Ero sivun ”Murmelit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 21: Rivi 21:
| commonscat = Marmota
| commonscat = Marmota
}}
}}
[[File:Murmeltier 6269.jpg|thumb|left|Murmeli [[Itävalta|Itävallassa]]]]
[[Tiedosto:Murmeltier 6269.jpg|thumb|Murmeli [[Itävalta|Itävallassa]]]]
'''Murmelit''' (''Marmota'') ovat [[oravat|oravien]] heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella [[horros|horrokseen]]. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Murmelin nähdessä vaaran se "viheltää" varoittaakseen muita eläimiä.
'''Murmelit''' (''Marmota'') ovat [[oravat|oravien]] heimon suku, jonka lajit elävät yleensä [[Yhdyskunta (biologia)|yhdyskunnittain]] maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella [[Talvihorros|horrokseen]]. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Murmelin nähdessä vaaran se ”viheltää” varoittaakseen muita eläimiä.


Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7&nbsp;kg. Pituus on 30–60&nbsp;cm ja lisäksi häntä on 10–25&nbsp;cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/365955/marmot | Nimeke = Marmot (genus Marmota) | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =18.3.2013 | Kieli = }}</ref>
Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7&nbsp;kg. Pituus on 30–60&nbsp;cm, ja lisäksi häntä on 10–25&nbsp;cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/365955/marmot | Nimeke = Marmot (genus Marmota) | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =18.3.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>


== Lajit ==
== Lajit ==
Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä - tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Marmota | Nimeke = Marmota | Tekijä = | Julkaisu = Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku | Ajankohta = | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmseo | Viitattu = 18.3.2013 | Kieli = }}</ref>
Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä tähdellä merkityt ovat [[Nisäkäsnimistötoimikunta|nimistötoimikunnan]] ehdotuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Marmota | Nimeke = Marmota | Tekijä = | Julkaisu = Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku | Ajankohta = | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmseo | Viitattu = 18.3.2013 }}</ref>


* Marmota baibacina (altainmurmeli *)
* Marmota baibacina (altainmurmeli *)
Rivi 45: Rivi 45:


== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==
[[Tiedosto:Mapa Marmota marmota.png|thumb|right|200 px|Murmelin levinneisyys Euroopassa.]]
[[Tiedosto:Mapa Marmota marmota.png|thumb|Murmelin levinneisyys Euroopassa.]]
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla vyöhykkeellä]] [[vuoristo|vuoristoissa]] ja avoimilla [[tasanko|tasangoilla]]. Euroopassa murmeleita on [[Alpit|Alppien]] alueella, [[karpaatit|Karpaattien]] ja [[Pyreneet|Pyreneiden]] vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. [[Yhdyskunta|Yhdyskunnan]] käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän päässisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta niitä myös metsästetään. Itäeuroopan [[aro|aroalueilla]] murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2-4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2-3 vuoden kuluttua.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ernst Palmén, Matti Nurminen | Nimeke = Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja| Vuosi = 1978| Luku = osa 3| Sivu = 1185-1187| Selite = Murmelit| Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-01530-3 (951-1-01257-6) | Viitattu =18.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref>
Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla vyöhykkeellä]] [[vuoristo|vuoristoissa]] ja avoimilla [[tasanko|tasangoilla]]. Euroopassa murmeleita on [[Alpit|Alppien]] alueella, [[Karpaatit|Karpaattien]] ja [[Pyreneet|Pyreneiden]] vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla [[Aasia]]n pohjoisosissa ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän pääsisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta, niitä myös metsästetään. Itä-Euroopan [[aro]]alueilla murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2–4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat [[Sukukypsyys|sukukypsiksi]] vasta 2–3 vuoden kuluttua.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma Otavan iso eläintietosanakirja, osa 3: Lepakot–Perhoset| Vuosi = 1978| Luku = | Sivu = 1185–1187| Selite =Suomalaisen laitoksen toim. Ernst Palmén ja Matti Nurminen | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-01530-3 }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 17. toukokuuta 2016 kello 13.10

Murmelit
Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris)
Keltavatsamurmeli (Marmota flaviventris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Oravamaiset Sciuromorpha
Heimo: Oravat Sciuridae
Alaheimo: Varsinaiset oravat Sciurinae
Suku: Murmelit
Marmota
Blumenbach, 1779
Katso myös

  Murmelit Wikispeciesissä
  Murmelit Commonsissa

Murmeli Itävallassa

Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Murmelin nähdessä vaaran se ”viheltää” varoittaakseen muita eläimiä.

Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7 kg. Pituus on 30–60 cm, ja lisäksi häntä on 10–25 cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.[1]

Lajit

Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä – tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.[2]

Levinneisyys

Murmelin levinneisyys Euroopassa.

Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä vuoristoissa ja avoimilla tasangoilla. Euroopassa murmeleita on Alppien alueella, Karpaattien ja Pyreneiden vuoristoniityillä. Se elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän pääsisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta, niitä myös metsästetään. Itä-Euroopan aroalueilla murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2–4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2–3 vuoden kuluttua.[3]

Lähteet

  1. Marmot (genus Marmota) Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)
  2. Marmota Nisäkkäiden suomenkieliset nimet » Nimistöhaku. Luonnontieteellinen keskusmseo. Viitattu 18.3.2013.
  3. Eläinten maailma – Otavan iso eläintietosanakirja, osa 3: Lepakot–Perhoset, s. 1185–1187. Suomalaisen laitoksen toim. Ernst Palmén ja Matti Nurminen. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-01530-3.

Aiheesta muualla