitti ohjelmistoaan Yleisradion televisiokanavilla. Vuonna 1982 yrityksen nimi muutettiin MTV:ksi ja vuonna 1986 perustettiin Kolmoskanava, jolla MTV3 aloitti vuonna 1993 omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digitelevision tulon myötä.

Alkujaan MTV:n omisti joukko mainostoimistoja. Vuonna 1998 se siirtyi osaksi Alma Mediaa. Vuonna 2005 MTV siirtyi Alma Medialta ruotsalaisen Bonnierin ja Proventus Industrierin omistukseen. Vuonna 2007 MTV siirtyi kokonaan Bonnierin omistukseen. Lisäksi MTV Oy omistaa mediat Sub, AVA ja MTV Total -kanavapaketin maksukanavat.

Historiaa

Varhaiset vuodet

MTV perustettiin 29. huhtikuuta 1957, jolloin Ilmoittajien liitossa väläyteltiin ideaa amerikkalaistyylisestä mainonnasta televisio-ohjelmien yhteydessä. TES-TV oli aloittanut jo pari vuotta aiemmin ja Yleisradio oli vasta aloittamassa lähetyksiään Suomen televisio -kanavalla. Hanketta vetämään perustettiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab, jonka johtajaksi tuli Ilmoittajien liiton puheenjohtaja Pentti Hanski. Uuden yrityksen omistajiksi tuli liiton lisäksi merkittäviä mainostoimistoja.

Uusi yhtiö vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Yleisradio oli vastahakoinen, mutta käytännön syistä se myöntyi vuokraamiseen, koska sillä ei ollut varaa tuottaa tarpeeksi omaa ohjelmaa pystyäkseen kilpailemaan TES-TV:n kanssa. 13. elokuuta 1957 oli ensimmäinen lähetys. Alussa MTV:n viikoittainen ohjelma-aika oli vain kymmenen tuntia ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan MTV ei saanut kilpailla Yleisradion kanssa uutisissa, eikä puoluepoliittisia mainoksia saanut esittää.

Yhtiö toimi pienessä toimistossa, josta ohjelmat ja mainokset toimitettiin Yleisradiolle lähettien kautta. Tekniikka oli puutteellista. Mainokset esitettiin ainoastaan suorina lähetyksinä.

Koko yhtiön toiminta oli sen alkuvuosina vaakalaudalla. Vasemmistossa vaadittiin, että ainoastaan valtiollinen toimija voisi lähettää ohjelmia. Yleisradiossa taas ehdotettiin, ettei MTV lähettäisi omia ohjelmiaan lainkaan, vaan lähettäisi pelkkiä lyhyitä mainostaukoja Ylen ohjelmien välissä. Tällaisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan myönnytty, vaan yhtiö piti lujasti kiinni itsenäisyydestään.

MTV vakiinnuttaa asemansa

1960-luvun alussa TES-TV ajautui taloudellisiin ongelmiin, sillä se ei pystynyt kilpailemaan mainosrahoista huomattavasti suuremman näkyvyysalueen omanneen MTV:n kanssa, joka Yleisradion vuokralaisena laajeni nopeasti kohti valtakunnallista peittoa. TES-TV (vuodesta 1960 lähtien Tesvisio Oy) toimi vain pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1963 toiminta laajeni Turkuun ja Tampereelle missä toimi erillinen Tamvisio Oy. Vuonna 1964 Yleisradio lopulta osti Tesvision ja Tamvision, yhdisti ne ja teki Tampereen kanavasta uuden TV2:nsa. MTV vaati uutta kanavaa aluksi kokonaan itselleen, jotta se pystyisi toimimaan itsenäisesti. Nämä toiveet torjuttiin kuitenkin täysin Ylen puolella. Lopulta MTV saatiin myöntymään olemiseen kanavien alivuokralaisena tarjoamalla sille lisää lähetysaikaa, joista merkittävä osa oli nyt TV2:n puolella prime timen aikana.

Näinä aikoina MTV:n toiminta lähti nousuun, vaikka sen tulevaisuus ei edelleenkään ollut täysin taattu. Vuonna 1967 rakennettiin uusi toimitalo, niin kutsuttu Pöllölaakso, Helsingin Ilmalaan. Pari vuotta sen jälkeen esitettiin ensimmäinen värilähetys. Näihin aikoihin oli perustettu myös viihdetoimitus, joka alkoi tuottaa talon sisällä draamaohjelmistoa. Ohjelma-aika kasvoi runsaasti ja MTV aloitti mainoskampanjan, jossa se korosti suomalaisille mainosrahoitteisen ohjelmiston merkitystä suomalaisen viihteen takaamisessa. Näin se alkoi hitaasti saada katsojia puolelleen: Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV suuntautui viihdeohjelmistoon.

1970-luku toi myös muutoksen tuulia. MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä EGTA:ta ja se pääsi mukaan myös mukaan Prix Italia -järjestöön. 1970-luvulla alkoi myös kädenvääntö uutislähetyksistä: Yleisradio katsoi, että uutislähetykset olivat 1950-luvulla solmitun sopimuksen nojalla sen yksinoikeus, eikä suostunut perääntymään kiistassa. Kanavan visuaalinen ilme uudistettiin, jolloin käyttöön tuli hyvin monen suomalaisen tuntema sinisen värinen "Mainospöllö".

Ohjelmatarjonta laajenee

1980-luvun alussa saatiin vihdoin käynnistettyä omat uutislähetykset pitkien neuvotteluiden jälkeen. Yleisradion kanssa oli saatu sovittua kompromissi, jossa MTV:llä on uutisia vain kerran illassa Ylen uutisten jälkeen. Kompromissin mukaan kyseessä olisi vain 2-vuotinen kokeilu. MTV:llä lähetetyistä Kymmenen uutisista tuli pian hittituote, joka joutui aikataulustaan johtuen käsittelemään asioita erilaiselta kantilta ja paikallisemmasta näkökulmasta kuin Yleisradio.

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi ja korvaavista nimistä oli järjestetty aikoinaan katsojakilpailukin. Koska varteenotettavia ehdokkaita ei löytynyt ja kansan suussa nimi oli joka tapauksessa vakiintunut MTV:ksi, yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa MTV oli ehtinyt laajentaa toimintaansa erilaisille aloille, muun muassa perustamalla oman kasettimonistamon, äänilevyprässäämön ja elokuvafilmilaboratorion. Vuonna 1984 koittivat muutoksen tuulet pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pentti Hanskin jäädessä eläkkeelle yhtiön palveluksesta. Tilalle tuli Eero Pilkama, joka oli MTV:n näytelmäohjaaja Inkeri Pilkaman puoliso.

Vähitellen omalle kanavalle

Vuonna 1985 MTV lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin, jossa oli tarkoituksena tarjota lisää kaupallista ulkomaista ohjelmistoa kahden olemassa olleen julkisen palvelun kanavan linjan rinnalle. Nokian kiinnostus perustui ajatukseen maksutelevisioista, joka tuolloin oli Suomessa aika utopistinen ajatus. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa, mutta taloudellisesti se kävi yritykselle raskaaksi. MTV joutui nyt nimittäin kilpailemaan sekä Yleisradion että oman Kolmoskanava-osastonsa kanssa. Suureksi paisunut ohjelma-ajan tarve yhdistettynä tiukkoihin ohjelma-aikojen vuokraussopimuksiin olivat hankalia sekä MTV:lle että Yleisradiolle, joiden ohjelmat saattoivat joutua vuorottelemaan kanavalta toiselle kesken ohjelmankin.

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa alkoivat Seitsemän uutiset, iltapäivän makasiiniohjelma Tänään, tässä ja nyt sekä aamulähetys Huomenta Suomi, kaikki uudella Kolmoskanavalla.

MTV halusi toteuttaa vanhan unelmansa omasta toimiluvasta. Yleisradio alkoi myöntyä ajatukselle ja myikin Nokian kanssa osuutensa Oy Kolmostelevisio Ab:stä MTV:lle 1990-luvun alussa. Lopulta 1. tammikuuta 1993 MTV siirtyi omalle kanavalleen ja alkoi lähettää täyspäiväisesti. Mukaan tuli sekä MTV:n että Kolmoskanavan ohjelmistoa. Vanhoista ohjelmakuuluttajista luovuttiin, eivätkä MTV:tä enää sitoneet Yleisradion säännöt muun muassa puoluepoliittisten ohjelmien suhteen. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.

MTV3:sta tuli täyden palvelun televisiokanava, jolla oli nyt runsaasti lähetysaikaa käytössään. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella, eikä Yleisradio kyennyt vastaamaan kilpailuun. Ohjelmisto laajeni kokopäiväiseksi, kun iltapäivälähetykset aloitettiin 14. maaliskuuta 1994. Myös MTV Tekstikanava, Suomen ensimmäinen kaupallinen teksti-tv-palvelu aloitettiin. Toiminta laajeni omaan valtakunnalliseen radiokanavaan Radio Novaan vuonna 1997, joka myytiin Bauer Medialle vuonna 2015.

1990-luvun aikana MTV3 kunnostautui eritoten suorien tapahtumien televisioinnissa. Ohjelmissa palveltiin kaikenlaisia yleisöjä, joten ohjelmia löytyi aina Tangomarkkinoista nuortenohjelma Jyrkiin.

Uudenlaisen median aikakausi

Vuonna 1997 aloitti toimintansa Suomen toinen valtakunnallinen mainoskanava Nelonen, joka loi aiemmin varmoille mainosmarkkinoille tiukkaa kilpailua. Nelosen takana oli (ja on) Sanoma-konserni. MTV Oy ja Aamulehti yhdistyivät 1998 Alma Mediaksi ja ensimmäinen siirtyi osaksi uutta yhtymää. Uuden omistajan alla alkoivat kuitenkin vähitellen tiukat säästötoimet, sillä muuttuneessa kilpailu- ja mediatilanteessa toiminta alkoi tuottaa tappiota.

MTV3 luopui uutisia lukuun ottamatta omasta ohjelmatuotannostaan ja MTV Viihde myytiin muualle. Myös ajankohtaisten määrää vähennettiin merkittävästi. Ydinliiketoimintaan liittymättömistä aloista luovuttiin ja suuri osa työntekijöistä irtisanottiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Kanava alkoi keskittyä aiempaa enemmän urbaanimpien ja uusia tuotteita enemmän seuraavien katsojien palvelemiseen. Vuonna 1999 uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Ilkka Kylmälä Eero Pilkaman jäädessä eläkkeelle.

Vuonna 2000 otettiin käyttöön uusi digitaalinen lähetysyksikkö ja TVTV! (nykyinen Sub) aloitti MTV3:n klassista viihdettä tarjoavana rinnakkaiskanavana kaapelitelevisioverkoissa. Samana vuonna alkoivat maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset.

MTV3 uusi kanavailmeensä täydellisesti 6. syyskuuta 2001 kello 19. Aiempi ilme oli ollut pienine muutoksineen käytössä vuoden 1993 kanavauudistuksesta lähtien. Pöllön tilalle logoon tuli tyylitelty pöllön silmä. MTV Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Pekka Karhuvaara. TVTV! muutti nimensä SubTV:ksi (alkuvuonna 2008 Subiksi). Vuonna 2004 aloitettiin maksutelevisiotoiminta ja markkinoille tuli myös erilaisia uusia internet- ja mobiilipalveluita. MTV Interactive tarjosi vuosituhannen alusta lähtien ilmaisia soittosarjaan perustuvia internet-yhteyksiä, jotka korvattiin myöhemmin maksullisin ADSL-liittymin. MTV luopui hyvin pian laajakaistaliittymien tarjoamisesta ja toiminta siirtyi Spinboxille.

MTV Oy päätyi vuoden 2005 omistusjärjestelyissä ruotsalaisen Bonnierin ja Proventuksen omistukseen. Vuonna 2007 MTV siirtyi kokonaan Bonnierin omistukseen.

Vuonna 2006 MTV Oy toi markkinoille neljä maksutelevisiokanavaa: MTV3 MAX, MTV3 Fakta, MTV3 Leffa ja Subtv Juniori. 2010-luvulla kanavien määrä on noussut ja ne muodostavat kokonaisuudessaan MTV Total -kanavapaketin. Kanavien määrä on sittemmin vaihtunut takaisin neljäksi. MTV Oy:n maksutelevisiokanavilla on asiakkaanaan 400 000 suomalaista kotitaloutta (2009).^lähde? MTV Total on Suomen katsotuimpia maksullisia televisiokanavia. Katsotuin yksittäinen kanava on MTV Max, jota katsoo viikoittain noin 600 000 henkeä. MTV perusti Yleisradion, Sanoma Media Finlandin ja Suomen Audiovisuaalisen Alan Tuottajat - Satu ry:n kanssa Televisioakatemia ry:n huhtikuussa 2010 edistääkseen kotimaisten televisio-ohjelmien arvostusta. Yhdistys jakaa vuosittain Kultainen Venla tunnustuspalkinnot kotimaisille televisio-ohjelmille ja tekijöille.

3. marraskuuta 2013 kello 19 MTV3 uusi kanavailmeensä jälleen täysin. Samalla uudistettiin myös koko MTV Media ja nimeksi pelkistettiin MTV. Pöllönsilmälogosta luovuttiin, ja tilalle tuli tyyliteltyjä pöllön sulkia. Edellisen kerran kanavaa oli uudistettu kahdeksan vuotta aiemmin, vaikkakin vuoden 2005 uudistuksessa pöllönsilmälogoa ei poistettu käytöstä. Lisäksi MTV3:n sisarkanavat, Sub ja AVA uusivat kanavailmeensä.

Toukokuussa 2016 MTV ilmoitti uudistavansa ohjelmistonsa. Syksyllä 2016 MTV:n kanavilla tullaan näkemään enemmän kotimaisia televisiosarjoja kuin koskaan ennen. Jokaisen päivän parhaassa katseluajassa kello 19.30-22.35 esitetään ainoastaan kotimaisia ohjelmia.

• 
  MTV:n logo 1957–1975
• 
  MTV:n logo 1975–1992
• 
  MTV3:n logo 1993–1994
• MTV3:n logo 1994–1996[11]
  MTV3:n logo 1994–1996
• MTV3:n logo 1996 – 6. syyskuuta 2001[11]
  MTV3:n logo 1996 – 6. syyskuuta 2001
• MTV3:n logo 6. syyskuuta 2001 - 3. lokakuuta 2005
  MTV3:n logo 6. syyskuuta 2001 - 3. lokakuuta 2005
• MTV3:n logo 3. lokakuuta 2005 - 3. marraskuuta 2013
  MTV3:n logo 3. lokakuuta 2005 - 3. marraskuuta 2013
• 
  MTV3:n logo 3. marraskuuta 2013 lähtien

Tunnukset ja kanavailmeet

Alkuvuodet

Alkuvuosista 1960-luvun puoliväliin tunnusfilmissä oli silmiään räpyttelevä pöllö. Toisessa silmässä oli kirjain T ja toisessa V. Taustaväri oli musta, koska tuolloin Suomessa ei ollut värilähetyksiä. Tunnuksessa soi sähkökitaralla esitetty musiikki, jonka sävel oli suora lainaus kitaristi Les Paulin levyttämän kappaleen "Brazil" introsta. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1966–1975

1960-luvun puolivälin tienoilla otettiin käyttöön uudistettu tunnusfilmi, jossa pöllö lensi oksalle, "pyöristi" vatsaansa, iski silmää ja lensi iloisesti pois oksalta. Tunnusväri oli harmaa, koska tunnuksen aikana ei ollut värilähetystä, ja tunnuksen aikana kuului musiikkia. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1975–1988

Vuosina 1975–1988 MTV:n tunnuksessa oli valkoinen tausta, jolle ilmestyi vuosien 1975-1983 versiossa 48 palloa, joista reunimmaiset näkyivät vain osittain. Palloja oli kuuden värisiä: vihreitä, violetteja, vaaleanpunaisia, oransseja, sinisiä ja ruskeita. Yksi sinisistä palloista suureni ja pyöri oikealle, jolloin paljastui pöllön kasvot. Sen alle ilmestyi teksti ”MTV”. Pöllö iski silmää. Taustaväri oli valkoinen. Tekstin kirjasinlaji vaihtui vuonna 1983, kun Oy Mainos-TV-Reklam-TV Ab:n nimeksi tuli MTV Oy. Samalla palloista tuli kolmiulotteisen näköisiä ja niiden määrä väheni 42:een, mutta musiikki oli sama. Vuonna 1984 ja 1985 tosin saatettiin satunnaisesti näyttää myös alkuperäistä tunnusta. Mainoskatkotunnus oli still-kuva, jossa oli musta tausta, jolla oli kolme eriväristä palloa. Kuvan alalaidassa oli MTV:n logo, jonka perässä luki sana ”Jatkuu”. Käytössä oli myös still-kuva, jossa ainoastaan oli MTV:n logo ja teksti "Jatkuu". Mainoskatkotunnuksen aikana ei ollut musiikkia. Joskus mainoskatkotunnuksen sijaan ohjelman aikana pysäytettiin still-kuvaan, jossa luki sitten ohjelman nimi ja "jatkuu...". Kuten esim. Spede Show -ohjelman aikana alkavan mainoskatkon alussa "Spede show / Jatkuu". Näissä viimeksi mainituissa tapauksissa mainoskatkotunnukset olivat jo valmiiksi sisällytetty lähetyskäyttöön tarkoitetuissa mastervideonauhoissa, joiden sisältö oli etukäteen jaettu mainoskatkoihin MTV:n omissa ohjelmatuotannoissa.

1988–1989

Vuosina 1988–1989 käytössä olleen tunnuksen alussa oli avaruusteema, jonne ilmestyi sininen, musta ja valkoinen pallo sekä keltainen kolmio. Sininen pallo edusti itse pöllöä, valkoinen pallo sen silmiä, musta pallo sen pupilleja ja kolmio sen nokkaa. Musta ja valkoinen pallo sekä kolmio jäivät sinisen pallon taakse ja sininen pallo muuttui pöllöksi, joka iski silmää. Pöllö katosi taustalle ja sen paikalle ilmestyi teksti ”MTV” yksi kirjain kerrallaan. Samalla tausta muuttui vaaleansiniseksi ja tekstin taakse ilmestyi raitoja. Tunnuksesta käytettiin useammin lyhyempää versiota, josta alku oli leikattu pois ja joka alkoi pöllölogolla. Sen aikana soi tunnusmusiikki. Mainoskatkotunnuksia oli kaksi: toista käytettiin mainoskatkon alussa ja toista mainoskatkon lopussa. Mainoskatkon alkutunnuksessa kuva kutistui kuvaruudun oikeaan alanurkkaan. Mainoskatkon lopputunnuksessa kuva kasvoi kuvaruudun oikeasta alanurkasta peittämään koko kuvaruudun. Mainoskatkotunnuksen musiikki oli eräänlainen hidastettu versio päätunnuksen musiikin loppuosasta ja tausta oli musta. Mainoskatkotunnuksen alussa esiintyivät samat pallot ja sama kolmio kuin päätunnuksessa. Lopuksi ilmestyi teksti ”MTV JATKUU”. Lyhyemmän version musiikkia oli vähän muunneltu. Joskus käytettiin tunnusta jossa avaruusteema ja pöllö sekä MTV:n logo. Teksti "MTV" ja pöllö katosivat taustalle ja ilmestyi teksti "MTV-KANAVA" ja musiikki oli erilainen.

1990–1992

Vuosina 1990–1992 MTV:n tunnuksessa oli sininen tausta, jonne ilmestyi viisi eriväristä neliötä: yksi vasempaan ylänurkkaan, yksi oikeaan ylänurkkaan ja kolme alareunaan vierekkäin. Oikeassa alanurkassa oleva neliö kääntyi vasemmalle, jolloin neliön toiselta puolelta paljastui ykkösverkossa luku 1, kakkosverkossa luku 2 ja kolmosverkossa luku 3 (MTV:n tunnus esitettiin kolmosverkossa vain ennen Huomenta Suomi -ohjelmaa ja sen jälkeen). Myös oikean ylänurkan neliö kääntyi vasemmalle ja sen toiselta puolelta paljastui kirjaimet ”TV”. Tunnukseen ilmestyi M-kirjain, joka peitti suuren osan kuvaruutua. Se neliö, jossa näkyi televisioaseman numero, kääntyi vielä kerran vasemmalle, jolloin sen alta paljastui pöllötunnus. Pöllö iski silmää. Maaliskuun lopusta 1990 vuoden 1992 loppuun asti tunnuksessa oli tummemmat värit ja matalammat soinnut (kuitenkin sama musiikki eri sovituksella) kuin tammi–maaliskuussa 1990. Tosin vuonna 1992 käytettiin satunnaisesti tunnuksen alkuperäistä versiota. Mainoskatkotunnuksen alussa oli neliössä kukin yksi kirjain. Yhdessä neliössä oli pöllö, joka sitten kääntyi Jatkuu-sanan U-kirjaimeksi. MTV oli kuvan alalaidalla ja kirjaimet muodostivat sanan JATKUU. Kirjain M oli iso ja TV olivat pieniä. Mainoskatkotunnuksessa musiikkia oli hiukan muunneltu. Sitä käytettiin kolmosverkossa vain MTV:n ohjelmien mainoskatkoilla. Vaikka alkuperäisessä tunnuksessa oli erilainen musiikki ja vaalea tausta, kuitenkin silti samat viisi neliöä olivat tunnuksessa.

Tunnusfilmiä näytettiin TV1:ssä ja TV2:ssa ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen. Kolmoskanavalla tunnusfilmiä ei näytetty, paitsi ennen Huomenta Suomi -lähetystä ja sen jälkeen.

MTV:n omatuotantoisilla ohjelmilla oli omat mainoskatkotunnuksensa vuoden 1992 loppuun asti. Yleistä mainoskatkotunnusta käytettiin elokuvien ja ulkomaisten sarjojen yhteydessä.

Ohjelmien loputtua esitettiin usein tunnus, jonka yläreunassa oli MTV:n päätunnuksen muunnelma pienoiskoossa ja alareunassa luki ohjelman tyylilajin nimi, kuten "Viihde", "Tulossa", "Urheilu", "Draama" tai "Sarjat". Muita vastaavanlaisia tunnuksia olivat muun muassa uutis- ja ajankohtaisohjelmien jälkeen esitetty "Lähetystoiminta", "Ajankohtaisohjelmat", Spede Pasasen tuottamien ohjelmien jälkeen esitetty "Spede" sekä elokuvien ja ulkomaisten sarjojen jälkeen esitetty "Filmi". Musiikkia oli muutettu hieman alkuperäisestä tunnuksesta.

1993–2001

MTV alkoi lähettää vuonna 1993 ohjelmia omalla kanavallaan MTV3, jolla oli sekä pitkä että lyhyt tunnus.

Pitkä tunnus kesti 30 sekuntia ja sen alussa oli aamuöinen merimaisema, jonne ilmestyi läpinäkyvä kolmio, elävä pöllö sekä vaaleansinisiä nauhoja, joista muodostui kolmion keskelle MTV3:n logo. Kirjaimet MTV olivat tummansinisiä ja luku 3 oli punainen. Pitkää tunnusta esitettiin ennen ohjelmalähetyksen alkua.

Lyhyt tunnus kesti noin 10 sekuntia ja sitä esitettiin Seitsemän Uutisten jälkeen sekä ohjelmalähetyksen päätteeksi. Lyhyen tunnuksen musiikki oli muunnos pätkästä pitkän tunnuksen musiikkia. Lyhyessä tunnuksessa oli niin ikään aamuöinen maisema ja siinä esiintyi sama elävä pöllö ja samat siniset nauhat kuin pitkässä tunnuksessa. Tunnuksen lopussa sinisistä nauhoista muodostui MTV3:n logo.

Pikkuhiljaa päättyvän vuosikymmenen mittaan käytettiin myös niin sanottuja noppapöllöjä. Ensimmäinen, syksyllä 1994 käyttöön otettu noppapöllö oli sininen, hohtava pöllö punaisessa neliössä. Ennakkomainosten sekä jatkuu-tunnuksen tausta oli vihreä-violetti ja muistutti jokseenkin sahapaperia.

Keväällä 1996 otettiin käyttöön hieman kehitellympi noppapöllö. Se ei juurikaan eronnut edeltäjästään, mutta hohto oli poistettu ja pöllö oli vaihtanut värinsä valkoiseksi. Taustaväri oli punainen. Mainoskatkoilla tunnuksessa näytettiin esimerkiksi Helsingin ympäristöstä otettua videokuvaa. Aluksi kuva näkyi tunnuksessa selvänä, mutta lopuksi se sumeni. Jatkuu-tunnus oli melko lyhyt, joka vain vilahti ruudussa ennen mainoskatkoa ja mainoskatkojen jälkeen. Jatkuu-tunnuksen musiikki oli vaihdellut. Joskus jatkuu-tunnuksen teksti jatkuu oli keltainen, muuten valkoinen. Ohjelmalistauksen musiikkina käytettiin tiettyä sävellystä, josta esitettiin eri sovituksia ja jouluna Jatkuu-tunnuksen sana jatkuu korvattiin Joulukatu sanalla. Jatkuu-tunnuksen musiikki oli sama kuin edellisessä jatkuu-tunnuksessa, jota käytettiin vuoteen 2000. Vuonna 2000 musiikki muuttui hieman ja noppapöllöstä tuli kolmiulotteisemman näköinen, jota käytettiin vuoteen 2001 asti. Vuodesta 1998 lähtien ohjelmien jälkeen tuli tunnus, jossa noppapöllö ja sininen nauha olivat taivas taustassa. Taustalla luki "Ohjelma on tuotettu MTV3-kanavalle" isolla.

2001–2005

Pöllönsilmälogo oli ollut käytössä vuosina 2001–2013 kahden erilaisen kanavailmeen kera, jälkimmäinen oli käytössä vuosina 2005–2013. Luku 3 säilyi punaisena. Vuoden 2001 kanavailmeeseen kuului paljon erilaisia tunnuksia. Taustavärinä MTV3 käytti erityisesti punaista ja oranssia. Tunnuksessa esiintyi läpinäkyvä pöllönsilmä. Sieltä kurkisti pöllö ja se pyörähti hitaasti. Omat tunnukset olivat muun muassa urheilu- ja lastenohjelmilla, sekä elokuvilla. Aamuisin näytettiin MTV3 Chatin jälkeen tunnusta, jossa oli aamuöinen maisema ja auringonnousu. Lopussa ruutuun ilmestyi pöllönsilmälogo. Ohjelmalistauksessa näytettiin neljä (alkuvaiheessa kolme ja toisinaan koko loppupäivän ohjelmat) seuraavaa ohjelmaa ja kuvaruudun oikeassa alakulmassa oli erilaisia huonekaluja, kuten esimerkiksi sohva, laavalamppu, pöytä, tuuletin tai verhot, jotka heiluivat tuulen mukana. Lisäksi taustalla saattoi nähdä vinoneliöitä, jotka liikkuivat hitaasti. Lisäksi seuraavaksi alkava ohjelma sanottiin ääneen, mutta näin ei kuitenkaan aina tehty. "Ennakkomainoksien" alussa oli alun perin vasemmassa laidassa aluksi pöllönsilmälogo ja sana "MTV3" ja sitten joko sana "Tulossa" tai "Tänään". Sen jälkeen oli iso kuvaruutu eri ohjelmien pätkistä ja lopussa luki ohjelman nimi ja esitysaika. Pian ennakkomainos muutti ilmettään ja siinä puolestaan näytettiin tulevista ohjelmista kuvaa ja tausta oli alalaidasta melko samanlainen kuin ohjelmalistauksessa. Ohjelman nimi ja esitysaika luki ruudun alalaidassa. Jatkuu-tunnuksessa oli pöllönsilmä, joka pyörähti hitaasti ja kun se pysähtyi, alapuolelle ilmestyi MTV3-teksti. Taustalla saattoi huomata erittäin pientä tekstiä, jossa luki "jatkuujatkuujatkuujatkuu..." Alun perin jatkuu-tunnus oli punainen ja taustalla saattoi huomata pöllönsilmän suurennoksen. Myöhemmin myös jatkuu-tunnukset saivat erilaisia teemoja, kuten esimerkiksi jouluna tunnuksen, jossa oli lumisadetta. Myös musiikki muuttui hieman.

2005–2013

Vuonna 2005 MTV3 pelkisti kanavailmeensä valkoiselle pohjalle, jossa on punamusta pöllönsilmä. Luku 3 muutettiin mustaksi. Tunnuksia oli vain yksi ja siinä eriväriset pallot pyörivät ympyrää, kunnes lopulta kaikki ympyrät menivät keskelle, jonka jälkeen tuli pöllönsilmä. Tunnusta näytettiin yleensä päiväsaikaan jokaisen ohjelman jälkeen. Vuoden 2006 marraskuussa ympyröiden tilalla oli maksukanavien logot (MTV3 Kanavapaketti aloitti silloin). Vuoden 2010 jälkeen tunnusta ei tosin enää käytetty. Ohjelmalistauksessa oli kolme seuraavaa ohjelmaa ja vasemmassa reunassa kunkin ohjelman kuva. Joskus kuvia ei näytetty ohjelmalistauksessa. Ennen ohjelman alkua näytettiin videopätkiä, joissa esiintyi pöllönsilmä. Iltaisin videopätkän aikana kuuluttaja kertoi, mikä ohjelma seuraavaksi on alkamassa ja mistä ohjelmista loppuilta koostui. Lasten- ja uusinta-ohjelmissa ei kuuluttaja sano mitään (kuten Salatut elämät). Jatkuu-tunnuksia oli puolestaan useita ja niissä saatetaan mainostaa tulevia ohjelmia, mutta musiikki oli sama.

2013–

Toukokuussa 2013 MTV Oy ilmoitti yrityksen uudistuvan kauttaaltaan, mikä tarkoitti myös sen omistamien kanavien uudistuvaa ilmettä. Kanavailmeiden ja logojen uudistukset tapahtuivat 3. marraskuuta 2013 kello 19.00. 4. marraskuuta 2013 MTV:n nettisivut ja MTV Tekstikanava uudistuivat, ja 5. marraskuuta 2013 MTV:n kanavat tulivat suorana katseltavaksi nettiin. Kanavatunnuksia on useita erilaisia, ja tietyt teemat niissä sisältävät erilaisia versioita:

• 1. Tässä kanavatunnuksessa on joukko pöllöksi naamioituneita ihmisiä, jotka rullaluistelevat. Mukana on myös cheerleadereita.
• 2. Kanavatunnuksessa pelataan pallopeliä liikuntasalissa.
• 3. Tässä tunnuksessa on ihmisiä, jotka juhlivat ja tanssivat metsässä, värjäten kasvoja maalilla. Yhdessä näistä naishahmo puhaltaa punaista väriainetta kohti televisioruutua. Taustalla on ilmapalloja, ledvaloja, paperisia koristeita ja värikkäitä kolmionmuotoisia lippuja.
• 4. Tässä versiossa on lapsia, jotka ovat uimarannalla. Joissain versioissa he hyppivät laiturilta veteen, kun taas joissain he leikkivät rannalla tai ottavat aurinkoa pyyhkeiden päällä.
• 5. Viides koostuu ihmisjoukosta, jotka puhaltavat saippuakuplia. Yhdessä versiossa näkyy pelkästään suuri saippuakupla, joka lopussa puhkeaa.
• 6. Tässä kanavatunnuksessa on pikkulapsia, jotka laskevat mäkeä ja leikkivät lumessa.

Joissain versioissa lapset juovat mukeista, kun taas joissain he laskevat mäkeä, leikkivät lumessa tai nousevat mäkeä ylös. Näiden tunnusten kolmella lapsella on päällään eläinpuvut ja yhdellä kolmesta on poronsarvet.

• 7. Tunnuksessa mainostetaan Nymfit- ohjelmaa joka alkoi Maikkarilla maaliskuussa 2014. Tätä tunnusta näytettiin vain silloin. Ruutuun tuli ohjelman hahmoja ja kukka aukesi. Lopussa luki: "alkaa maanantaina 24.3, Nymfit". Kun ohjelman alkamisaika lähestyi, luki ruudulla esim. "alkaa maanantaina 21.00".
• 8. Tunnuksessa on nuorisoa, jotka kelkkailevat ja heiluttavat käsissään valotikkuja. Jotkut istuvat kelkassa, kun taas jotkut työntävät kelkkoja. Yhdessä versiossa taustalla näkyy myös ilmapalloja.
• 9. Tunnuksessa esiintyy MTV Juniorin pöllönpoikaset Junnu ja Nuppu. Tunnuksen alussa lukee aina "MTV Juniori esittää". Tätä tunnusta esitetään vain silloin, kun näytetään lastenohjelmia, useimmiten aamulla.
• 10. Tässä kanavatunnuksessa mainostetaan Kingi- ohjelmaa, jossa näkyy kaikki ohjelman kilpailijat mikrofonit käsissä. Tätä tunnusta myös näytettiin vain siihen aikaan kuin ohjelma alkoi, eli vuodenvaihteessa 2014-2015. Seuraavaksi- tunnuksessa päivällä näytettiin mikrofonia telineessä ja värikkäitä valoja taustalla. Illalla siinä oli vain valot. Näissä Kingi- tunnuksissa ei ollut lainkaan pöllön siipisulkia ja valkoinen mtv3- logo loisti hopeana ja se koostui pienistä hopeisista palloista.
• 11. Tässä tunnuksessa on kolme ihmistä, jotka pelaavat jääkiekkoa. Heillä on vaatteiden päällä valonauhoja. Niitä on myös kypärissä, maalissa, juomapulloissa, mailoissa ja jopa luistimissa. Joissain versioissa he laukovat kiekkoja maaliin, joissain he vain luistelevat ja yhdessä he juovat vettä juomapulloistaan. Päivällä seuraavaksi- tunnuksessa jääkiekkoilijat luistelevat kentän halki ja illalla he laukovat kiekkoa maaliin.

Lähes jokaisen kanavatunnuksen lopussa tulevat esiin pöllön siipisulat, lukuun ottamatta Kingi- ohjelman tunnuksia, joissa ei ollut lainkaan siipisulkia. Siipisulat vierähtävät myöhemmin nopeasti pois. Keskellä kuvaa näkyy MTV3:n logo valkoisena.

Myös ohjelmamainoksissa näkyy pöllön siipisulkia. Jatkuu-tunnuksessa näkyy keskellä kuvaa MTV3-logo valkoisena, oikeassa reunassa liikkuu pöllönsulat musiikin soidessa. Taustalla näkyy esimerkiksi rullaluistelijat. Ohjelmalistauksessa on kolme ohjelmaa, joiden nimet ovat vasemmassa reunassa. Keskellä on valkoinen kanavalogo, ja taustalla näkee esimerkiksi rullaluistinradan. Samalla kuuluttaja kertoo, mitä seuraavaksi tulee ja selostaa hieman tulevan ohjelman sisältöä. Kuvan alareunassa saatetaan mainostaa esimerkiksi Subilta tulevaa illan elokuvaa.

• 
  MTV:n tunnus 1980-luvun loppupuolelta.
• 
  MTV:n kanavatunnuskuva vuosilta 1990–1992.
• 
  MTV:n vuosina 1990–1992 käytössä ollut Jatkuu-tunnus.
• 
  MTV3-kanavan Jatkuu-tunnus vuodelta 1993.
• 
  MTV3 vaihtoi tunnuksensa pöllöstä pöllönsilmään vuonna 2001.
• MTV3-kanavan vuosina 2005–2013 käytössä ollut Jatkuu-tunnus.
  MTV3-kanavan vuosina 2005–2013 käytössä ollut Jatkuu-tunnus.
• 
  MTV3-kanavan eräs versio nykyisestä Jatkuu-tunnuksesta.

Ohjelmisto

MTV3:n ohjelmistosta 48 % on suomalaista ja loput muun maalaisia. Suomalaiset ohjelmat hankitaan itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä ja muiden ohjelmien taustalla on sopimuksia isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Alun perin kanava tuotti suurimman osan suomalaisesta ohjelmistostaan itse, mutta 1990-luvun lopulla kaikki ohjelmatuotanto ajankohtaisohjelmia lukuun ottamatta myytiin ulkopuolisille yhtiöille. Aiemmin kanavan ohjelmistossa oli vuosikymmenien ajan joitakin vakio-ohjelmia, kuten Speden Spelit, Kymppitonni, Karpolla on asiaa ja Levyraati, jotka kaikki on jo lopetettu. Suosittua saippuasarjaa Salatut elämät on esitty yhtä putkeen vuodesta 1999 asti ja sarja jatkuu edelleen.

MTV3:n katsotuimmat TV-lähetykset vuonna 2015

Sija	Ohjelma	Päivämäärä	Tavoittavuus	Keskikatsojamäärä
1.	Jääkiekon MM-kisat 2015: Puolivälierä Suomi-Tshekki	14.5.2015	1 991 000	1 613 000
2.	Kymmenen Uutiset	14.5.2015	1 534 000	1 504 000
3.	Päivän sää	14.5.2015	1 302 000	1 360 000
4.	Jääkiekon MM-kisat 2015: Suomi-Venäjä	12.5.2015	1 741 000	1 314 000
5.	Jääkiekon MM-kisat 2015: Tanska-Suomi	3.5.2015	1 622 000	1 243 000

MTV3:n televisiokasvoja

Uutisankkurit Tomi Einonen (1999–) Aaro Kajaste Peter Nyman (2010–) Jaakko Loikkanen (2015–) Ripsa Koskinen-Papunen (1991–) Maija Lehmusvirta (1999–) Keijo Leppänen (1993–) Pirjo Nuotio (1983–) Ulla Rannikko (1997–) Rita Strömmer Markus Pirttijoki Kirsi Alm-Siira (2005–) Tuomas Forsell, Huomenta Suomi Timo Väkimies, Huomenta Suomi Juha Kaija, Huomenta Suomi Sari Korpela, Huomenta Suomi Pirkko Arstila (1981–2002) Leena Kaskela (1981–2004) Kaj Lindén (1981–1996) Esko Tommola (1981–1995) Urpo Martikainen (1982–2010) Seppo Huhta (1993–2003) Marjo Partio (1999–2015)

Meteorologit Aleksi Jokela (2012–) Miina Manninen (2010–) Mette Mannonen (2000–) Markus Mäntykannas (2013–) Pekka Pouta (1991–) Joanna Rinne (2009–2010) Liisa Rintaniemi (2003–) Visa Salojärvi Petri Takala (-2012) Lea Saukkonen

Urheilutoimittajia Antti Haajanen Timo Haapaniemi Sasha Ikonen Inka Korhonen Jari Porttila Mika Saukkonen Heidi Suomi Panu Markkanen Leo Silolahti Siri Markkula Oskari Saari Anette Latva-Piikkilä Mervi Kallio Sebastian Waheeb Teemu Niikko

Muita

• Mika Tommola, toimittaja (työstää pääasiassa Kymmenen uutisten loppukevennyksiä)
• Nina Honkanen, kuuluttaja
• Ismo Jokinen, kuuluttaja
• Mika Jenytin, kanavan ensimmäinen mieskuuluttaja
• Minna Kuukka, kuuluttaja
• Irene Usvasalo, kuuluttaja vuosina 1983–1992.

Kritiikkiä

MTV3:a on kritisoitu monesti sen Etelä-Suomeen painottuvasta ilmaisusta ja Helsinki-keskeisyydestä.^lähde?

Kirjallisuutta

• Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-339-5.

Lähteet

• Pentti Hanski: Pöllön siivin: MTV:n vuodet 1955–1984. Otava, 2001. ISBN 951-1-17300-6.
• MTV3:n WWW-sivut

Aiheesta muualla

• Kannisto, Maiju: Kolmoskanavan merkitys suomalaisessa viestintäpolitiikassa. Kirja-arvostelu teoksesta Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. SKS, 2012. (Agricolan kirja-arvosteluja, 25.5.2015.)
• MTV3:n virallinen sivusto
• Spotti.fi