Mauritania

Mauritanian islamilainen tasavalta الجمهورية الإسلامية الموريتانية (al-Jumhūriyya al-Islāmiyya al-mūrītāniyya)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	islamilainen tasavalta
Presidentti	Mohamed Ould Abdel Aziz
Pääkaupunki	Nouakchott 18°6′N, 15°57′W
Muita kaupunkeja	Nouadhibou
Pinta-ala
– yhteensä	1 030 700 (sijalla 28)
– josta sisävesiä	ei merkittävästi
Väkiluku (2014)	3 516 806 (sijalla 136)
– väestötiheys	3
– väestönkasvu	2,26 (2014)
Viralliset kielet	arabian kieli
Valuutta	ouguiya (MRO)
BKT (2013)
– yhteensä	8,2 miljardia USD (PPP)  (sijalla 123)
– per asukas	2 200 USD
HDI (2019)	0,546 (sijalla 157)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	12,5
– teollisuus	46,7
– palvelut	40,7
Aikavyöhyke	UTC
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys  – Ranskasta	28. marraskuuta 1960
Lyhenne	MR
Kansainvälinen suuntanumero	+222
Tunnuslause	شرف إخاء عدل; (ranskaksi Honneur, Fraternité, Justice; ’Kunnia, Veljeys, Oikeus’)
Kansallislaulu	”Mauritanian kansallislaulu”
Infobox OKNimi-testi OK

Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Länsi-Sahara, Algeria, Mali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.

Historia

Nykyisen Joken alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta 700-luvuilta alkaen, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.

1800-luvun loppupuolella alueelle asettui ranskalaisia, jotka liittoutuivat maurien kanssa. Vuosina 1904–1960 Mauritania oli Ranskan siirtomaa.

Vuonna 1960 itsenäistynyt Mauritania teki Marokon kanssa vuonna 1976 sopimuksen, jolla se otti haltuunsa eteläisen kolmanneksen Länsi-Saharasta, mutta vetäytyi alueelta kolmen vuoden kuluttua Polisario-rintaman iskujen vuoksi. Alue siirtyi Marokolle. Sota johti maan ensimmäisen presidentin syrjäytykseen ja kaksikymmenvuotiseen sotilasvaltaan

Mauritaniassa on ollut useita vallankaappausyrityksiä 1980-luvulta alkaen. Eversti Maaouya Ould Sid'Ahmed Taya nousi valtaan vuonna 1984 syrjäyttäen sotilasvallankaappauksella presidentti Ould Haidallahin. Ould Taya oli vallassa lähes 20 vuotta. Tayan valtakaudelle tunnusomaisia ovat olleet monet kiistanalaiset vaalit ja erityisesti hallinnon etniset puhdistukset 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Myös muut etniset ongelmat ovat johtaneet tuhansien Mauritanian kansalaisten pakoon Senegaliin ja Maliin.

Ould Taya liittyi lännen liittolaiseksi ennen vuoden 1991 Persianlahden sotaa. Vuonna 1991 maan perustuslakia muutettiin sallimalla useampia puolueita, ja sen jälkeen järjestettiin vaaleja, joista Taya voitti kaikki. Vuonna 1999 Mauritania solmi diplomaattisuhteet Israeliin kolmantena arabimaana. Sisäpolitiikassa puolestaan pyrittiin hillitsemään islamilaista aktivismia.

Mauritaniassa oli ensimmäinen vakava vallankaappausyritys kesäkuussa 2003. Se torjuttiin pääkaupungissa kaksi päivää kestäneiden veristen taisteluiden jälkeen. Maassa on ollut myös kaksi pienempää vallankaappausyritystä elokuussa ja syyskuussa 2004. 3. elokuuta 2005 17 upseerin johtama ”Oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvosto” ilmoitti kaapanneensa vallan kahden vuoden ajaksi Mauritaniassa päättääkseen presidentti Ould Tayan hallinnon. Presidentin henkivartiokaartin eversti Mohamed Ould Abdel Azizin ja kansallisesta turvallisuudesta vastaavan eversti Ely Ould Mohamed Vallin uskotaan johtaneen kello viideltä aamulla alkanutta kaappausta. Presidentti Ould Taya oli tällöin Saudi-Arabiassa kuningas Fahdin hautajaisissa.

Väliaikainen johto siirsi maan demokratiaan kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin tuella. Järjestetyt demokraattiset parlamentti- ja presidentinvaalit 25. maaliskuuta 2007 sekä kansanäänestys perustuslaista huipentuivat Mauritanian historian ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin, Sidi Ould Cheikh Abdallahin, virkaanastumiseen maaliskuussa 2007.

6. elokuuta 2008 käynnistyi uusi sotilasvallankaappaus entisten sotilasjuntan jäsenten johdolla. Presidentti Sidi Ould Cheikh Abdallah ja pääministeri Yahya Ould Ahmed Waghf pidätettiin. Entinen presidentin henkivartiokaartin johtaja, kenraali Mohamed Ould Abdel Aziz, julistautui tämän jälkeen 11 sotilashenkilöstä koostuvan juntan (”asevoimien ja turvallisuusjoukkojen valtioneuvosto”) johtajaksi.

Vallankaappausta edelsi poliittinen kriisi, kun presidentti korvasi vaaleista lähtien toimineen pääministeri Zein Ould Zeidanen lähipiiriinsä kuuluvalla valtapuolueen johtajalla Yahya Ahmed el Waghefilla. Uuden pääministerin hallitusta alettiin pian arvostella pääasiassa siitä, että se sisälsi Tayan entisen diktatuurin jäseniä sekä ”maltillisia islamisteja”.

Presidentin puolueen PNDD:n (demokratian ja kehityksen kansanpuolue) toisinajattelijajäsenet uhkasivat hallitusta epäluottamuslauseella, ja pääministeri esitti hallituksensa eronpyynnön kuuden viikon kuluessa 3. heinäkuuta 2008. Presidentti palautti kuitenkin pääministerin tehtäviinsä 15. heinäkuuta 2008 ilman islamistijäseniä. Sotilaiden epäiltiin tukeneen parlamentin jäsenten kapinointia. Muutamia päiviä ennen vallankaappausta 25 parlamentin jäsentä ja 23 senaattoria ilmoitti eroavansa presidentin puolueesta PNDD:stä. Vallankaappausaamuna presidentti allekirjoitti asetuksen, jolla erotettiin tehtävistään armeijan, poliisin ja presidentin henkivartiokaartin johto.

Heinäkuussa 2009 vallankaappauksen johtaja Mohamed Ould Abdel Aziz valittiin vaaleilla maan presidentiksi.

Politiikka

Mauritania on semipresidentiaalinen tasavalta. Mauritaniassa on kaksikamarinen parlamentti. Senaatin 56 jäsentä valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan kuntatason päälliköiden vaalilla siten, että kahden vuoden välein vaihtuu kolmannes senaattoreista. Kansalliskokouksen 95 jäsentä valitaan yleisillä vaaleilla viisivuotiskaudelle. Perustuslain mukaan myös presidentti valitaan viisivuotiskaudelle yleisillä vaaleilla.

Mauritanian 21 puolueesta 11 on järjestäytynyt kahteen ryhmään: enemmistöpuolueiden koalitioksi CPM ja opposition koalitioksi COD. Maltillinen islamistipuolue RNRD-TAWASSOUL ei kuulu kumpaankaan. Vuonna 2009 valitussa senaatissa CPM:llä on 45 paikkaa, CODilla seitsemän ja koalitioiden ulkopuolisella RNRD-TAWASSOULilla neljä. Vuonna 2006 valitussa kansalliskokouksessa CPM:llä on 63 paikkaa, CODilla 27 ja koalitioiden ulkopuolisilla RNRD-TAWASSOULilla neljä ja FP:llä yksi paikka.

Maantiede

Syyskuinen Mauritania satelliittikuvassa

Suurin osa Mauritaniasta on Saharan autiomaata. Etelässä Senegalin rajalla virtaava Senegaljoki on maan ainoa makean veden lähde. Maalla on 754 kilometriä Atlantin rannikkoa.

Mauritania on enimmäkseen alavaa, mutta luoteisosan ylänkö (Adrarin hiekkakiviylänkö) kohoaa jopa 500 metrin korkeuteen. Eroosio on muovannut sinne yksittäisiä kukkuloita. Ylängön juurella on useita pieniä keitaita sekä suola-altaita. Maan korkein huippu on 915 metriä korkea Kediet ljill. Kaksi kolmasosaa Mauritaniasta kuuluu Saharan alueeseen (Pohjois-Mauritania), jolla ei yleensä kasva juuri mitään kasvillisuutta, mutta siellä täällä on keitaita, joissa voidaan kasvattaa taatelipalmuja ja harjoittaa maanviljelyä. Mauritanian rannikolla on myös laidunmaita ja karjatalous on siellä erityisen tärkeää.

Eteläinen kolmannes maasta kuuluu Sahelin alueeseen, jossa kasvaa lyhyttä ruohoa, piikkipensaita, yksittäisiä akaasiapuita ja morko-nimistä hirssilajiketta (Panicum turgidum), mutta Sahelin eteläosassa on myös aroa tai savannia, missä kasvaa apinanleipäpuita ja palmuja.

Eläimistöä on yleensä vähän, mutta Sahelissa tavataan aron eläimistöä eli antilooppeja, gaselleja, strutseja ja pahkasikoja.

Vuonna 1970 80 prosenttia väestöstä asui Mauritanian ainoalla viljelykelpoisella alueella, Chemamassa Senegaljoen tulvatasangolla, mutta vuosien 1969–1974 kuivuus pakotti asukkaat siirtymään kaupunkeihin. Senegaljoki on Mauritanian ainoa suuri joki (muut joet virtaavat vain tulva-aikaan) ja se muodostaa Senegalin vastaisen rajan.

Ilmasto

Mauritanian sääolot vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, kun vallitseva tuulensuunta muuttuu. Talvisin Saharasta puhaltaa harmattan, jonka takia ilmasto on kuiva ja lämpötilavaihtelut suuria. Aavikolla sataa alle 100 mm vuodessa ja lämpötilavaihtelut päivän ja yön välillä ovat suuria (talvella yöllä 0 celsiusta, päivällä 38 astetta – kesällä yöllä 16 ja päivällä jopa 49 astetta).

Kesäiset monsuunisateet tuovat kosteutta Mauritanian eteläosaan. Sahelissa sademäärä on noin 600 mm vuodessa ja tammikuun lämpötila on +24 astetta (toukokuussa +35). Kylmä Kanarianvirta viilentää rannikkoseutua, missä lämpötila on kautta vuoden +24 astetta sekä sademäärä pohjoisessa 100 mm ja etelässä 400 mm.

Senegaljoen laaksossa sadetta saadaan 400–600 mm.

Mauritanian kartta

Talous

Mauritanian rautatien malmijuna Nouadhiboun asemalla.

Pohjois-Mauritaniassa lähellä Zouératia on suuri rautakaivos, ja rauta kattaakin yli 40 prosenttia maan viennistä. Kaivokselta satamaan kulkee Mauritanian ainoa rautatie, jota liikennöi maailman pisin juna.

Mauritanian tärkeimpiä viljelyskasveja ovat palkokasvit, hirssi, maissi, vehnä, riisi ja taatelit.

Väestöjakauma

Vuonna 2007 Mauritaniassa arvioitiin olevan 3 270 065 asukasta. Mauritaniassa on suuria kiistoja vallitsevan arabienemmistön ja tummaihoisemman väestön välillä. Orjuus kiellettiin virallisesti vuonna 1981, mutta käytännössä se on yhä erittäin yleistä. Tyypillisesti orjuus kulkee suvuissa: orjien lapsista tulee orjia.

Ylivoimaisesti suurin kieli on hassaniyya (arabian murre, johon on sekoittunut berberikielen piirteitä). Sitä puhuvat valkoiset maurit ja haratinit. Fulania puhutaan rannikolla ja Sahelin alueella. Soninkea puhutaan Malin ja Senegalin rajoilla. Wolofia puhutaan laajasti, ja bambaraa maan kaakkoisosassa.

Mauritanian johto on pyrkinyt arabian kielen käytön edistämiseen työ-, hallinnon ja koulutuksen kielenä paikallisten kielten ja murteiden kustannuksella.

Kulttuuri

Mauritanialaisten kansallistunne liittyy voimakkaasti sunni-islamiin. Kolme lahkoa tai veljestöä on tärkeässä asemassa: Tjjaniya, Qadriya ja Hamaliya. Suurin niistä on oppineisuutta korostava Quadriya, joka perustettiin 1200-luvulla Mesopotamiassa. Toiseksi suurin on Tijaniya. Perinteisesti etelän maataviljelevät mustat afrikkalaiset ja pohjoisen paimentolaiset ovat pysyneet erossa toisistaan.

Yhdessä ruokaileminen on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Arabit syövät pääateriansa illalla, mustat afrikkalaiset lounasaikaan. Ateria syödään yhteisestä astiasta oikealla kädellä. Ruokavalion perustana ovat liha, hirssi, riisi, kala, perunat ja bataatit.

Mauritanian radio ja televisio ovat valtion omistuksessa, mutta vuonna 2010 hyväksyttiin laki, jonka mukaan yksityisten asemien perustaminen on laillista. Sen sijaan islamin opetuksia ei saa kyseenalaistaa. Maassa ilmestyy päivittäin ja viikoittain useita sekä yksityisiä että valtion omistamia sanomalehtiä sekä arabiaksi että ranskaksi.

Urheilu

Mauritanian jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisoihin. Elokuussa 2010 se oli FIFA-rankingissa sijalla 168. Maa on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1984 lähtien, mutta ei ole saanut toistaiseksi yhtään mitalia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mauritania Wikimedia Commonsissa

• Maan virallinen sivusto (arabiaksi, ranskaksi ja englanniksi).
• CIA World Factbook – Mauritania